Maakuntakaavojen heikentyminen jatkuu

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 20.12.2018 kaikki Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaa koskeneet valitukset. Uudenmaan piirin esille nostamat ympäristöasiat siirrettiin alempien kaavojen ja lupien armoille. Päätös kuvaa lainsäädännössäkin menossa olevaa trendiä, jossa maakuntakaavojen ohjausvaikutus uhkaa murentua.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri valitti kolmesta asiasta:

1) Vanhoissa maakuntakaavoissa olleiden alle 5 hehtaarin suojelualuevarausten poisto.
Pienten SL-alueiden poistoa hallinto-oikeus ei pitänyt lainvastaisena. Se viittasi muun muassa mahdollisuuteen tehdä maakuntakaava vaiheittain ja että luontoarvot pitää ottaa huomioon alemmassa suunnittelussa.

2) Bastukärrin logistiikka-alue.
Hallinto-oikeus päästi asian yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, kun maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä että rakentaminen on sopeutettava ympäristöönsä tavalla, joka turvaa ympäristöarvot jne.

3) Suomenlahden keskellä oleva tuulivoimavaraus.

Myös lähelle Söderskäriä ja Natura-alueita arktisten vesilintujen muuttoreitille tehty tuulivoimavaraus pääsi läpi viittauksella yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Hallinto-oikeuden mukaan on löydettävissä vaihtoehto, joka on sovitettavissa yhteen luonnonarvojen vaalimisen kanssa.

Osa viimeaikaista trendiä

Hallinto-oikeuden päätös kuvaa laajemminkin viimeaikaista kehitystä.  Maakuntakaavojen ohjausvaikutusta kuntakaavojen ja hankkeiden lupien suhteen on heikennetty sekä lainsäädännössä että oikeuskäytännössä. Nykyään maakuntakaavaan voidaan merkitä – tai olla merkitsemättä – lähes mitä tahansa. Aina kun voidaan vedota tulevaan yksityiskohtaisempaan suunnitteluun kuntakaavoilla ja luvilla.

Luonnolle on vaarallista, jos kokonaisvaltainen suunnittelu häviää atomisille hankkeille. Tätä menoa isojakaan luontoalueille ja ekologisille yhteyksille suunniteltuja hankkeita ei enää voi todeta maakuntakaavan vastaiseksi. Silloin kunnille tulee vapaat kädet hyväksyä valtakunnallisille ja maakunnallisille luontoarvoille haitallisia hankkeita.

Tämä kehitys uhkaa jatkua myös maakuntauudistuksessa sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistuksessa. Hallitus aikoo siirtää ELY-keskusten kaavoitusväen maakuntiin. Samalla valtion tekemä kaavojen laillisuusvalvonta lopetettaisiin kokonaan. MRL:n kokonaisuudistuksessa taas maakuntakaavojen ohjausvaikutus kuntakaavoihin verrattuna on vaarassa heikentyä entisestään. Maakuntakaavoista on tulossa yhä yleispiirteisempiä ja kuntia entistäkin vähemmän ohjaavia.

Tällä hetkellä Luonnonsuojeluliitto on maakuntakaavojen vahvin tukija. Toivottavasti huhtikuun eduskuntavaalien jälkeinen seuraava hallitus ymmärtää kokonaisvaltaisen suunnittelun merkityksen nykyistä paremmin. Maakuntakaavojen merkitystä tulee vahvistaa eikä heikentää.

TAPANI VEISTOLA