15.8.2019
Uudenmaan virkistysalueyhdistykselle
Lausunto Kopparnäs-Störsvikin kehittämissuunnitelman luonnoksesta (6/2019)
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on perehtynyt suunnitelman luonnokseen ja tavannut virkistysalueyhdistyksen edustajia sen tiimoilta. Jäljempänä kommentoidaan luonnosta lähinnä luontoarvojen säilyttämisen kannalta.
Yleisiä huomioita
Suunnittelualue kuuluu Länsi-Uudenmaan luontohelmiin, ja sen merkitys pääkaupunkiseudun Viherkehän länsiulottuvuuden kannalta on suuri. Aluekokonaisuus kuuluu myös ennen pitkää toteutuvan Porkkalan kansallispuiston suunnittelu- ja vaikutusalueeseen, mikä on syytä kehittämissuunnitelmassa todeta.
Kopparnäsin aluekokonaisuuden (tarkoittaa jatkossa Kopparnäs-Störsvikin yhtenäistä luontoaluetta) valtakunnallisten luonto- ja virkistysarvojen takia käytön kehittämistyö on tehtävä huolella. Kaikessa suunnittelussa ja kehittämistoimissa tulee varmistaa alueen keskeisten arvojen suojaaminen haitallisilta muutoksilta. Kehittämistyön lähtökohdat on mainittu jo yhdistyksen säännöissä (2 §): virkistysmahdollisuuksia kehitetään vaalien luontoa ja maisemaa.
Nyt lausunnolla oleva suunnitelma sisältää paljon toteuttamiskelpoista, mutta myös selkeitä ylilyöntejä. Luonnosta leimaa näkökulma, jossa alueen luontovahvuudet kyllä tiedostetaan yleisellä tasolla. Ne kuitenkin nähdään korostetusti mahdollisuutena lisätä alueen virkistyskäyttöä sekä tuoda alueelle myös kaupallista toimintaa.
Alueen kaupallisen käytön sekä virkistyskäytön kehittämisestä
Kopparnäsin alueella on jo nyt erittäin merkittävää virkistyskäyttöä, joka näkyy myös suosituimpien alueiden kulumisena. Alueen houkuttelevuus virkistyskäytön kannalta tulee vääjäämättä kasvamaan ilman merkittäviä kehitystoimia tai erityistä mainostamistakin. Keskeisenä toimijana Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen tehtävänä on huolehtia siitä, että alueelle ei ahnehdita liikaa kävijöitä tai tavoitella sellaista käyttöä, jonka yhteensovittamiseen alueen pinta-ala ei käytännössä riitä ilman yhteentörmäyksiä joko luontoarvojen tai jo vakiintuneen virkistyskäytön kanssa.
Kopparnäsin alue tarjonnee mahdollisuuksia myös pienimuotoiseen luontomatkailuun. Tämä toiminta on kuitenkin syytä säätää sille tasolle, että luonnolle ja alueen vakiintuneelle virkistyskäytölle aiheutuvat haitat pidetään siedettävällä tasolla.
Kopparnäsin luontoalueella on sen verran runsaasti kulutukselle erityisen herkkiä tai jo nyt häiritsevästi kuluneita alueita, että toivomme virkistysalueyhdistykseltä pidättyväistä suhtautumista myös erilaisiin massatapahtumiin.
Alueen luontoarvoista
Kopparnäsin aluekokonaisuuden luontoarvojen huomiointi on kirjattu useampaankin
kehittämissuunnitelmaluonnoksen kohtaan, mutta kyseisiä arvoja ei ole luontotyyppi- tai
lajistotasolla yksilöity, mikä on selkeä puute luonnoksessa. Luontoarvokeskittymiä ei myöskään ole esitetty kartalla itse luonnoksessa, mikä on ilmeinen haitta kommentoijien kannalta. Jää myös epäselväksi onko ns. kehittämisalueilla tarkasteltu olemassa olevan luontoaineiston pohjalta
esitettyjen kehittämistoimien sopivuutta ja vaikutuksia. Myös vaikutusarvio jää luontovaikutusten osalta kovin epämääräiseksi. Vaikutukset luontoarvoihin tulee selvittää.
