Vanhankaupunginkoski: Länsipatokin joudutaan kunnostamaan joten vaihtoehdot kannattaa selvittää kunnolla
Helsingin Vanhankaupunginkosken padon asia on jo neljännen kerran kaupunkiympäristölautakunnassa 12.3.2019. Piiri muistutti siitä, että pato joudutaan kunnostamaan joka tapauksessa, joten vaihtoehdot ja vesilupa kannattaisi selvittää kunnolla.
8.3.2019
Arvoisa puheenjohtaja ja lautakunnan jäsenet
On tärkeää huomata, että Vanhankaupunginkosken Länsipatoakin joudutaan ennen pitkää kunnostamaan.
– Tämä tuli vuonna 2016 tehdyssä selvityksessä ”Vanhankaupunginkosken purkamisen vaihtotarkastelun ohjelmointi ja kustannukset”.
-> Siksi olisi järkevää katsoa Länsipadollakin joka tapauksessa edessä olevien töiden vaihtoehdot (mukaan lukien osittainen tai kokonainen purku) ja nyt puuttuvan vesiluvan hankkiminen.
Yhteistyöterveisin
Tapani Veistola
erityisasiantuntija
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri
[Aiempi kirjeenvaihto alla]
Tapani Veistola <tapani.veistola@sll.fi> kirjoitti 3.3.2019 kello 9.41:
Arvoisa puheenjohtaja ja lautakunnan jäsenet
Vanhankaupunginkosken ollessa kolmatta kertaa esillä, vielä kolme pointtia
– myös itähaaran kalatien kunnostus on oikein ja kannatettavaa (sen suunnitelma oli jo lausunnolla viime vuonna)
– myös länsipadon museovoimalan käyttöaikoja säätämällä voidaan vähentää alasvaelluksella turbiineihin kuolevien vaelluskalojen määrää (tätäkin on oikein ja kannatettavaa selvittää lisää)
– mutta vain länsipadon osittaisella tai kokonaisella avaamisella voidaan lopettaa se, että vaelluskalat ylösvaelluksella hakkaavat päätään sen muuriin ja että alasvaelluksella niitä kuolee turbiineihin
Näistä syistä myös länsipadon purkamisen – osin tai kokonaan – selvitysten jatkaminen on tarpeen
– näiden vaihtoehtojen selvittäminen on tärkeää myös siksi, että länsipadolta puuttuva vesilupa on sille ennen pitkää tarpeen hankkia
Yhteistyöterveisin
Tapani Veistola
erityisasiantuntija
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri
Tapani Veistola <tapani.veistola@sll.fi> kirjoitti 24.2.2019 kello 15.25:
Arvoisa puheenjohtaja ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen/varajäsen,
Viitaten kokoukseenne 26.2.2019 Asia/7 Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Atte Harjanteen ym. valtuustoaloitteesta koskien Vanhankaupunginkosken padon purkamisen kannattavuutta ja suunnittelua
1) Selvityksiä tulee täydentää selvittämällä padon kokonaisen tai osittaisen purkamisen hyödyt tasapuolisesti haittojen kanssa.
– selvitysten puutteita ks. viestimme 5.2.2019 (alla)
2) Asia on selvitettävä kunnolla siksikin, että nykyisellä padolla ei ole vesilupaa – jollainen sille on syytä joka tapauksessa hakea.
– vesiluvan puute on todettu mm. lautakunnan aiemmin tilaamassa oikeudellisessa selvityksessä s. 7
https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/42/42237e9095f17e77654b463dd24a4589974791b2.pdf
Yhteistyöterveisin
Tapani Veistola
erityisasiantuntija
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.
Arvoisa kaupunkiympäristölautakunnan jäsen,
On ongelmallista, että Vanhankaupunginkosken länsipadon kokonaisesta – tai osittaisesta – purkamisesta ei ole vieläkään tehty tasapuolista selvitystä.
– FSG:n lähinnä haastatteluihin perustunut selvitys ei tuonut asiasta esille mitään uutta.
Tähän mennessä tehdyissä selvityksissä on seuraavia ongelmia:
1) Vesilain ja vesipuitedirektiivin kannalta
– tähän mennessä tehdyissä selvityksessä ei ole huomattu, että Vanhankaupunginkosken kalateiden parantaminen on vesipuitedirektiiviä toteuttavassa Uudenmaan vesienhoidon toimintaohjelmassa 2016–2021
– erittäin uhanalaisen meritaimenen ja muiden vaelluskalojen suojelua ei ole käsitelty riittävästi, vaikka se on ollut padon purkamisen aloitteen syy
– nämä ovat keskeisiä asioita vesipuitedirektiivin ja vesilain intressivertailun kannalta
2) Luonnonsuojelun kannalta
– Natura- ja vuollejokisimpukkaselvitykset tulee tehdä, mutta arvioimme niiden todennäköisesti tulevan osoittamaan padon pukamisesta olevan suojeluarvoille enemmän hyötyä kuin haittaa
– padon purkaminen edistäisi joen ennallistamista luontodirektiivin luontotyypin 3210 Fennoskandinavian luonnontilaiset jokireitit kriteerit täyttäväksi (mitä se ei nyt patojen takia ole)
– nämä ovat tärkeitä näkökulmia luonnonsuojelulain, luontodirektiivin ja Natura 2000:n kannalta
3) Kulttuuriympäristön ja kaavan kannalta
– kannattaisi järjestää työpaja, jossa kulttuuriympäristön ja kaavoituksen asiantuntijat tapaisivat padon purkua kannattavat järjestöt sekä virtavesien ja vaelluskalojen asiantuntijat
– käsityksemme mukaan luonto- ja kulttuuriarvot yhdistävä win-win -ratkaisu (kuten osittainen purku) olisi mahdollinen
4) Työtä kannattaa jatkaa tilaamalla jatkoselvityksiä
– kun lisäselvitykset on tehty, asiasta kannattaa pyytää myös lausunnot ja kuulla kansalaisia
– vasta sen jälkeen kannattaa päättää ratkaisuvaihtoehdoista, ja jos hanke katsotaan toteuttamiskelpoiseksi, tarkemmasta teknisestä suunnittelusta ja lupien hakemisesta
Yhteistyöterveisin
Tapani Veistola
erityisasiantuntija