Kannanotto Huopalahdenportin asemakaavan muuttamisesta valtuustolle
Lähetimme Helsingin kaupunginvaltuustolle 18.1.2022 kannanoton koskien Ruskeasuon Huopalahdenportin asemakaavan muuttamista:
Arvoisa kaupunginvaltuuston jäsen ja varajäsen
Ruskeasuon Huopalahdenportin asemakaavan muuttaminen on Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksen esityslistalla keskiviikkona 19.1.2022 asiakohtana 14. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on jättänyt kaavaehdotuksesta muistutuksen joulukuussa 2019, mutta asemakaavassa on yhä samat ongelmat kuin tuolloin.
Kaava-alueella sijaitsee vaahteravaltainen jalopuumetsikkö, joka on Tilkan-Ruskeasuon alueella edustavin laatuaan (jalopuumetsikön rajaus liitteenä). Asemakaavassa jalopuumetsikkö on pääosin asuinkerrostalojen korttelialuetta AK 16752. Lisäksi kaavaehdotus, etenkin kortteli AK 16749, tuhoaa metsää myös kaava-alueen eteläosassa.
Korttelialueella AK 16752 on myös ensimmäisen maailmansodan linnoitteet vuodelta 1914 (kuva liitteenä). Ne ovat ensimmäiset Helsinkiin rakennetut linnoitteet ja tärkeä osa kaupunki-identiteettiä. Kohde on yksi harvoista maalinnoituksen osista, joissa on käyty taisteluita saksalaisten edetessä kohti Helsinkiä huhtikuussa 1918. Lisäksi korttelialueen läpi kulkee tuon aikainen noin kolme metriä leveä tie, jota jalopuumetsikkö ympäröi. Vaikka Museovirasto on antanut luvan poistaa muinaisjäännökset, tämä ainutlaatuinen historiallinen linnoitus tulisi säästää. Linnoituksen puolesta on vedonnut myös Ruskeasuo-seura osana kaavaprosessin virallista vuorovaikutusta.
Pidämme Huopalahden asemakaavamuutosta ongelmallisena myös rakennusten korkeuden osalta. Monet suunnitelluista rakennuksista ovat yli 10-kerroksisia. Korkea rakentaminen tuottaa vaikeuksia sekä kaupunkikuvan että mikroilmaston kannalta. Pohjolan tuulisissa, kylmissä ja kosteissa oloissa, joissa aurinko on matalalla puolen vuoden ajan, korkean rakentamisen haitat korostuvat. Mitä korkeampia rakennukset ovat, sitä laajempaa aluetta ne varjostavat. Rakennusten välisissä kuiluissa tuulen nopeus kasvaa jopa kolminkertaiseksi verrattuna avoimeen ympäristöön.
Huopalahdenportin asemakaavasuunnitelman korkeiden rakennusten korttelirakenne sekä estää että kanavoi tuulen virtausta tavalla, joka tuottaa voimakkaita painevaihteluita ja niihin liittyvää turbulenssia kortteleiden välisissä tiloissa sekä kortteleiden sisäpihoilla. Kurjenmiekanportti, Kurjenmiekankuja sekä viereiset korttelit AK 16753 ja 16752 tulevat kärsimään pahimmin pohjoistuulesta ja sen repivästä pyörteilystä rakennusmassojen välissä.
Ehdotamme kaupunkikuvallisista, historiallisista sekä pienilmastoon ja luontoarvoihin liittyvistä syistä kaavaehdotuksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Tärkeää on, että lopullisessa kaavassa metsiä säästetään mahdollisimman paljon ja kerroskorkeuksia madalletaan. Vähintään jalopuumetsikkö on rajattava säilyväksi luontokohteeksi (esim. VP/luo).
Kaavaehdotusta voidaan muokata esimerkiksi vuoden 2014 viitesuunnitelman ”Verho” tarjoaman mallin mukaiseksi sillä erolla, että korttelialuetta vedetään sisään pohjois- ja eteläosassa niin, että jalopuumetsä Vihdintien eteläpuolella sekä rinnelehto kaava-alueen eteläosassa säilyvät. Mannerheimintien varressa on toivottavaa, että korttelijulkisivut seuraavat suunnittelualueen olemassa olevien rakennusten julkisivujen linjaa.
Helsingissä 18.1.2022