Tästä syystä SLL:n Uudenmaan piiri ei voi allekirjoittaa suunnitelmaluonnoksen sivulla 5 löytyvää positiivishenkistä kiteytystä luontoarvojen huomioinnista: ”Kopparnäs-Störsvikin alueen merkittävät linnustolliset arvot ja muut luontoarvot huomioitiin suunnittelussa tekemällä yhteistyötä alueen luontoarvot tuntevien asiantuntijoiden sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin, Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistyksen sekä aluetta tuntevien luontoharrastajien kanssa”.
Alueella aikaisemmin tehdyt luontoselvitykset vaativat selvästi päivittämistä ja täydentämistä. Lisätiedon tarvetta liittyy luontotyyppitasolla ainakin METSO-elinympäristöihin, uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin luontotyyppeihin sekä mahdollisesti maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen kriteerit täyttäviin osa-alueisiin.
Lajistotiedon osalta erityistä tarvetta on lisätä tietopohjaa niin sanotun häiriöherkän lajiston eli tiettyjen nisäkkäiden ja lintujen kannalta tärkeistä osa-alueista. Kulutuksen ohjaamiseksi myös tietopohjaa alueen kallioalueiden ja soiden sammallajistosta olisi selvästi tarvetta lisätä. Vesillä liikkumista on luonnoksessa haluttu lisätä mutta vesistöalueista ei ole mainittu taustatutkimuksia.
Selkein ja kiireisin luontotiedon täydentämisen tarve liittyy niihin osa-alueisiin, joihin kehittämissuunnitelmassa esitetään muuttavaa maankäyttöä. Oletamme, että mitään varsinaisia uusia selvityksiä ei vuoden 2012 jälkeen ole alueella tehty.
Kehittämissuunnitelmaluonnoksen vaikutusarvioinnista löytyvä ajatus siitä, että tarkemmat luontoselvitykset tehtäisiin vasta toteuttamissuunnitelman yhteydessä, on huonosti harkittu. Kehittämissuunnitelmassa esitetään jo tarkasti paikkaan sidottuja reittejä sekä esimerkiksi uusia parkkipaikkoja.
Osa luontotietoihin liittyvistä selvitystarpeista on toki mahdollista ja syytäkin hoitaa alueen tarkemman luonnonhoitosuunnittelun osana. Siinä vaiheessa kannattaa tehdä yhteistyötä
Metsähallituksen sekä luontojärjestöjen kanssa, jotta mm. alueen lajistollisesta rikkaudesta
saadaan nykyistä selkeämpi kokonaiskuva.
Reitistöistä
Suunnitelmassa esitetään alueen nykyisen reittiverkoston merkittävää kehittämistä, mukaan lukien joukkoa uusia reittejä. Reittien toteutustapaa ei kuitenkaan kerrota tarkemmin, kuten ei myöskään reittien toteutustapoja tilanteissa, joissa reitit kulkevat ilmeisen herkillä luontoalueilla (mm. Långmossenin suoalueen pohjoispuolitse esitetty uusi reitti, Korsebergetin uusi reitti). Reittien luontovaikutuksen osalta on suuri ero sillä, onko kyseessä kapea, yhden retkeilijän liikkumiseen soveltuva polkumainen 1-2 metriä leveä reitti vai varsinainen useiden metrien levyinen ulkoilureitti. Reitistön leveydellä on vaikutusta mm. kaadettavien puiden määrään sekä metsän tunnun säilymiseen.
Kehittämissuunnitelmaluonnoksen sivun 38 aikataulutaulukossa todetaan, että keskeiset runkoreitit pyritään toteuttamaan 0-2 vuodessa. Lisäksi esitetään reittiverkoston täydentämistä 2-4 vuoden aikataululla. Luonnos jättää epäselväksi sen, että ovatko liitekartalla mukana kaikki 0-4 vuoden aikajänteellä toteutettavaksi kaavaillut uudet reitit vai pelkästään ns. keskeiset runkoreitit.
Pidämme luonnoksen liitekartalla esitettyä reitistöehdotusta jo sellaisenaan riittävänä ja suhtaudumme lähtökohtaisen kriittisesti sitä täydentäviin merkittyihin lisäpolkuihin/reitteihin.
