Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Espoon yhdistys

Espoo
Navigaatio päälle/pois

Metsiin rakentamista vähennettävä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa

Mynttilän Högabergetin metsää. Kuva: Pekka Barman

Espoon uusi yleiskaavaluonnos ei säilytä tärkeitä luontoalueita riittävästi, jotta alkuperäisluonnon häviäminen kasvavassa väestöpaineessa saataisiin hallintaan. Uhattuina ovat monet Nuuksion järviylängön ja sen lähistön metsät. Luontojärjestöt jättivät mielipiteensä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan eli POKEn luonnokseen 3. toukokuuta.

Espoon ympäristöyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri tiedottavat 23.5.2018

Espoon kaupunki sijoittaisi jopa 60 000 uutta asukasta ja 11 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä alueelle, joka kattaa reilun kolmanneksen Espoon pinta-alasta. Luontojärjestöjen mielestä kaavaluonnoksen strategiset avaukset kuten uuslähiöt umpimetsiin ja Helsinki-Lohja radan linjaus asemataajamineen luonnosta piittaamatta vaativat uuden tarkastelun.

– Jatkovalmistelussa tulee kaavakartalla osoittaa, onko väestövisio on toteutettavissa keskeisiä luontoarvoja tuhoamatta. Jos tämä osoittautuu mahdottomaksi, on kasvutavoitteista tingittävä ensin, sanoo Espoon ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Virpi Sahi.

Tuleeko Espoon pikselikaavasta Helsinkiä parempi?

Kaupunki toteuttaa yleiskaavaa nyt ensimmäistä kertaa pikselikaavana, jossa alueen pääkäyttötarkoitus osoitetaan kaavakartalla hehtaarin (100 x 100 metriä) ruutuina. Tulkinnanvaraisuus lisääntyy, samoin kuin riski lykätä jopa maakunnallisien luonto- ja virkistysarvojen kohtaloa ratkottavaksi vasta asemakaavassa.

– Espoo on nyt Helsingin kaupungin tapaan siirtymässä aikaisempaa epämääräisempään ja vähemmän asemakaavoitusta ohjaavaan yleiskaavoitukseen, sanoo suojeluasiantuntija Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.

– Pikselimalli ja kaavan strategisuus eivät sinällään ole este suojelualueiden lisäämiselle sekä tärkeiden virkistysalueiden paremmalle turvaamiselle. Nämä näkökulmat on huomioitava paremmin kaavan jatkotyössä, Savola jatkaa.

Kaavaluonnoksen eräitä ongelmakohtia rajattuna ja numeroituna kaavaluonnoskartalle. Selitteet löytyvät luontojärjestöjen mielipiteestä. Esimerkiksi nro 20 Mynttilän Högaberget varattaisiin juna-asemalle ja raskaalle rakentamiselle, ja nro 10 Miilukorpi pientaloalueeksi.

Vähemmän rakentamisvarauksia, enemmän säilyvää luontoa 

Luontojärjestöjen mukaan rakentamista tulee vähentää erityisesti Nuuksion järviylängön ja Mynttilän kaltaisilta luonnon ydinalueilta, nykyisten suojelualueiden vierestä kuten Niipperin Myllypuron ja Tremanskärrin suojelualueen kupeesta sekä Natura 2000-alueiden kuten Matalajärven vaikutusalueilta.

Rakentamiselta tulee suojella myös keskeiset Espoon kaupungin ja Uudenmaan liiton luontoselvityksissä tunnistetut arvokkaat kohteet, luontojärjestöjen Pohjoiset arvometsät -suojeluesityksen kohteet sekä tärkeät metsäekologiset yhteydet.

Kulttuurimaisemat kuten Espoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas kokonaisuus tulee säilyttää ehyinä. Rakentamisella ei myöskään pidä rikkoa maisema- ja virkistysarvoiltaan kaupunkilaisille arvokkaita vesistömaisemia.

Bodomjärveä

Monimuotoisen luonnon arvo ja vetovoima kasvamassa

Monimuotoista luontoa on mahdollista säilyttää vain siellä, missä sitä vielä on. Espoossa säilyneiden, monesti luonnontilaisen kaltaisten metsien ja puustoisten soiden arvo on punnittava ymmärtäen, että Etelä-Suomen metsistä alle 3 % on suojeltu ja loput 97 % on biotalousbuumin myötä lisääntyvien hakkuiden kohteena. Espoon pohjois- ja keskiosan laajojen metsäalueiden arvoa nostaa myös Helsingin seudun voimakas rakentaminen, joka vääjäämättä johtaa metsämaan rajuun supistumiseen.

Miilukorpea Nuuksion järviylängön eteläreunalla. Kuva: Paul Stevens

Vuoteen 2050 mennessä, johon nyt laadittavan yleiskaavan visio tähtää, on säilyneen alkuperäisluonnon arvometropolialueen vetovoimatekijänä todennäköisesti noussut pilviin. Kaavahierarkiassa yleiskaava sijoittuu seudullisen maakuntakaavan ja korttelitasoisen asemakaavan väliin. Hyvin laadittuna se mahdollistaa laajojen alueiden maankäytön ratkaisemisen tavalla, joka säilyttää luontokokonaisuudet.

Luontojärjestöjen mielipide yleiskaavaluonnoksesta:

Lisätiedot:

Virpi Sahi, puheenjohtaja, Espoon ympäristöyhdistys, puh. 050 308 24 57, virpi.sahi@sll.fi

Keijo Savola, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, puh. 045 652 1974, keijo.savola@gmail.com

Katso myös:

Aiemmin samasta aiheesta sivuillamme: