Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pirkanmaan piiri

Pirkanmaa
Navigaatio päälle/pois

Biolan pahoittelee, mutta ilmoittaa jatkavansa arvokkaiden soiden kuorintaa

Näkymä Kivisalmennevalta. Rahkasammalen kuorinnan jälkeen kohde poistui kaikessa hiljaisuudessa FSC-sertifioinnin "täydellisen toimenpidekiellon" kohteista. Kuva: SLL Pirkanmaan piiri ry

Biolan tiedotti 13.11. pahoittelevansa rahkasammalen kuorintaa maakunnallisesti arvokkaalla Kihniön Sarvinevalla ja ilmoitti aloittavansa riippumattoman tutkimuksen toimistaan. Pahoittelu ja tutkinnan riippumattomuus asettuvat erikoiseen valoon, kun samassa tiedotteessa yhtiö jo ilmoittaa kohdistavansa rahkasammalen noston jatkossakin luontoarvoiltaan vastaaville ja käytännössä yhtä arvokkaille soille. 

Biolan johtaa harhaan antaessaan ymmärtää, että Sarvineva olisi yksittäistapaus ja vahinko. Näin ei suinkaan ole. Sarvinevan lisäksi luonnoltaan arvokkaita soita, joilta rahkasammalta ja pintaturvetta on kuorittu, ovat esimerkiksi Seinäjoen Kivisalmenneva ja Liminganneva. Niiden luontoarvot todettiin merkittäviksi Etelä-Pohjanmaan suoselvityksessä, jonka Etelä-Pohjanmaan liitto ja ELY-keskus tekivät vuonna 2013 (s. 153). Näistäkin soista laajat osat on kuorittu vuosina 2017‒2020.

Vastoin julkisuuteen antamaansa mielikuvaa toimiala on kohdistanut rahkasammalbiomassan noston lähellä luonnontilaa oleville tai vain vähän vesitaloudeltaan häiriintyneille avosoille, jotka ovat arvokkaimpia jäljellä olevia soita. Lapin eteläpuolella lähes kaikki suot ovat osittain ojitettuja, siten jo yli hehtaarin ojittamattomalla suoalalla voi olla merkittäviä luontoarvoja. Turpeennostoon laadittu soiden luonnontilaisuusluokitus soveltuu heikosti kuorintakohteiden rajaamiseen, sillä rahkasammalen noston erityispiirteitä ei ole huomioitu luokitusta laadittaessa. 

Nyt kuorituilla alueilla valtaosa soista on ojitettuja. Myös osittain ojitetuilla soilla on merkittäviä luontoarvoja, sillä täysin ojittamattomia soita ei alueella käytännössä ole. Lähde: Luke.

Tiedotteessaan Biolan ilmoittaa, ettei rahkasammalta nosteta luonnontilaisuusluokan 4‒5 soilta. Luoteis-Pirkanmaan suoalasta vain yksi prosentti kuuluu luokkaan 4, eikä alueella ole yhtään luokan 5 suota. Lähde: GTK.

Tiedotteessaan Biolan toteaa, että ruuan kasvattaminen turpeessa ei ole kestävää ja esittää, rahkasammal olisi ympäristöystävällisempi vaihtoehto turpeelle. Käytännössä kuitenkin rahkasammalta sekoitetaan turpeeseen turpeen kasvualustaominaisuuksien parantamiseksi. Rahkasammalkasvualustat eivät todellisuudessa siten olekaan turpeeton tai millään tavoin ympäristöystävällisempi vaihtoehto.

Kun rahkasammalen kuorinta toteutetaan kauhalla, korjuusyvyyttä on hankala hallita ja mukana tulee myös pintaturvetta. Toimijan selitys suon tasaamisesta ja jälkien peittelystä kuorinnan jälkeen ei muuta tosiasiaa, että kun rahkasammalta kuoritaan jopa 50 senttimetrin syvyydeltä, on kiistatta nostettu myös turvetta, eli hapettomissa oloissa kertyvää kuollutta rahkasammalta. Asiasta löytyy kirjallisiakin mainintoja (Punkka 2019). Turpeennosto puolestaan yksiselitteisesti vaatii ympäristöluvan: rahkasammalbiomassaa kerättäessä turvetta nostetaan siis luvatta ja kierretään lupamenettelyä.

Toimialan pyrkimyksenä  on  ollut rinnastaa rahkasammalen nosto metsätalouteen ja välttää luvitus ja lupaehtojen asettaminen. Metsätalouteen rinnastaminen on kuitenkin mahdotonta, koska suon rahkasammalkerros on eliöyhteisönä hyvin erilainen ja kuorinnan vaikutukset eroavat täysin puiden kasvusta ja korjuusta metsäekosysteemissä.  

Rahkasammalen nosto tuhoaa suon pintakasvillisuuden ja suon elinympäristönä.

Tositilanteessa alan pyrkimys noudattaa rahkasammalen nostossa metsäalan sertifiointia ei näytä toimivan. UPM:n omistama luontoarvoiltaan merkittävä Kivisalmenneva oli  FSC-sertifioinnin ”täydellisen toimintakiellon kohde”. Tästä huolimatta se kuorittiin ja kohde poistui tämän jälkeen kaikessa hiljaisuudessa yhtiön kohdekartoilta. 

Esimerkit osoittavat, että rahkasammalen ja sen ohessa tapahtuva pintaturpeen nosto tulee varovaisuusperiaatteen mukaisesti välittömästi asettaa toimenpidekiellon piiriin. Toiminnan ympäristövaikutukset tulee selvittää kunnolla ja laajentaa ympäristönsuojelulain mukainen lupamenettely koskemaan myös rahkasammalen ja pintaturpeen nostoa.

Pirkanmaalla 18.11.2020
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry

Hannu Raittinen                                                                                                           Marjo Niemenmaa
puheenjohtaja                                                                                                                järjestösihteeri

Lisätietoja:

Hannu Raittinen
puheenjohtaja
hannu.raittinen@raittinen.fi
p. 0500 485 244

Anne Hirvonen
aluesihteeri
anne.hirvonen@sll.fi
p. 045 233 6356

Avauskuva: Näkymä Kivisalmennevalta, joka kuorinnan jälkeen poistui kaikessa hiljaisuudessa FSC-sertifoinnin ”täydellisen toimenpidekiellon” kohteista. Kuva: SLL Pirkanmaan piiri ry.

Kuvia median käyttöön: https://drive.google.com/drive/folders/1VOfgiMcOPILeiAe3zRs8ifDqQjMiS_h-?usp=sharing

Lähteet:
Autio ym. 2013: Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke. Loppuraportti. https://drive.google.com/file/d/1xOVdMly898lyA6mNEjS_5mnOevggScP7/view?usp=sharing

GTK: Suot ja turvevarat. https://gtkdata.gtk.fi/Turvevarojen_tilinpito

Luke: Soiden monimuotoisuus ja virkistyskäyttö.
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/suometsat/soiden-monimuotoisuus-ja-virkistyskaytto/

Punkka, Eetu 2019: Rahkasammalen keruun ilmastovaikutukset.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202001221143