Lausunto Vekkox Oy:n Massaholmin kiviaineislouhos ja maankaatopaikka yva-arviointiohjelmasta
Vantaan ja Tuusulan rajalle suunnitellaan massiivista louhosta ja maankaatopaikkaa. Sen selvitystenkin pitää olla laajat ja tasokkaat. Piiri esitti siksi hankkeen tutkimussuunnitelmaan eli yva-arviointiohjelmaan monia täydennyksiä.
25.6.2019
Uudenmaan ELY-keskukselle
Viitaten lausuntopyyntöönne 22.5.2019 Dnro UUDELY/5564/2019
Lausunto Vekkox Oy:n Massaholmin kiviaineislouhos ja maankaatopaikka yva-arviointiohjelmasta
Suomen luonnonsuojeluliiton järjestelmässä tämän lausunnon antaa sen Uudenmaan piiri.
Kyseessä hyvin suuri kiviaineksen ottohanke. Suurin ottomäärä on yli 17 miljoonaa kuutiometriä, joka tarkoittaa ainakin noin 40 miljoonaa tonnia kiveä. Vertailun vuoksi Outokummun kaivoksien louhintamäärä oli noin 30 miljoonaa tonnia. Suurimmillaan kyseessä olisi 39 hehtaarin alue, joka kaivettaisiin syvimmässä vaihtoehdossa lähes kokonaan 50 metrin syvyyteen.
Hankkeen laajuudesta johtuen selvityksien tulee olla kattavia ja mittauksiin perustuvia. Nyt yva-ohjelma on kuitenkin hyvin ylimalkainen. Hankkeen esittelytilaisuuden perusteella konsultilla oli esimerkiksi halu arvioida pohjaveden nykytila vain joidenkin alueen porakaivojen perusteella, mikä olisi täysin riittämätöntä. Kiviaineksen laadusta yva-ohjelmassa ei kerrota juuri mitään jne.
Hanke on niin pitkäkestoinen ja laaja, että sitä olisi syytä käsitellä koko pääkaupunkiseudun käsittävässä strategisessa SOVA- tai YVA-arvioinnissa. Siinä käsiteltäisiin kallion ja maan ottoa sekä jätemaiden sijoittamista kokonaisvaltaisemmin. Tällainen selvitys olisi joka tapauksessa aika tehdä. Siinä tulisi ottaa huomioon myös kiviaineksen ja maa-ainesten kierrätys. Voi olla, että kaikki muut hankkeet huomioon ottaen tämä hanke ei olisi tarpeellinen.
Vaihtoehdot
Yvan vaihtoehtojen tulisi käsittää myös pienempi alueellinen rajaus toisaalta kauemmaksi asutuksesta ja toisaalta matalampi ottosyvyys kauempana pohjaveden pinnasta. Toisaalta jos louhinta tehdään syvälle kallioon, kannattaisi myös selvittää näin syntyvän tilan hyötykäyttöä esimerkiksi rakentamisessa tai lämmönvarastointiluolana.
Hankeen vaikutusten arviointi ei ole mielekästä ilman yhteistä arviointia vierekkäisen Seepsulan Tuusulan puolen hankkeen kanssa. Pelkästään Tuusulan puolen toimintojen luulisi riittävän alueen kivenottotarpeisiin vuosikymmeniksi. Yksi yva-vaihtoehto voisi olla Tuusulan hankkeen toteuttaminen loppuun ensin ennen tätä hanketta. 0+ -vaihtoehto voisi toki olla kiviaineiden kierrätyksen ja uusien rakennstekniikkojen yhdistelmä.
Luontoarvot
Hankealueen pohjoisosassa on noin 7 ha nuorta ja palstan raja-alueella myös varttunutta puustoa Fågelbergetin mäellä. Siihen liittyy myös länsi- ja luoteispuolelta liito-oravan näkökulmasta mahdollisilta vaikuttavia varttuneita ja vanhempia metsiä. Liito-oravaselvitys on siksi tarpeen.
Myös hankkeen vaikutukset ekologisiin yhteyksiin tulee selvittää.
Naturaan kuuluvaan Vantaanjoen vesistöön voi päätyä mm. ravinteita, kiintoainetta, raskasmetalleja, alumiinia, mangaania, rautaa, arseenia, räjähdekemikaaleja, öljyhiilivetyjä ym. haitta-aineita. Natura-vaikutusten arviointi on syytä tehdä. Myös mahdolliset vaikutukset vuollejokisimpukkaan ja muihin vesiluonnon suojeluarvoihin on syytä selvittää.
Yhteisvaikutukset lähialueen asutuksen kannalta
Vantaan Kiilan alueella on lukuisia tärinää, melua ja pölyä tuottavia louhos- ja murskaamohankkeita, joiden yhteisvaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty. Toisaalta alueella on omakotiasutusta vehreässä maaseutuympäristössä.
