Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Metsänorpat sukelsivat kesäluontoon

Luontoleiri Metsänorpat vei lapset luontoon tutkimaan, temmeltämään ja hiljentymään.

- Bingo! Bingo! Bingo! Riemastuneet huudahdukset kaikuvat nurmettuneella pelikentällä keravalaisen alakoulun kulmilla. Välituntileikkien askeleet ovat vaimenneet ja tilalla on joukko innokkaita kesäleiriläisiä, jotka viettävät ensimmäistä lomaviikkoaan luontoon ja ympäristönsuojeluun tutustuen.

Bingopelin avulla harjoitellaan jätteiden lajittelua. Ohjaaja Leila Häkkinen näyttää kuvia roskista ja leiriläiset ruksaavat oikeita jätejakeita vastaavat ruudut. Kuuluuko maalipurkki metalliin vai vaarallisiin jätteisiin? Entä lajitellaanko talouspaperi kuiva- vai biojätteeseen? Pelaten ja keskustellen opitaan oikea osoite jokaiselle roskalle. Bingon lisäksi luontoleiri Metsänorppien kierrätys- ja roskapäivänä ploggailtiin roskat lähistön ulkoilupolulta ja askarreltiin miniroskiksia.

Viikon kestäneellä päiväleirillä lapset pääsivät nauttimaan runsaasta ja monipuolisesta ohjelmasta.

– Kivointa oli ötökkäsafari, tuumaavat leiriläiset Janne Paalanen ja Hilkka Hyttinen.

Leirin pääohjaaja ja Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kristiina Savonsaari on tyytyväinen: ensimmäinen yhdistyksen järjestämä leiri sujui kommelluksitta ja palaute perheiltä on ollut positiivista. Hilkka Hyttinen ja Janne Paalanen pitivät eniten ötökkäsafarista.

Hyönteisiä ja muita pikku otuksia tutkittiin heti ensimmäisen leiripäivän teemaohjelmassa ja niitä sitten bongailtiinkin innokkaasti koko loppuviikon ajan. Voikukan varrella lepäillyt sudenkorento pääsi valokuvamalliksi ja penkillä piipertävä oranssi piste huomattiin niin pieneksi, että aikuisten oli sitä vaikea edes nähdä!

Oman teemapäivänsä saivat myös linnut ja kasvit. Aarnimetsään ja Tuomalan suolle suunnanneella patikkaretkellä havainnoitiin 12 eri lintulajia. Tutkittiinpa matkan varrella mäyränpesän jännittäviä suuaukkoja. Mutta minkä linnun tyhjä munankuori löytyikään aamulla koulun pihan pensaikosta?

Leiriläiset kantoivat kotiin monenlaista tuliaista: itse koristellun linnunpöntön, jonka voi ripustaa vaikka pihapuuhun ja lintuvärityskirjan, jonka avulla voi muistella, miltä leppälintu tai kottarainen näyttikään. Kasvipäivänä ruukutettiin kuusentaimet kotipihan tai mökkimetsän piristykseksi sekä kylvettiin auringonkukansiemenet. Kesän ajan saavat metsänorpat helliä huolella kukkaversojaan, sillä syksyn tullen otetaan varresta mittaa leikkimielisen kasvatuskisan merkeissä!

Maria Heikkilä vei viimeisenä päivänä kotiinsa luonnon aineksilla koristelemansa linnunpöntön.

Leiri päättyi metsäjuhlaan. Ensin rauhoituttiin mättäiden välissä metsän ääniä kuunnellen ja tuoksuja nuuhkien. Miltä metsässä tuntuu, mietittiin.

– Rauhalliselta. Ötökän hyppelyä iholla, muurahaisen jättämä polte. Linnunlaulua, siritystä, sudenkorennon siipien ääntä, kertoilevat leiriläiset.

Pian taas innostus valtaa mielen ja helteessä ketteräksi lämmennyt kyy saa luikertaa kiireesti alta pois, kun joukko lähtee tömistämään kohti pientä metsämökkiä. Kohta jo sihisevät hiillosherkut tikkujen nokissa. Äkkiä mökin edustalle ilmestyy ihka oikeannäköinen norppa-otus. Tämäkö se metsänorppa onkin, ja nytkö se tuli tervehtimään lapsia?

Pehmoisen pörröistä norppaa saa kukin mielensä mukaan halata tai kätellä – vai pitäisikö sanoa räpylöidä. Ja tuliaisiakin norppamme toi: pikkuleipiä juhlan kunniaksi ja norppa-siirtokuvat muistoksi nopeasti vierähtäneestä viikosta. Mukavastihan se viikko taisi taittua:

– Kaikki oli kivaa, tiivistää Ilja Haapasalo.

 

Teksti: Liisa Hyttinen, Keravan ympäristönsuojeluyhdistys
Kuvat: Liisa Hyttinen ja Kristiina Savonsaari, Keravan ympäristönsuojeluyhdistys