Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pirkanmaan piiri

Pirkanmaa
Navigaatio päälle/pois

Pyynikille moottoritie, atomivoimalat Pyhäjärven ja Näsijärven rantaan – puoli vuosisataa luonnon edun valvontaa Pirkanmaalla

Moottoritiehanke (1959-1974) Pyynikin yli. Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Tapio Kangasniemi esittelee tieluonnoksia 1970-luvun alussa. Pyynikki suojeltiin vuonna 1993. Kuva: Harri Helin.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry juhli 50-vuotista taivaltaan isänpäivänä 10. marraskuuta. Piiri myönsi ympäristöpalkinnot ansiokkaasta toiminnasta luonnon hyväksi Eero Heinoselle Virroilta ja Ari Niemiselle Valkeakoskelta. Juhlassa muisteltiin piirin vuosikymmenten työn saavutuksia ja luotiin katse tulevaan: ilmastonmuutos, luonnonsuojelu ja luonnonvarojen käyttö jakavat poliittista kenttää ja myös luonnonsuojeluliikkeen on otettava asiaan kantaa.

Vuonna 1969 Tampereella perustettu Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistys, toiminta muuttui myöhemmin luonnonsuojelupiiriksi.Yhdistys aloitti toimintansa paikallisena, mutta kymmenen vuoden kuluessa toiminta laajeni koko Pirkanmaalle. Nykyisin Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirillä on 16 jäsenyhdistystä, joissa on lähes 3000 jäsentä. Kuluneiden vuosikymmenten toimintaa muisteltiin kuvaesityksessä juhlan juontajan, piirin varapuheenjohtaja Kaija Helteen johdolla. Katsausta täydensi piirin puheenjohtaja Heikki Toivonen puheessaan, jossa pohdittiin myös tulevia haasteita.

SLL Pirkanmaan piirin 50-vuotisjuhlan tervetuliaismalja 10.11.2019 Kulttuuritalo Laikussa. Keskellä kuvassa piirihallituksen puheenjohtaja Heikki Toivonen ja varapuheenjohtaja Kaija Helle sekä SLL:n hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä. Kuva: Kari Järventausta

Seuraavaan on koottu piirin historiaa Kaija Helteen kuvaesityksen ja Heikki Toivosen puheen pohjalta.

70-luku: paikallisyhdistykset perustetaan

Juhlassa päästiin kuulemaan myös joidenkin perustajajäsenten terveisiä. Yhdistyksen ensimmäisessä hallituksessa oli mukana virkamiehiä kautta kentän: ympäristöhallinnosta, vesipiiristä ja metsänhoitopuolelta. Ympäristömyrkyt ja vesien saastuminen 60–70-luvulla herättivät laajemman yhteiskunnallisen tarpeen luonnonsuojelulle.

”Oli se hienoa aikaa. Jäsenmäärä nousi nopeasti viiteen sataan ja sitten tuhanteen jäseneen”, muisteli alkuperäistä yhdistystä perustamassa ollut luonnonsuojelupiirin ensimmäinen puheenjohtaja Matti Leinonen. Tässä nähtiin haastetta nykyiselle toiminnalle: miten huoli maapallon kohtalosta saadaan konkretisoitumaan paikalliseen luonnonsuojelutyöhön?

1970-luvulla herättiin ympäristöongelmiin ja maahan esitettiin perustettavaksi ympäristöhallintoa. Luonnonsuojeluliike herätti kansalaisia myös Pirkanmaalla, jossa historiaan mahtuu monia käsittämättömiä hankkeita, jotka onneksi saatiin pysäytettyä.

Tampereen kaupunki suunnitteli esimerkiksi moottoritietä Pyynikinharjulle, joka tunnetaan maailman korkeimpana moreeniharjuna ja on nykyisin suojelualuetta. Sekä Näsijärven että Pyhäjärven rantaan kaavailtiin atomivoimaloita ja molemmin puolin Pispalanharjun rinteisiin suunniteltiin terassitaloja, jotka jäivät kuitenkin rakentamatta ja vanha rakennuskanta osin säilyi.

Nykymuotoisen piirin ensimmäinen puheenjohtaja oli rautarouva Terttu Laurila, joka oli aktiivinen ja monipuolinen luonnonsuojelutoimija. Hän oli mukana monen paikallisyhdistyksen perustamisessa. Laurila järjesti muun muassa bussikyytejä kuuluisalle Koijärvelle Forssaan, jossa väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden keinoin vastustettiin onnistuneesti lintujärven kuivatusta vuosina 1978–1980. Koijärvi on jäänyt luonnonsuojelun historiaan, sillä passiivinen vastarinta sai paljon huomiota mediassa ja kansalaisliikkeessä oli mukana monia vihreän liikkeen alullepanijoita.

