Uudenmaan piiri tekee käytännön suojelutyötä luonnonhoitohankkeessa
Ketosirkan maastotyöt jatkuvat kesällä 2022
Ketosirkka 2022 -hanke jatkaa luonnonhoitotöitä maastokaudella, jotka ovat käynnistyneet toukokuun alkupuolella eri puolilla Uuttamaata. Koordinaattorina toimii Kaisa Kauranen. Luonnonhoitajia on palkattu Hankoon, Raaseporiin, Lohjalle ja Hyvinkäälle.
Katso videoita työkohteilta alempaa tältä sivulta.
Lisätietoja hankkeesta:
Koordinaattori Kaisa Kauranen
- p. 050 5568819
- etu.suku (a) sll.fi
Toiminnanjohtaja Ursula Immonen
- p. 044 258 0598
- etu.suku (a) sll.fi
Tue hankkeen toimintaa lahjoituksella
- Luonnonhoitotyö läntisellä Uudellamalla – viite 32120
Rahankeräystili FI19 5542 2320 2737 58. Rahankeräyslupa nro RA/2020/892.
Hankkeen toiminta
Maastokausi 2021
Hanke hoiti maastokaudella 2021 arvokkaita luontokohteita läntisellä Uudellamaalla. Ketosirkka-luonnonhoitohankkeessa tehtiin töitä kolmen ryhmän voimin neljän kunnan alueella: Hangossa, Raaseporissa, Lohjalla ja Inkoossa. Vieraslajeja, erityisesti kurtturuusua, poistettiin ja ennallistettiin sammalen valtaamia rantadyynejä, niitettiin ketoja ja niittyjä sekä pidettiin huolta Paikkarin ja Myllymäen torppien kulttuurihistoriallisesta ympäristöstä. Kaikki kohteet ovat luonnonarvoiltaan merkittäviä, ja niiden monipuolinen kasvi- ja eläinlajisto halutaan luonnonhoidon avulla säilyttää.
Kesän erikoisiin elämyksiin kuului muun muassa keltamajavankaalin, harmillisen ja hankalan vieraslajin poistaminen keskeltä metsää puroympäristöstä luonnonsuojelualueelta, jonne erikoisten kasvien ystävä keksi siirtää sen jo toistakymmentä vuotta sitten. Usean vuoden työstä huolimatta helposti leviävää ja vaikeasti poistettavaa kasvia löytyi edelleen.
Hyvällä porukalla saatiinkin aikaan hyvää jälkeä ja Uudenmaan piiri kiittää ahkeria luonnonhoitajia kesän töistä!
Maastokaudella 2020 hoidettiin useita kohteita ympäri Uuttamaata. Työryhmiä oli Hangossa, Lohjalla ja Hyvinkäällä.
Hanke on toiminut useilla luonnonsuojelullisesti arvokkailla kohteilla ja monimuotoisuuden suojelu onkin yksi hankkeen toiminnan päämääristä. Alueita hoidetaan kullekin kohteelle tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti. Vieraslajien torjunta on yksi hankkeen toiminnan vahvuuksista.
Nykyinen hanke on jatkumoa Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin maisemanhoitohankkeille, joita on järjestetty jo vuodesta 2003 lähtien. Pitkät yhteistyösuhteet kertovat luottamuksesta hankkeen toimintaan.
Olemme tehneet yhteistyötä muun muassa Rudus Oy:n kanssa Hyvinkään Suomiehen entisellä maanottokohteella. Entistä soranottoaluetta maisemoidaan monimuotoisemmaksi mm. perustamalla niittyalueita, paahdeympäristöjä, hyönteishotelleja ja torjumalla haitallisia vieraskasveja. Työt jatkuvat tällä kohteella vielä vuonna 2020. Katso (kesto 5:12) video Suomiehestä.
Paikkarin torppa Sammatissa Lohjalla ja Myllymäen tila Nummi-Pusulassa (Lohja) ovat maakunnallisesti arvokkaita perinneympäristöjä. Kumpikin on sekä kulttuurihistoriallisesti että maisemallisesti arvokas. Näiden Senaatti-kiinteistöjen ja Museoviraston hallinnoimien kohteiden luonnonhoito jatkuu yhteistyössä rakennusten hoidon suunnittelusta vastaavan Livady-arkkitehdit kanssa. Katso video Paikkarin torpalta (kesto 9:16).
Kurtturuusu on erittäin haitallinen vieraskasvi, joka työllistää hanketta erityisesti Hangossa. Kolavikenissä torjuntatyön rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus ja Furuvikissä Metsähallitus. Hienojen hiekkadyynien umpeenkasvua estetään puustoa ja taimia raivaamalla. Katso (kesto 6:38) video työstämme Hangossa.
Näiden lisäksi hankkeen työntekijät hoitavat useita kohteita Natura 2000- alueilla, kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualuilla. Tästä esimerkkinä on Metsähallituksen hoidossa oleva yksityinen ls-alue Getskärin saarelta (video, kesto 5:51) Raaseporista.
Lohjan laajan kaupungin alueella on ollut vuosia hoidettavana useita perinneympäristöjä ja arvokkaita kasvikohteita. Tätä selittää mm. alueen kalkkikalliot ja vehmas luonto. Uudenmaan virkistysalueyhdistys hoidattaa omia alueitaan osin Ketosirkka II-hankkeella.
Videolinkit Ketosirkka-hankkeen toiminnasta ovat kesältä 2018 ja ne on ohjannut ja leikannut Mia Holopainen.
Kesän 2018 työnteosta voit lukea tiedotteestamme:
Tiedote 28.11.2018 Suomiehen työkohteesta
