15.11.2018
Helsingin hallinto-oikeudelle
Viitaten vastaselityspyyntöönne 1.10.2018 Dnro 03243/18/5402 ja saamaamme lisäaikaan
Vastaselitys Espoon Tiistinlaakson liito-oravia koskevassa kaava-asiassa
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri toteaa Espoon kaupungin vastineesta seuraavaa.
1 Espoon vastine
Liito-oravakohteiden laajuus
Liito-oravanaaraan lisääntymiseen tarvitsema viisi hehtaaria liito-oravametsää säilyy vain, jos laskelmaan mukaan otetaan etäällä Tiistinlaaksosta sijaitseva Nuottalahden esiintymä. Tämän kaupunki toi esille antamassaan selityksessä, mutta ei poikkeamislupahakemuksessaan.
Kulkuyhteydet Suomenlahdentien varresta Nuottalahden esiintymään ovat huonot. Alue kuuluu eri liito-oravaesiintymään kuin Suomenlahdentien ympäristö. Suomenlahdentien varrella säilyy tosiaan vain kolme hehtaaria. Siitäkin osa (läntisin tien pohjoispuolinen kuvio) on liito-oravalle epätyypillistä ja suunnitellun rakentamisen vuoksi entisestään heikentyvää metsää, josta ei keväällä 2018 löytänyt papanoita. Takeita liito-oravan säilymiselle Suomenlahdentien varrella ei ole.
Kaupungin selityksessä mainitaan se, että Matinkylässä on useita muitakin liito-oravan elinympäristöjä, mutta ne ovat hajallaan. Tiistinlaakso on Matinkylän ainoa alue, jossa on useita elinympäristöjä lähellä toisiaan. Tällainen keskittymä on tärkeä liito-oravan poikastuotannon kannalta. Sen hävittäminen todennäköisesti heikentää alueen muitakin liito-oravaesiintymiä. Niistäkin osassa on rakentamispaineita.
Faunatican selvityksessä papanoita on löytynyt samoilta paikoilta kuin mistä Esa Lammi löysi kesällä 2018. Kaikkia kolopuita ei kuitenkaan ole löytynyt, eli mainintamme on edelleenkin paikkansa pitävä. Alueella 4 (läntisin kuvio) on kaksi lähellä toisiaan kasvavaa kolohaapaa, joiden molempien tyvellä oli jätöksiä maalis-huhtikuussa 2018. Pesäpaikka siis, ei pelkästään kolopuu kuten Faunatican selvityksessä. Toinen kolopuista paljastui tänä keväänä, toinen oli kaupungin tiedossa aiemmin. Suomenlahdentien varrella idempänä sijaitsevien pesäpuiden välillä olevia kolohaapoja (kaksi puuta) ei ole selvityksen karttaan merkitty. Kaupungin tiedossa niistä on toinen.
Poikkeusluvan suhde kaupungin teettämiin selvityksiin
Olennaista on, että kaupunki hakee lupaa puiden kaatamiseen, ei niiden säilyttämiseen. Suurin ristiriita on että kaupungin suunnitelmassa, johon kaupungin kirjoituksessa viitataan, Suomenlahdentien varren liito-oravaesiintymä on rajattu säilytettäväksi. Tavoitteena Matinkylässä on ollut ”ylläpitää nykyisiä liito-oravien elinympäristöjä ja yhteyksiä”.
Kompensoivat toimenpiteet
Kaupungin suunnittelemat kompensoivat toimenpiteet ovat kannatettavia, mutta ne eivät korvaa Tiistinlaaksosta häviäviä elinympäristöjä.
Pöntöillä ei ole saatu houkuteltua liito-oravia uusille alueille. Liito-oravat käyttävät pönttöjä, kun niitä on ripustettu kohteille, jotka jo aiemmin on tiedetty liito-oravan asuttamiksi.
Kaavoissa liito-oravan kulkuyhteyksiksi osoitettujen reittien toimivuutta ei tiedetä. Esimerkiksi Finnovikenin pohjoispuolisen yhteyden toimivuutta ei ole voitu papanalöytöjen perusteella tai muilla tavoin varmistaa. Uusi itä-länsisuuntainen yhteys, joka korvaa Suomenlahdentien varrelta häviävää yhteyttä olisi hyvä esittää kartalla, eikä vain mainintana, jonka paikkansa pitävyyttä on hankala todentaa.