Rautarouva Terttu Laurilan inspiroima patsas Koijärvellä 2015. Laurila oli monipuolinen luonnonsuojelutoimija. Kuva: Heikki Toivonen

80–90-luku: ympäristöhallinto perustetaan

1980-luvulla valtakunnan ympäristöpolitiikan merkkipaaluja olivat ympäristöministeriön perustaminen, alueellisen ympäristöhallinnon kehittäminen ja kuntien ympäristösuojelutoimen synty. Luonnonsuojelu oli vireää, ja monet valtakunnalliset suojeluohjelmat näkivät päivänvalon: soidensuojelun perusohjelma, lintuvesien suojeluohjelma, lehtojensuojeluohjelma ja myöhemmin vanhojen metsien suojeluohjelma laitettiin alulle. Myös ensimmäinen Suomen uhanalaisten lajien arviointi (Punainen kirja) valmistui vuonna 1980.

Pirkanmaalla teollisuuden aiheuttama vesien likaantuminen herätti vaatimuksen vesien puhdistamisesta. Piiri järjesti Kokemäenjoen soudun, jolla vauhditettiin teollisuuden vesistö- ja ilmastopäästöjen lopettamista ja vesien suojelua. Myös metsien suojelun tarve nostettiin maakunnassa agendalle.

90-luvulla ympäristöpolitiikan keskeinen asia oli EU-jäsenyys, jonka myötä luontotyyppi- ja lintudirektiivit tulivat voimaan myös Suomessa. Direktiivien toteuttamisen tärkein keino oli Natura 2000 -suojelualueverkosto, jonka rakentumista Pirkanmaalla myös piiri oli edistämässä. Tätä kautta EU- jäsenyys nopeutti myös vanhojen suojeluohjelmien toteutumista.

Massiivisten kaavoitushankkeiden vastustamiselle oli edelleen tarvetta: Tampellan alueelle suunniteltu ”Tamhattan” – useita 14-kerroksisia taloja sisältänyt yleiskaava jäi toteutumatta. Kierrätyksen merkitys nousi yleiseen tietoisuuteen – Pirkanmaalla Rotta-auto keräsi ongelmajätteitä ja edisti kierrätystä.

Myös Seitsemisen talkooleirit saivat alkunsa. Vuodesta 1993 järjestetyt talkooleirit ovat toimineet luonnonhoitotöiden pioneerihankkeena koko valtakunnan tasolla. Monet näillä leireillä suunnitellut menetelmät ovat toimineet mallina lukuisille valtion mailla tehdyille perinnemaisemien-, soiden-, metsien- ja purojen ennallistamistöille.

2000-luku: metsien ja soiden suojelu

2000-luvulla metsiensuojelu tuli yhä tärkeämmäksi ja vapaaehtoinen metsiensuojeluohjelma METSO sai alkunsa. Piiri on aktiivisesti etsinyt ja ehdottanut ohjelmaan sopivia kohteita ja työ jatkuu. Pirkanmaalla valtion metsien suojelua edistettiin myös mielenilmauksilla, osa aktiiveista putkassakin istuen. Kurun, nykyisin Ylöjärven, Pikku-Suolijärven vanha metsä onnistuttiinkin säästämään hakkuilta. Virtain Riponevalla vastustettiin kuukkelimetsien hakkuita ja vaikka osa metsistä menetettiin, 500 hehtaaria saatiin suojelun piiriin. Laajojen metsäalueiden pirstoutuminen johti kuitenkin kuukkelien katoamiseen, eikä kuukkeleita ole enää Pirkanmaalla havaittu Pirkanmaan lintuyhdistyksen Pilyn vielä viime vuosina koordinoimista etsinnöistä huolimatta.

Viekää kuukkelitkin pesästä. Virtain Riponeva vuonna 2000. Kuvat: Matti Liimatainen & Luonto-Liitto.