Myös liikennejärjestelyjen kuten Kehä 4:n linjaukset ja niiden haittojen minimointi teollisuusalueita käyttäen olisi hyvä selvittää.
Kallioperän koostumus ja siitä seuraavat ongelmat
Valtavaan kalliomäärään sisältyy todennäköisesti merkittävä määrä haitallisia ja vaarallisia kiviaineksia. Yva-ohjelmassa ei kuitenkaan mainita juuri mitään kallion koostumuksesta. Yvassa pitää olla kattava kallioperän koostumusselvitys, joka tehdään kattavasti kairauksilla koko ottoalueelta ja syvyydeltä.
Erityisesti on selvitettävä kattavasti tutkimuksin
– haitallisia, esimerkiksi kuten happamia suotovesiä tuottavat kivilajit (kaivannaisjäteasetuksen kriteerit, joissa paikallisestikin kiven rikkipitoisuuden on oltava alle 0.1 % ja haponmuodostuspotentiaalin alle 3)
– asbesti- ja kuituiset mineraalit, ks. GTKn tutkimusraportti
tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_127.pdf
– kvartsipöly yms. pienhiukkasia hengitykseen mahdollisesti aiheuttavat lähteet tulee arvioida kaivostoiminnassa käytettävillä Minera-ohjelman työkaluilla
– haitallisten mineraalien vaikutukset vesi- ja ilmapäästöihin sekä siten ympäristöön sekä ihmisten terveyteen
Kemikaalit
Käytettävät kemikaalit ja niiden vaikutukset tulee esittää yva-selostuksessa:
– Räjähteet. Räjähdetypen pitoisuudet on selvitettävä kaikkina typpiyhdisteiden suhteen, kuten ammonium-typpi, nitraatti ja nitriitti sekä pinta- ja pohjavesissä että kaivannaisjätealueilla. Typpiaineiden ekologiset ja toksiset vaikutukset on selvitettävä. Kaikki muutkin käytettävien räjähteiden kemikaalit on selvitettävä. Emulsioräjähteissä on erityisesti selvitettävä öljy- ja vaha-aineetl jotka käsittävät suoraketjuisia ja aromaattisia hiilivetyjä. Nitriittiä ja syanaatteja käytetään emulsioräjähteiden kaasutuksessa. TNT-, heksogeeni- tms. aineilla on hyvin alhaisia ekologisia raja-arvoja vesissä.
– Vesien selkeytykseen liittyvien ns. flokkulanttikemikaalien pitoisuudet ja vaikutukset tulee selvittää.
– Koneiden voitelu- ja moottoriöljyjen määrät pinta-, pohja- ja purkuvesissä tulee selvittää.
Vaikutus pintavesiin
Pintaveden määrä alueella on suuri ja rakennelmat aiheuttaisivat laajaa pilaantumista. Vaikutusalueeseen kuuluu mm. Naturaan kuuluvaa Vantaanjoen vesistöä.
Alueen vesitase on keskeinen kysymys eri vaihtoehdoissa. Pelkästään sadeveden määrä olisi noin 2 miljoonaa kuutiota vuodessa 39 hehtaarin alueella (arvioituna 0,5 m sademäärällä vuodessa).
Pohjaveden alapuolella pohjaveden pumppaus ylittäisi vesilain luparajan 250 kuutiometriä vuorokaudessa.
On erittäin todennäköistä, että hankeen vesien puhdistukseen ei riitä laskeutus. Tämä tulee selvittää erityisesti, koska hanketta suunnitellaan myös pohjaveden tason alapuolelle. Vedenpuhdistuksen vaihtoehdot eri hankevaihtoehdoissa tulee kuvata kustannuksineen.
Vaikutukset pohjaveteen
Pohjaveden määrä alueella on suuri ja työt aiheuttaisivat mahdollisesti laajaa pilaantumista. Kallion ruhjevyöhykkeiden takia vaikutusalue voi olla vähintäänkin useita kilometrejä pitkä.
Louhoksen seiniin jäävien harmemineraalien vaikutukset sekä kallioperän eri kerroksien suolaiset pohjavedet voivat pilata pinta- ja pohjavesiä satoja tai tuhansia vuosia. Vastaavia ongelmia seuraisi jätemaan läjityksestä.
Pohjaveteen liittyen tulee selvittää erityisesti:
– Alueen läpi kulkee ”paikallinen” ruhje, jonka vedenkulku on erityisesti selvitettävä. Ohjelmassa esitetään, että vaikutusalue on suhteellisen pieni pohjavesiin. Ruhjeissa vesi voi kuitenkin kulkea monta kilometriä.