Lisäksi esitämme, että luonnoksesta poistetaan kaksi esitettyä uutta reittiä.
1) Korsebergetin uusi reitti kulkee arvokkaassa eri-ikäisessä vanhassa metsässä ja turhan lähellä arvokkaita kalliojyrkänteitä. Alue on luonteva alue jättää muuten melko lailla kattavan rantareittiverkoston ulkopuolelle.
2) Långmossenin pohjoispuolelle on esitetty reittiä, joka kulkee keskellä Långmossenin ja sen pohjoispuolisten erillisten piensoiden ja soistumien muodostamaa edustavaa rannikon
piensuokeskittymää. Esitämme reitin poistamista, mikäli sitä ei ole mahdollista toteuttaa niin kevyenä, että haittoja alueen soistumille ei muodostu.
Rauhoitusalueiden sekä määriteltyjen käyttörajoitusten tarpeesta
Kehittämissuunnitelmaprosessi on luonteva paikka esittää ja rajata myös ne suunnittelualueen osat, joiden osalta pyritään ensisijaisesti vähentämään tulevan ja jopa nykyisen virkistyskäytön aiheuttamia haittoja. Suunnittelualueella tällaisia selkeitä rajoitusalueita ovat Klobbackan ja manneralueen väliset ruovikkoalueet. Klobbackan, Gåsörenin ja Märagrundetin välinen pieniä luotoja sisältävä vesialue sekä Långmossenin sekä sen pohjoispuolisten piensoiden alue.
Tärkeimpien linnusto- ja luontoalueiden osalta tulisi vakavasti harkita alueiden perustamista suojelualueiksi, jolloin rauhoitusmääräysten avulla saataisiin tehokkaammat keinot alueiden kestävän käytön turvaamiseen.
Vähimmäistoimenpiteitä on se, että linnustolle tärkeimmille pesimä- ja levähdysalueille pyritään saamaan moottoroidun vesiliikenteen kielto. Långmossenin ja pohjoispuolisten piensoiden alueen osalta tulee vähintään huolehtia informaatio-ohjauksella sekä uusien reittien ja polkujen rakentamiskiellolla siitä, että alueella liikkumista ei aktiivisesti lisätä.
Muuta
Kehittämissuunnitelmaa on syytä täydentää toimenpiteillä, joilla huolehditaan 0-2 vuoden
aikana jätehuollon tason nostosta sekä pääkäyttöön soveltuvien reittien selkeästä merkinnästä. Lisäksi on syytä lisätä kyltein valistusta, jolla muistutetaan nuotiokielloista ja koirakurista sekä pyritään vähentämään liikkumista luontoarvoiltaan herkimmillä osa-alueilla, Kvarnträskin suojelualue erityisesti mainiten. Tärkeää on myös nostaa esille ne linnustonsuojelulliset syyt, joiden vuoksi keskeisenä pesimäaikana tulisi välttää liikkumista reittien ulkopuolella.
Liikennejärjestelyissä ehdotetaan autoilun rajoittamista, mikä on piirin mielestä sinänsä kannatettava asia. Mutta liikuntarajoitteisten ja esim. lapsiperheiden pääsy retkeilemään, uimaan ja luontoelämysten pariin on myös tärkeää ja tämä kannattaa punnita rajoitusten yhteydessä. Uusien parkkipaikkojen tarvetta ja paikkoja sekä väylien leventämistä on tarkkaan harkittava, ettei haittoja herkille kohteille tule lisää.
Tehdyissä kyselyissä on tulokseksi saatu, että retkeilijät tulevat Kopparnäsista hakemaan nimenomaan luonnon rauhaa ja maisemallisia elämyksiä. Tämä kannattaa huomioida myös jatkosuunnittelua ajatellen.
Lopuksi: Suunnitelmatyölle on syytä ottaa kunnolla lisäaikaa, jotta yllä yksilöidyt muutostarpeet on
mahdollista huomioida itse suunnitelmassa.
Lisätiedot
– luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, puhelin 045 652 1974, keijo.savola(at)sll.fi
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY
Laura Räsänen, puheenjohtaja
Ursula Immonen, toiminnanjohtaja