Karvian susilupa toimeenpanokieltoon
Vaasan hallinto-oikeus on määrännyt tänään 28. tammikuuta Kauhajoen-Karvian alueelle myönnetyn susilauman kannanhoidollisen poikkeusluvan toimeenpanokieltoon asian ratkaisemisen ajaksi. Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan ja Satakunnan piiri valittivat luvista, sillä luvan perustelut eivät vastaa lainsäädännön edellytyksiä.
Suomen riistakeskus myönsi piirien toiminta-alueelle kannanhoidollisen poikkeusluvan kokonaisen lauman poistoon Kauhajoen-Karvian alueelle. Riistakeskus perusteli lupaa lähinnä sillä, että tämä viiden suden lauma on alueen pienin.
”Suden kannanhoidolliset luvat ovat ennenaikaisia, sillä Luonnonvarakeskuksen kestävän kannan koon viitearvo valmistuu vasta syksyllä 2022. Susi on Suomessa lajina erittäin uhanalainen ja suden suojelutaso ei vielä ole tutkitusti suotuisalla suojelutasolla”, Luonnonsuojeluliiton va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola toteaa.
Riistakeskus perustelee kannanhoidollista metsästystä suden hyväksyttävyyden lisäämisellä, mutta ei ole kuitenkaan osoittanut, kuinka tämän lauman metsästäminen lisää hyväksyttävyyttä. Päätöksessä ei esitetä susien aiheuttaneen vahinkoja. Edellisen kannanhoidollisen metsästyksen kokeilun ei myöskään ole osoitettu vähentäneen Suomessa suden salametsästystä.
Hakija on perustellut hakemustaan myös Lauhanvuoren ja Seitsemisen metsäpeuran palautushankkeella. EU:n luontodirektiivi ei kuitenkaan mahdollista suden kannanhoidollisten lupien perustelua luonnonvaraisen lajin suojelulla, eikä Riistakeskus ole myöntämiään lupia myöskään metsäpeuralla perustellut.
”Metsäpeura on aikanaan hävitetty ihmisen toimesta alueelta metsästämällä. Palautushankkeen aikana vuodesta 2016 Suomessa on metsästetty samaan aikaan yhteensä 108 metsäpeuraa, eli 2,5-kertainen määrä metsäpeuroja palautushankkeen yksilömääriin verrattuna”, Pirkanmaan piirin suurpetokoordinaattori Marjaana Laaksonen toteaa.
Metsäpeuran menestymistä alueella voi tukea riittävän tiheällä hirvi- ja valkohäntäkauriskannalla, jolloin metsäpeuravasojen metsästyspaine on pienempi. Kantaa voidaan siis tukea hirvieläinten lupamenettelyllä ja toisaalta ennallistamalla ja turvaamalla metsäpeuralle sopivien elinympäristöjen verkostoa.
Hakija on perustellut hakemustaan myös susiparin lähisukulaisuudella. Viime vuonna alueelta ei saatu kerättyä riittävästi DNA-näytteitä, joten LUKE ei ole vahvistanut asiaa. Erittäin uhanalaisen lajin metsästäminen ei myöskään paranna lajin perimää pidemmällä tähtäimellä, sillä yksilöiden ja laumojen poistaminen kannasta kaventaa perimää entisestään. Susi välttää pariutumista lähisukulaisen kanssa, jos vaihtoehtoja on.
Vahinkoja aiheuttavien yksilöiden metsästämiseen on mahdollista hakea erikseen vahinkoperusteisia poikkeuslupia. Uhanalaisen lajin kannanhoidollinen ns. kiintiömetsästys ei ole sen sijaan hyväksyttävää, eivätkä nyt myönnettyjen lupien perusteet ole kestäviä.
Lisätietoja:
Marjaana Laaksonen,
p. 050 5911 663
suurpetokoordinaattori
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
Tapani Veistola,
p. 040 0615 530
va. toiminnanjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Avauskuva: Mas3cf (CC BY-SA 4.0) /Wikimedia Commons