– Pohjaveden pinnan alapuolella on selvitettävä veden liikkuminen ja mahdollinen saastuminen johtuen kivilajeista ja alueella tunnetuista suolaisen veden taskuista. Lähialueilla on porakaivoja, joissa on suolainen vesi.
– Pohjaveden pumppauksella on kuivatusvaikutus, joka on alueen laajuuden ja suunnitellun syvyyden johdosta erittäin merkittävä. Nämä mahdolliset kuivatusvaikutukset on arvioitava.
Selvitykset vesiluvan tarpeen osalta
Hanke hyvin todennäköisesti edellyttää pinta- ja pohjavesivaikutuksista johtuen vesilupaa. Myös tästä syystä hankkeen vesiasioiden riittävä selvittäminen on tärkeää.
Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta tulisi arvioida myös vesilain intressivertailun, vesistölle aiheutuvasta haitasta koituvien korvausten ja vahinkojen varalle otettavien vakuuksien kannalta.
Syvälle pohjaveden alapuolelle sijoittuvan toiminnan kuvaus ja erityiset vaikutukset
Seepsulan ympäristöluvassa kerrotaan räjäytyksiä tehtävän kuivista rei’istä. Pohjaveden alapuolella tämä ei ole mahdollista vaan räjäytystekniikka muuttuu. Louhoksen kuivatusveden määrä ja haitta-aineiden pitoisuudet kasvavat merkittävästi syvemmälle mennessä.
Pölyvaikutukset
Pölyn vaikutukset on selvitettävä sekä ihmisiin että ympäristöön. Pienhiukkasten, asbestin, kuituisten mineraalien, kvartsipölyn ja raskasmetalli-arseenipölyjen vaikutukset on erityisesti selvitettävä. Pölyn vaikutukset ja määrät on selvitettävä kattavasti laskien myös pölyjen terveysvaikutuksien rahallinen arvo IHKU-hankkeen mukaisesti huomioiden kaikki pienhiukkaslähteet.
Pölyvaikutuksessa on huomioitava typen ja rikin oksideista johtuvat pienhiukkaset. Pienhiukkasten vaikutusalue on kilometrejä. Esitetty 500 metrin vaikutusalue on virheellinen ja aivan liian pieni. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten kanssa. Päästöjä on syytä mitata eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Pienhiukkaspölypäästöt vaikuttavat ympäristönormien alapuolellakin. Koska kilometrin ja muutaman kilometrin sisällä on merkittävästi asutusta ja hiukkasten terveysvaikutukset ovat vakavat, on vaikutuksen riski suuri.
Melu ja tärinä
Sekä ympäristön että asutuksen kannalta tavanomaisena mittarina käytettyä keskiarvomelun lisäksi tulee selvittää maksimimelun taso ja esiintyminen. Asutuksen suhteen tulee myös selvittää sisämelun taso kesäaikana suhteessa sisämelua sääteleviin asetuksiin huomioiden mahdollisuuden tuulettaa ikkunoista erityisesti kesällä.
Räjäytykset aiheuttavat myös voimakasta tärinää, ja tärinävaikutus voi kasvaa louhoksen edetessä syvemmälle. Kiilan alueella on havaittu tärinän vaikuttavan kiinteistöihin eri tavalla.
Tärinävaikutukset tulee myös huomioida lähiasutuksen teiden varsilla erityisraskaan liikenteen tärinänä.
Tärinää arvioidessa tulee arvioida myös viihtyvyyshaittoja aiheuttavat tärinätasot, jotka ovat merkittävästi rakennuksille haitallisia tasoja alhaisemmat.
Esitetty 500 metrin vaikutusalue on virheellinen ja aivan liian pieni, vaikutusalue on vähintään kilometri. Kilometrin etäisyyttä on käytetty muissakin hankkeissa, kuten Palin Granitin Mäntsälän yvassa.
Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten kanssa. Päästöjä on syytä mitata eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Koska lähialueella on merkittävästi asutusta ja melun ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat vakavat, on vaikutukset arviotava kunnolla.
Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen
Louhoshankeen sosiaaliset vaikutukset on selvitettävä, mukaan lukien viihtyvyys ja virkistys.
Myös louhoshankkeiden taloudelliset vaikutukset läheisten kiinteistöjen arvoon on selvitettävä. Yva-keskustelutilaisuudessa konsultti kertoi asiaa selvitettävän kauppatilastoista. Hintojen lisäksi tulee selvittää myyntiaikojen pidentyminen ja kiinteistöt, jotka eivät mene kaupaksi kohtuullisessa ajassa. Arviointi tulee suorittaa matemaattisesti mahdollisimman tarkoin niin, että taustamateriaali ja euromääräiset arvot esitetään avoimesti.