Tampereella kansanliike torppasi Tammerkosken niskaan Tampellasta Finlaysonille suunnitellun ja KHO:n hyväksymän moottoriliikennesillan sallineen osayleiskaavan: uudet päättäjät tulivat onneksi järkiinsä ja silta jäi rakentamatta. Muita luonnonsuojelutyön voittoja olivat esimerkiksi Seitsemisen kansallispuiston luontokeskuksen kylkeen suunnitellun metsäralliautoratahankkeen kaatuminen KHO:ssa. Valkeakosken Heritynniemen metsälehmuslehto säilyi asuntomessurakentamiselta, kun kunta siirsi koko hankkeen paikkaa.

2010-luku: kansalaisjärjestöjen merkitys korostuu

Kuluneella vuosikymmenellä kansalaisjärjestöjen merkitys on korostunut, kun valtiohallinnon säästöt ovat heikentäneet ympäristöhallintoa ja päätösvaltaa on siirretty paikalliselle tasolle. Piiri on noussut maakunnalliseksi toimijaksi ja saavuttanut vakiintuneen aseman merkittävänä sidosryhmänä ollen mukana esimerkiksi Pirkanmaan maakuntakaavan ja Pirkanmaan ympäristöohjelman valmistelussa. Piirin on ollut mukana myös monessa muussa merkittävän kokoluokan hankkeessa, kuten Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla-hanke ja Kolmen helmen joet -hanke. Piirin oma Kotouttavaa luonnonhoitoa-hanke jatkuu vuoteen 2020.

Piiri on edistänyt METSO-ohjelman toteutumista ja uusien luonnonsuojelualueiden perustamista erityisesti Luontolahjani 100-vuotiaalle -kampanjassa vuonna 2017, jonka kruununa on pitkään vireillä ollut Kintulammen alueen rauhoitus.

Tällä hetkellä keskustelu taajamametsien virkistysarvoista koskee monia piirin kaupunkeja ja kuntia. Tampereella Kauppi-Niihama-aluetta kaavoitetaan ja tulevaa käyttöä suunnitellaan, toinen tärkeä asiakokonaisuus on Eteläpuiston asema Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisessa. Soiden ennallistaminen on noussut yhä ajankohtaisemmaksi ja maa-aineisten otto uhkaa edelleen monia harjuja ja kallioalueita. Myöskään TAVASE Oy:n harjuluontoa uhkaavaa tekopohjavesihanketta ei ole kokonaan kuopattu.

2020-luku: tulevat haasteet?

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan keskeisesti luonnonsuojelu- ja ympäristöpolitiikkaan ja koko yhteiskunnan kehitykseen. Miten käsitellä metsiä, harjoittaa maataloutta tai järjestää liikenne tulevaisuudessa? Myös luonnonsuojeluliike joutuu ottamaan kantaa näihin kysymyksiin.

Luontoa et voi ohittaa. Kuva: SLL:n Pirkanmaan piirin kuva-arkisto.

Monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen ei saa jäädä ilmastonmuutoksen hillitsemisen jalkoihin esimerkiksi luonnon hiilinielujen ja -varastojen kartuttamisen tai puupohjaisen uusiutuvan energian käytön lisäämisen vaatimuksissa. Elinympäristöjen ennallistaminen ja hoito tulevat entistä tärkeämmiksi: perinnebiotoopit, suot, rannat ja pienvedet ovat Ympäristöministeriön valmisteleman HELMI-elinympäristöohjelman painopisteitä.

Eriytyvä aluekehitys niin koko maassa kuin Pirkanmaallakin on tulevaisuuden haaste. Mikä on luonnonsuojelun asema maaseudulla jos väki vähenee ja keskittyy kaupunkiseuduille? On myös huomattava, että nopeat poliittiset muutokset ovat mahdollisia, ehkä todennäköisiäkin. Ilmastonmuutos, luonnonsuojelu ja luonnonvarojen käyttö voivat tulla keskeisiksi poliittista kenttää jakaviksi kysymyksiksi: Tarvitseeko tehdä mitään, kun meitä on näin vähän? Mitä kuuluu suomalaiseen elämäntapaan ja miten sitä puolustetaan?

Yhteydenpito yhteiskunnan eri ryhmiin on entistä tärkeämpää. Lisääntynyt sidosryhmätyö, hankkeiden tekeminen ja edelleen lisääntyvät kaavoitusasiat korostavat piirin työntekijöiden tarvetta. Luottamushenkilöorganisaatio soveltuu huonosti hankehallintoon tai siihen rooliin, joka piirillä on työnantajana. Näistä tehtävistä ei selvitä ilman pysyviä työntekijöitä.

