Luonnonsuojelualueet turvaavat Espoon keskuspuiston luonnon säilymisen sekä ulkoilun ja virkistäytymisen aidossa metsäluonnossa. Luononsuojelualua Espoon keskuspuistossa on järkevää laajentaa. Nykyiset luonnonsuojelualueet sijaitsevat puiston itäosassa ja niitä on saatava myös länsiosaan.
Nykyiset luonnonsuojelualueet sijaitsevat Espoon keskuspuiston itäosassa
Keskuspuistossa on vuonna 2016 kolme luonnonsuojelualuetta, jotka on perustettu luonnonsuojelulain nojalla.
Suurin luonnonsuojelualueista on kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi perustettu Keskuspuiston metsäalue. Alueella on vaihtelevaa metsäluontoa kalliomänniköistä lehtomaisiin kangasmetsiin, korpi- ja rämelaikkuja, puroja sekä Rönnängenin perinneniitty. Majkärr (5 ha) ja Lillträskberget (12,5 ha) sijaitsevat aivan vierekkäin, ja niihin kiinnittyy myös suojelematon Lillträskin sarasuo (10 ha). Kaikki mainitut sijaitsevat vierekkäin puiston itäosassa. Myös niistä kaakkoon sijoittuva Friisinkallionluonnonsuojelualue liittyy Keskuspuistoon.
Kuvauksia olevista luonnonsuojelualueista Espoon kaupungin verkkosivuilla:
- Majkärrin luonnonsuojelualue
- Lillträskbergetin luonnonsuojelualue
- Friisinkallion luonnonsuojelualue ja Friisinkallio
Perintömetsä ja muut luontokohteet
Ritvan metsää suojaa Espoon kaupungin ja WWF:n välinen perintömetsäsopimus. Ritvan metsä sijaitsee Sunan asuinalueen ja Keskuspuiston metsäalueen välissä ja on laajuudeltaan 27 hehtaaria. Koska kyseessä ei ole lakisääteinen luonnonsuojelualue, rajaus ei näy yleisillä kartoilla mutta löytyy kaupungin luonto-oppaista.
- Ritvan metsä – Espoon kaupunki
- Espoo perusti perintömetsän – WWF
Lisäksi Keskuspuistossa on Espoon kaupungin järjestelmissä tunnistettuna muutamia suojeltuja luontotyyppejä ja paikallisesti arvokkaita luontokohteita kuten Harmaakallion saraneva ja Hepmortin lehtolaakso. Nämä eivät kuitenkaan ole varsinaisia suojelualueita.
Espoon ympäristöyhdistyksen aiemmat suojelualue-esitykset
Vuonna 2010 lainvoiman saanut Etelä-Espoon yleiskaava liittyy voimakkaasti Keskuspuiston luonnon tulevaisuuteen. Espyy seurasi kaavan valmistelua aktiivisesti ja teki ehdotuksensa viheryhteyksien säilyttämiseksi ja SL-alueiden varaamiseksi. Espyyn esitykset Etelä-Espoon yleiskavaavaprosessin yhteydessä (maaliskuu 2007):
- Majkärr-Lillträskin SL-aluevarauksen laajennus
- Puolarmetsän sairaalan itäpuolisten alueiden suojelualue-ehdotukset
- Harmaakallion eteläpuoliset suojelualue-ehdotukset
Lisäksi Espyy esitti vuonna 2008 vielä erikseen, että kaupunki suojelisi Keskuspuistosta noin 300 ha suuruisen alueen.
Vuoteen 2014 mennesssä osa ehdotuksista on toteutunut, osa varattu kaavassa rakentamiseen ja osa odottaa parampia aikoja. Itäosan puolelta on toteutunut Keskuspuiston metsäalue ja Friisinkallio. Puolarmetsän sairaalan itäpuoli varattiin yleiskaavassa rakentamiseen.
Keskuspuiston länsiosaan (Keskuspuisto II) ei ole vuoteen 2014 mennessä perustettu lainkaan luonnonsuojelualueita, kun Espyyn esitys Harmaakallion alueen suojelemiseksi ei ole toistaiseksi toteutunut.
Näiden lisäksi Keskuspuistossa on useita luontokohteita, joiden arvoa ei ole tunnustettu virallisesti. Nämä kohteet ovat eri tavoin mm. kasvillisuudeltaan ja/tai lajistoltaan merkittäviä. Esimerkiksi Harmaakalliossa on useita arvokkaita luontotyyppejä kuten saranevaa ja pähkinäpensaikkoja, sekä vanhaa lahopuuvaltaista metsää. Kaupunginkallio on merkittävä ekologinen yhteys Keskuspuistosta pohjoiseen, Furubacka on arvokas vanhan metsän alue ja Sepänmetsä virkistykäytöltään merkittävä.
Espoon ympäristöyhdistys kartoittaa suojelemattomia luontokohteita ja kampanjoi niiden puolesta Keskuspuisto -kampanjassa.
Harmaakallion kukkaloistoa. Kuva: Laura Ahopelto
Furubackan kuusi ja haapavaltainen metsä on liito-oravalle tunnusomaista elinympäristöä. Kuva Laura Ahopelto
