Lausunto Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksesta
Turhan laajat asunto- ja selvitysalueet sekä pari luontoasioiden kehittämisedotusta. Siinä Uudenmaan piirin pääpointit Nurmijäven kirkonkylän osayleiskaavaan.
7.6.2019
Nurmijärven kunta
Ympäristötoimiala
Yleiskaavoitus
Lausunto Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksesta
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää Nurmijärven kuntaa mahdollisuudesta antaa lausunto Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksesta. Piiri on jo aikaisemmin osallistunut kaavaprosessiin keräämällä luonto- ja lajistotietoa Kissanojan ja Heinojan eräiltä luontokohteilta.
Arvokkaiden luontokohteiden sekä ekologisten yhteyksien tunnistamisesta ja huomioinnista
Kaavassa tehdyt luontoselvitykset ovat melko monipuolisia. Niissä on tunnistettu runsaasti paikallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä luontokohteita. Kiitosta ansaitsee se, että tunnistetut luontokohteet sekä pääosa ekologisista yhteyksistä on myös pyritty huomioimaan kaavassa.
Osa kaava-alueen luontokohteista on arvoltaan niin merkittäviä, että niiden osoittamiseen SL-varauksena on kaikki perusteet. Tällaisia ovat esimerkiksi Koskojan metsä, Kissanojan metsä, Heinojan metsä sekä Toreenin pohjoispuolinen metsä.
Kolmelta kaavaehdotuksessa huomioidulta vanhan metsän kohteelta (Kissaojan metsä, Heinojan metsä ja Toreenin pohjoispuolinen metsä) on havaittu 2017 piirin organisoimassa selvityksessä luonnonsuojelulain 47 §:n erityisesti suojeltavaa lahokaviosammalta. Laji on uusimmassa, alkuvuonna 2019 julkaistussa valtakunnallisessa uhanalaisarvioinnissa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Lisäksi se kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Lajin suojelustatuksen takia lajin suojelutarve tulee huomioida myös alueiden kaavamääräyksissä, mikäli lajin muutenkin arvokkaita ydinalueita ei osoiteta esityksemme mukaisesti SL-varauksella. Nyt lajin kasvupaikat on huomioitu osana kolmea sl-merkinnällä varustettua aluetta.
Ekologiset yhteydet on syytä osoittaa katkeamattomina myös siltä osin kuin ne kulkevat Kirkkotien ja Ojakkalantien välisellä alueella (A-1) sekä Härkämaanhaan alueen selvitysalueella (SE-7).
A1-, A2- ja A3-varaukset
Kaavaehdotuksessa on päädytty erikoiseen ratkaisuun, jossa useita neliökilometrejä kaava-alueesta on osoitettu isoilla A1-, A2- ja A3-varauksilla, joissa alueet on ohjattu hyvin yksioikoisen kaavamääräyksen alle (”Alueet varataan asuinrakentamiseen”). Toki osalla alueista on merkittävä joukko sl- ja luo-ominaispiirremerkintöjä, mutta niidenkin osalta varsinainen aluevaraus on A.
Käytetty yleispiirteinen aluevaraustapa eroaa selvästi muusta osayleiskaavan käytännöstä. Sitä ei voi pitää nykyisillä kaavamääräyksillä asiallisena eikä välttämättä edes laillisena alueidenkäytön suunnittelutapana tilanteessa, jossa alueilla on huomattavia luonto-, virkistys- ja maisema-arvoja, jotka vaativat selvästi tarkempaa yhteensovittamista jo osayleiskaavatasolla.
Selvitysalueet
Kaavaehdotuksessa on neljä erillistä selvitysaluetta. Yleensä selvitysalueita käytetään osayleiskaavoissa erityisen harkinnan jälkeen tilanteessa, jossa alueiden osayleiskaavatasoinen maankäyttö vaatii vielä erityistä yhteensovittamista. Nyt käytännössä useimpien selvitysalueiden kaavamääräykset on kirjoitettu muotoon, jossa annetaan sen sijaan melko selkeät ohjeet alueiden asemaakaavoitukseen. Kaavan selkeyden kannalta olisi järkevää pyrkiä edelleen vähentämään selvitysalueiden määrää, jolloin kaavan ohjausvaikutus asemakaavatasolle olisi selkeämpi.
Selvitysalue 7 (Härkämaanhaka) on laajuudeltaan sen verran iso, että vähintäänkin sen alueelle on syytä osayleiskaavatasolla kaavoittaa muutakin maankäyttöä kuin asumista tai työpaikkarakentamista. Vähimmäisvaatimus on alueen halki kulkevien ekologisten yhteyksien sitova osoittaminen.
Lisätiedot: Keijo Savola, suojeluasiantuntija, 045 652 1974, sähköposti keijo.savola(a)gmail.com
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY
Laura Räsänen Tapani Veistola
puheenjohtaja erityisasiantuntija