Tässä nähdään myös kansalaisjärjestötoiminnan paradoksi. Mitä paremmin kansalaisjärjestö onnistuu edistämään asiaansa, sitä enemmän sille tulee tekemistä ja sen suuremmaksi asioiden määrämuotoinen käsittely, eli byrokratia, kasvaa.

”Ajan haasteet aiheuttavat vaatimuksia niin luonnonsuojelupiirille kuin paikallisyhdistyksille, luottamushenkilöille ja työntekijöille. Eri ajat vaativat erilaisia keinoja ja erilaista osaamista. Uskon, että luonnonsuojeluliike tulee löytämään keinot myös 2020-luvun haasteisiin”, puheenjohtaja Heikki Toivonen lausui puheensa lopuksi.

Muistamiset ja kiitokset

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimiston terveiset juhlaväelle toimitti puheenjohtaja Harri Hölttä. Pirkanmaa on tullut Höltälle tutuksi jo 2000-luvun metsäkiistojen aikaan, jolloin hän toimi liiton metsäasiantuntijana. Liitto muisti piiriä komealla laulujoutsenjulisteella, jonka on suunnitellut graafikko Erik Bruun. Bruun on suunnitellut myös liiton ikonisen saimaannorppalogon. Hölttä hauskuttikin juhlayleisöä toteamalla, että liitossa on sanonta: ”In Bruun we trust”.

Kuvassa Kaija Helle ja Harri Hölttä. Hölttä ojentaa lahjan Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirille, Erik Bruunin maalaus Joutsenet 2002. Kuva: Tanja Huolman.

Samalla Hölttä pääsi luovuttamaan sastamalalaiselle Tuire Laurinollille jo aiemmin julkistetun liiton kunniajäsenyyden. Huomionosoitus myönnettiin vuosien luonnonsuojelutyöstä erilaisissa luottamustehtävissä niin liitossa, piirissä kuin paikallisyhdistyksissäkin. Laurinolli piti juhlassa puheen piirin tuesta paikallisyhdistyksen toiminnassa tarkastelemalla Hämeenkyrössä toimivan Kyrön Luonnon 40-vuotista työtä, jonka hän on juuri koonnut kansien väliin historiikiksi.

Harri Hölttä luovuttaa Tuire Laurinollille liiton kunniajäsenkirjan. Kuva: Kari Järventausta.

Myös musiikkia kuultiin: juhla polkaistiin käyntiin jouhikon tahtiin, kun kansanmuusikko Pekko Käppi esiintyi juhlan aluksi jouhikolla itseään säestäen. Tilaisuuden lopuksi kirjailija Anni Kytömäki luki pätkän kirjastaan Kultarinta ja soitti pianolla luonnonsuojelijoita kannustavia kappaleita. Ennen siirtymistään kirjailijaksi Kytömäki toimi Pirkanmaan piirin aluesihteerinä.

Piirin ympäristöpalkintoja myönnettiin peräti kaksin kappalein. Toinen ympäristöpalkinto myönnettiin Virtain-Ruoveden paikallisyhdistyksen Eero Heinoselle korvaamattomasta ja pitkäaikaisesta työstä paikallisen luonnonsuojelun puolesta. Ari Niemiselle myönnetyn ympäristöpalkinnon perusteina olivat pitkäaikainen ja vaikuttava työ TAVASE Oy:n tekopohjavesihankkeen vaikutusten arvioinnissa sekä vaikutusalueen luontoarvojen puolustamisessa.

Piirihallituksen puheenjohtaja Heikki Toivonen, varapuheenjohtaja Kaija Helle, hallituksen jäsenet Pirkko Huovila, Kari Järventausta ja Seppo Leinonen sekä ympäristöpalkinnon saajat Eero Heinonen ja Ari Nieminen. Kuva: Tanja Huolman

Pirkanmaan piiri kiittää yhteistyökumppaneitaan kuluneista vuosista ja toivoo yhteistyön jatkuvan antoisana! Piiri kiittää myös kaikista onnitteluista. Jos haluat muistaa piirin 50-vuotista taivalta, voit osoittaa lahjoituksen Pirkanmaan piirin tilille toimintaamme tukemaan: FI20 4108 0010 3856 18 viitenumerolla 11201911

Sisä-Suomen poliisilaitos on myöntänyt Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry.:lle rahankeräysluvan (RA/2017/941) ajalle 1.1.2018–31.12.2019 Pirkanmaan maakunnan alueelle.

 

Tekstin on toimittanut Heikki Toivosen puheen pohjalta Anne Hirvonen.

Artikkelia tarkennettu 14.11.2019