Metsät

Espoossa on vielä jäljellä suojelualueiden ulkopuolella arvokasta luontoa. Jäljellä olevat luonnonsuojelullisesti tärkeät metsäalueet ja ekologiset viheryhteydet tulisi suojata kaavoituksessa. Kaupunkimetsien hoidossa tulisi aiempaa selkeämmin huomoida luonto- ja virkistysarvot.

Espoon ympäristöyhdistyksen mielestä

1. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti tärkeät viheryhteydet, jotka yhdistävät metsäalueita toisiinsa, on säilytettävä kaavahankkeissa sekä väyliä ja muita hankkeita suunniteltaessa. Tärkeimpiä näistä ovat Nuuksion järviylängön ja Petikon yhteys sekä Keskuspuiston ja Nuuksion välinen yhteys.

2. Kaupungin metsien hoitoperiaatteeksi tulee ottaa hallittu luonnontila, jossa virkistysmetsien hoitotoimet ovat tarpeen vain, jos ne parantavat metsien luonto- tai virkistysarvoja.

3. Kaupungin metsien luontoarvot on selvitettävä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) mukaisesti ja tunnistettava arvokkaat runsaslahopuustoiset kangasmetsät, lehdot, metsäiset kalliot, puustoiset suot, pienvesien lähimetsät sekä metsäluhdat ja tulvametsät.

4. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat metsät tulee turvata esimerkiksi metsänhoitosuunnitelmassa arvometsinä (hoitoluokka C5) tai luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina.

Lue lisää:

• Ekologiset yhteydet ja viheralueverkosto Espoossa PDF 4,3 MT – Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 1/2004
• Espoon luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelma 2012-2020 (doc) hyväksyttiin ympäristöltkssa 19.9.2013, merkitty tiedoksi kaupunginhallituksessa 14.10.2013 – Espoon kaupunki
• Metsäluonto – Espoon kaupungin tekninen toimi
• Metsät – Suomen luonnonsuojeluliitto
• METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet PDF – Suomen ympäristökeskus
• Espoon metsien pirstoutuminen 1752-1990: katso Espoon ympäristön tila PDF sivu 31 – Espoon kaupunki.