Finnoon hoito- ja käyttösuunnitelman esille nostaminen korostaa Espoon toimintatapoja:
suunnitelma on valmistunut huhtikuussa 2015, mutta kaupunki ei ole miltään osin lähtenyt sitä toteuttamaan. Sama kohtalo voi olla liito-oravan kulkureittien kanssa: suunnitelmat tehdään, mutta niitä ei toteuteta. Kaupungin lupaukset liito-oravan elinalueiden ja yhteyksien kehittämisestä eivät ole toistaiseksi toteutuneet.
Yhteenveto
Kaupungin perustelut eivät aseta kyseenalaiseksi valituksemme perusteita. Ne tuovat ainoastaan esille toimenpiteitä, joilla kaupunki ehkä aikoo lieventää liito-oravan suojelulle aiheuttamaansa haittaa. Näiden lupausten varaan ei kokemustemme mukaan päätöksentekoa voi perustaa.
Lisäksi huomautamme, että Espoo ei vastannut kirjoituksessan valituksemme pääasioihin, kuten luvan ennenaikaisuuteen ja oikeudellisiin puutteisiin (muu tyydyttävä ratkaisu) kaavoituksen ollessa vasta alussa.
-Kuva puuttuu-
2 ELY-keskuksen vastine
Luvan laaja-alaisuudesta huomattakoon, että näin laajaa poikkeuslupaa ei ole tietääksemme ennen Suomessa ja ainakaan Uudellamaalla liito-oravalle myönnetty – eikä näin aikaisin, kun alueen kaavoitus on vasta alkamassa. Todettakoon, että emme ole koskaan aikaisemmin hakeneet muutosta Uudenmaan ELY-keskuksen antamiin yksittäisiin poikkeuslupiin, koska ne on annettu yleensä liito-oravakohteen löydyttyä kaavoituksen ollessa jo lopussa tai kokonaan valmis. Mutta tämä lupa olisi iso periaatteellinen muutos käytettyyn poikkeuslupalinjaan.
Oikea marssijärjestys on:
1) Kaavoituksella tehdään ensin kaikki voitava liito-oravan ja asuntorakentamisen yhteensovittamiseksi. Suurenkin asukasmäärän sijoittaminen kaava-alueelle on mahdollista säätelemällä rakennusmassojen sijoittamista ja rakennuskorkeuksia ym.
(Vertaa myös komission artiklan 12 opas s. 59 kohta 37 : ”To ensure the strict protection of species, these alternatives must be assessed with regard to the prohibitions listed in Article 12. They could involve alternative locations (or routes), different development scales or designs, or alternative activities, processes or methods.” http://ec.europa.eu/environment/nature/conservation/species/guidance/pdf/guidance_en.pdf )
Tähän kaikkeen tällä alueella on riittävästi aikaa, koska kaava on ollut vasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa.
2) Poikkeuslupaa haetaan tarvittaessa vasta niille lisääntymis- ja levähdyspaikoille, joille ei ”muuta tyydyttävää ratkaisua” kaavoituksella ole löytynyt. (Vertaa komission edellämainitun tulkintaohjeen s. 59 kohta 38: ”In any case, recourse to Article 16 derogations must be a last resort.”).
Nyt kaavoittaja on kuitenkin hakenut etukäteen mahdollisimman väljää ja laajaa poikkeuslupaa jo ennen varsinaista kaavoitusta. Tämä menettely rikkoisi yleistyessään koko luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain poikkeuslupajärjestelmän perustan.
3 Lopuksi
Tiistinlaakson suunniteltu asunto-alue sijoittuu pääosin Etelä-Espoon yleiskaavan V-alueelle. Yleiskaavan vastaisena asemakaava on MRL:nkin vastainen. Tämä asettaa tämän poikkeusluvan ja sen ajoituksen entistäkin oudompaan valoon. OAS liitteenä.
Lisätietoja
– biologi Esa Lammi, puhelin 0400 200 652, esa.lammi at kolumbus.fi
– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola at sll.fi
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI
Laura Räsänen Tapani Veistola
puheenjohtaja erityisasiantuntija