Luonnossa oleskelu ja liikkuminen lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Luonto parantaa mielialaa, auttaa palautumaan stressistä ja antaa helpotusta arjen huoliin.
Metsät ja hyvinvointi
Metsien ja luonnon hyvää tekevä vaikutus ihmisen hyvinvointiin on kiistaton. Luonnon monimuotoisuudella ja virkistysalueilla on lukuisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Luonnossa liikkuminen vähentää stressiä, voimaannuttaa ja auttaa ihmisiä voimaan henkisesti ja fyysisesti paremmin. Luonnon elvyttävien vaikutusten kannalta on tärkeää, että riittävän isoja ja esteettisesti viehättäviä luontoalueita sijaitsee lähellä asutusta. Esimerkiksi puista haihtuvien ainesten tuoksu, veden ääni ja kauniit maisemat aktivoivat ihmisessä mielihyvää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ympäröivän luonnon kanssa.
Monimuotoisen ja -puolisen luonnon lähellä tai keskellä asuvilla, on tutkitusti vähemmän allergioita kuin ihmisillä, joiden kodin ympäristö on lajiköyhä. Viheralueiden lähellä kasvaneilla on aikuisena myös vähemmän mielenterveysongelmia kuin harmaassa kaupunkiympäristössä. Luonnon hyvää tekevät vaikutukset ilmenevät muun muassa verenpaineen alenemisena ja sydämensykkeen tasoittumisena ja puhtaana hyvänolon tunteena. Luonto hoitaa!
Lähteitä:
Hanski ym. 2012
yle.fi/uutiset
Luonnonvarakeskus: luke.fi
Engemann ym. 2019
Suomenmielenterveysseura ry: mieli.fi
Jatkuvalla kasvatuksella virkistyskäyttöarvot säilyvät
Kun metsää käsitellään jatkuvan kasvatuksen menetelmällä, sen puuston ikärakennejakauma säilyy luonnollisempana ja myös virkistyskäyttöön liittyvät arvot säilyvät metsässä paremmin. Metsä pysyy koko ajan kulkukelpoisena, antaa mahdollisuuden marjastukseen ja sienestykseen, lisää mahdollisuuksia liikunnan harjoittamiseen ja tukee ihmisten hyvinvointia. Laajat virkistyskäyttöön soveltuvat metsäalueet kunnan alueella ja erityisesti asutuskeskusten läheisyydessä lisäävät viihtyvyyttä ja toimivat vetovoimatekijänä.
Erityisesti taajama-alueilla nk. puistometsissä metsänkäsittelyn toimenpiteet eivät tuota taloudellista voittoa. Sen sijaan ne usein heikentävät metsän virkistysarvoa.
Jenni Simkin, tohtorikoulutettava, tutkija Luonnonvarakeskuksesta (Luke), onko metsässä oleskelun positiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin tieteellisesti todistettu?
“Kyllä voi sanoa, että alkaa olla. Aihetta on tutkittu Suomessa ja maailmalla jo varsin paljon ja kiihtyvään tahtiin. Erityisesti on tutkittu metsän vaikutuksia mielenterveyteen, sen sijaan metsien vaikutuksesta sairauksien hoidossa ei vielä ole kovin paljon tutkimuksta. Se kuitenkin tiedetään, että metsässä oleskelulla on ihmiseen elvyttävä vaikutus.”
Metsä kuin metsä, vai onko metsän tyypillä väliä ihmisen hyvinvoinnin kannalta?
“Ihmisten mieltymystutkimusta on tehty myös Suomessa paljon liittyen esimerkiksi maisemasuunnitteluun ja sitä kautta tiedetään minkälainen metsä ihmisiä miellyttää. Kun hyvinvointivaikutuksia on tutkittu, on sen sijaan usein verrattu metsää vain rakennettuun kaupunkiympäristöön, joista metsä on selkeästi lisännyt hyvinvointia tehokkaammin. Suomalaisessa tutkimuksessa myös puistoa ja metsää vertailtiin keskenään jaja metsän hyvinvointivaikutukset olivat jonkin verran puistoa paremmat. Erilaisia metsiä keskenään on tutkittu kuitenkin vähän, ja erityisesti metsien laadun vaikutusta.
Omassa väitöskirjassani tutkin nyt sitä, onko erilaisten metsien välillä eroa hyvinvointivaikutuksissa, kansantajuisesti voisi sanoa että selvitän miten ihmisen kädenjälki metsissä on yhteydessä metsän ihmistä elvyttävään vaikutukseen. Tutkimus perustuu kenttäkokeeseen joita on aiheesta tehty aikaisemmin todella vähän.”
Minkälaisessa metsässä hyvinvointihyödyt saavutetaan parhaiten?
“Tutkimuksen tähän mennessä julkaistujen tulosten perusteella voi sanoa, että sekä iäkäs (yli 80v) talousmetsä jossa luonnon monimuotoisuus on hyvin huomioitu, kuin myös luonnontilainen metsä tarjoavat hyvinvointia. Sen sijaan nuori talousmetsä ei yltänyt samoihin vaikutuksiin. Myöskään monimuotoinen iäkäs kaupunkimetsä, johon liikenteen äänet kuuluivat ja jossa oli paljon muita ihmisiä, ei yltänyt hyvinvointivaikutuksiltaan muiden vanhojen metsien tasolle. Voidaan siis sanoa, että on tärkeää että metsät ovat tarpeeksi laajoja ja tarpeeksi varttuneita, ja että niissä on huomioitu monimuotoisuus ja monipuolisuus. Monikerroksellisuus, eli että on aluskasvillisuutta, ja esimerkiksi lahopuu koettiin kenttäkokeessa mielenkiintoisina.”
Voiko hyvinvointivaikutusten taloudellista arvoa mitata ja näinollen nähdä tämä osana metsän tuottoa?
“Aihetta on tutkittu ja tutkitaan myös muualla. Kyllä taloudellista arvoa ehdottomasti pitäisi voida mitata. Aihetta voi myös lähestyä konkreettisemmin: Esimerkiksi Lukella on aiheesta käynnissä pilottitutimus (Maisema-arvo kauppa) Kuusamossa. Tutkimuksessa selvitetään miten vapaaehtoisesti kerätty maksu turisteilta ja matkailijoilta voisi antaa tuottoa metsänomistajalle siitä että metsämaisema säilytetään.”
Ollaanko Suomessa ymmärretty hyvinvointiaspektin hyödyntäminen metsän taloudellisen käytön näkökulmasta?
“Kyllä tällainen on alkanut nostaa päätään muutaman viime vuoden aikana. On esimerkiksi pienyrittäjiä jotka tarjoavat erilaisia metsään liittyviä hyvinvointipalveluita, kuten vaikkapa työyhteisöjen virkistyspäiviä tai metsäkylpyjä. Tähän tarvitaan selkeästi vielä Suomessa myös neuvoa ja tiedon leviämistä. Esimerkiksi verrattuna Japaniin ja Koreaan, jossa lääkäri määrä metsäkäyntejä, ja jossa tutkitaan erilaisten metsien vaikutusta sairauksien hoidossa, olemme täällä Suomessa vielä paljon jäljessä.”
Onko Suomen nykyisen metsänkäytön ja hyvinvointiaspektin välillä olemassa ristiriitaa?
Hyvinvointinäkemyksen kantilta katsottuna erityisesti Etelä-Suomessa metsien ikärakenne on nuorta ja kiertoaikojen pidentäminen voisi lisätä metsien virkistyskäyttöarvoa. Järeä puusto ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen metsässä lisää metsien elvyttäviä vaikutuksia.