Kilometrin vaikutusalue on liian pieni huomioiden yhteisvaikutukset. Vaikutusalueen säteen tulee olla vähintään 3 km. Terveysvaikutukset pölystä, tärinästä ja melusta ovat merkittäviä ja vaikutusalueella on merkittävästi kiinteistöjä. Pienhiukkasten ja muihin terveysvaikutukseen tulee sisällyttää laskema kuolleisuus- ja sairastavuus laskelmat hankeen toiminnan aikana sekä näistä aiheutuvat kustannukset kohdistuen asukkaisiin ja työntekijöihin.
Haittoja tulee arvioida myös naapuruussuhdelain kohtuuttomuuden osalta.
Jätemaiden sijoittaminen
Jätemaiden sijoittaminen olisi hyvin laajamittaista. Hankkeen tarve tulee perustella erityisen huolellisesti, koska sitä voitaisiin tehdä myös viereisellä alueella Seepsulassa.
Yvassa tulee arvioida erityisesti:
– Pilaantuneet ja haitta-ainepitoiset maat
Pääkaupunkiseudulla on paljon pilaantuneita maita. Täysin puhtaan maan esiintyminen voi olla jopa harvinaista. Syvälle pohjaveteen ulottuvan läjityksen kontrollointi olisi hankalaa ja vaatisi merkittäviä selvityksiä.
– Jätemaan pohjavesivaikutukset ovat arvaamattomat.
Sekalaisen maan läjitys johtaisi pohjaveden virtauksien kannalta ennustamattomaan tilanteeseen. Eri maalajien läjitys voisi luoda alueita, joissa pohjavesi voisi virrata pystysuunnassa sekoittaen mahdollisesti haitallisia pintavesiä ja eri syvyyksien pohjavesiä (esimerkiksi suolaiset vedet).
– Yvassa tulee selvittää miten voidaan järjestää kuormien dokumentointi niin, että eri paikoilta otettu jätemaa voidaan tarvittaessa jäljittää.
Kaivannaisjätesuunnitelman tarve
Näin suuressa hankkeella on tulee olla kaivannaisjätesuunnitelma. On ilmeistä, että yli 17 miljoonan kuution kalliotilavuudessa esiintyy useamman tyyppisiä haitta-aineita, jotka täytyy pystyä käsittelemään oikein.
Kaivannaisjäteasetuksen mukaan jätteistä ei saa tulla laatunormeja ylittäviä pinta- tai pohjavesipitoisuuksia pitkienkään aikojen kuluessa.
Kaivannaisjättettä ovat myös esimerkiksi kairauksessa syntyvät soijat eli pölymäiset kiviainekset. Johtuen pienestä hiukkaskoosta nämä materiaalit ovat pien- ja asbestihiukkasten lähteitä.
Hankeen talousriskit ja vakuuksien tarve
Hanke kilpailee esimerkiksi raaka-aineiden kierrätyksen kanssa. Samoin läjitettävän maa-aineksen sijoittamisen tarve pitkällä tulevaisuudessa on kyseenalainen. Hankkeen tulessa kannattamattomaksi vakuuksien tulee kattaa sen jälkihoito kaikissa tilanteissa. Yksi mahdollinen tilanne olisi hankkeen konkurssi vaiheessa, jossa louhos on 50 metriä syvä ja sen ylläpito vaatii suuria pumppauksia ja kallista vesien puhdistusta.
Pitkäaikaiset vaikutukset
Hankeen maankäytön sekä pinta- ja pohjavesivaikutukset tulee selvittää myös pitkien aikojen kuluessa sulkemisen ja maisemoinnin jälkeen kustannuksineen. Samoin tulee selvittää pitkäaikaiset tarkkailu- ja ylläpitovelvoitteet sekä niiden kustannukset.
Ilmastovaikutukset
Ilmastovaikutusten merkitys yvassa ja luvituksessa on nousemassa mm. uudessa hallitusohjelmassa. Ilmastovaikutuksiin kuuluvat hankkeen kuljetusten lisäksi koko prosessin ilmastovaikutukset. Näitä ei voi ohittaa väitteellä, että kiven tarve tiedettäisiin tulevaisuudessa ja se louhitaan joka tapauksessa. Erityisesti tulee esittää maankäytön ilmastovaikutukset, ja tämä koskee myös läjitettäviä maa-aineksia. Toimenpiteille tulee esittää ilmaston kannalta kestävät vaihtoehdot, esimerkiksi uusiutuvan energian käyttö ja räjähteiden vaihtoehdot ilmastopäästöjen suhteen.
Lisätietoja
– FT Jari Natunen, 040 7713 781, njarit(a)yahoo.com
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY
Laura Räsänen Tapani Veistola
puheenjohtaja erityisasiantuntija