Pirkanmaalla arvokkaita perinnebiotooppeja on säilynyt vajaat 900 hehtaaria. Yli puolet alasta on hakamaita ja metsälaitumia ja runsas kolmannes niittyjä, joilla on arvokasta, monimuotoista kasvillisuutta. Laidunnuksen loputtua perinnebiotoopit kärsivät umpeenkasvusta. Perinnebiotoopit ja perinnemaisemat ovat arvokasta luonnon- ja kulttuuriperintöä, jota on erityisesti vaalittava. Ilman hoitoa ne eivät säily.
Luonnonsuojelupiiri ja monet paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain talkoita perinnemaisemissa. Talkoissa tarjotaan evästä ja niihin kuljetaan kimppakyydein.
Tervetuloa viettämään mukava päivä kauniissa perinnemaisemassa niittyjen kasveihin ja talkootyöhön tutustuen! Luonnonsuojelupiirin tulevista talkoista ilmoitetaan etusivun kohdassa Tapahtumat. Niittytalkoot ajoittuvat yleensä elokuulle.
Luonnonsuojelupiiri hoitaa mm. seuraavia perinnebiotooppikohteita:
- Ala-Mikkolan haka, Nokia Ala-Mikkolan tila sijaitsee Sarkolan kylän valtakunnallisesti merkittävällä kulttuurimaisema-alueella, Sanasjärven pohjoisrannalla. Kauniin, katajaisen haka- ja metsälaidunalueen laidunnus on loppunut vuonna 1991. Alueen edustavaan kasvilajistoon kuuluvat muun muassa keltamatara, jäkki, aholeinikki ja hietaorvokki.
- Niinimäen haka, Vesilahti Valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema Vesilahden Rämsöössä. Paikoin runsaskivisellä, entisellä laidunalueella on monilajista ja erittäin edustavaa niittyä ja kallioketoa. Perinteisen laidunnuksen ansiosta alueella on useita harvinaistuneita, jopa uhanalaisia lajeja. Näitä ovat muun muassa ketokatkero, ketoneilikka, jäkki, virnasara ja nurmitatar.
- Vuohenojan keto, Tampere Vuohenojalla Iidesjärven pohjoispuolella sijaitseva pieni niitty. Niityn välittömässä yhteydessä kulkee junarata ja ulkoilureitti. Niityn lisäksi hoidetaan junaradan pohjoispuolen luonnonsuojelualuetta. Hiekkaisen rinteen pohjoisosassa viihtyvät monet ketokasvit kuten harvinaistunut jänönapila. Alueella eläville hyönteisille tärkeitä kasveja ovat muun muassa nuokkukohokki, mäkitervakko, harmio, pujo, kannusruoho, keltanot, pukinjuuri ja kissankäpälä. Alueen merkittävin perhoslaji on valtakunnallisesti uhanalainen ahdeyökkönen, jolle Järvensivun esiintymä on ainoa Pirkanmaalla. Alueelta on löydetty myös kaksi uhanalaista kovakuoriaislajia: pujokärsäkäs ja isoharmiokärsäkäs. Nuokkukohokkia ravintokasvinaan käyttävistä perhosista harvinaisin on oliivineilikkayökkönen, jolle alue on pohjoisin vakituinen esiintymispaikka Suomessa.
Kaikkiaan Pirkanmaalla on perinnebiotooppikohteita liki 300, joista viidennes ovat maakunnallisesti ja kymmenkunta valtakunnallisesti arvokkaita. Lisää tietoa perinnebiotoopeista löytyy Pirkanmaan perinnebiotooppien hoito-ohjelma 2008 -julkaisusta.