Lausunto Vantaan polttolaitoksen laajennuksen yva-selostuksesta
Jätteenpolton lisääminen vaarantaa Suomen kierrätystavoitteita. Lisäksi piiri on huolissaan Vantaan polttolaitoksen laajentamisen vaikutuksista luontoon ja lähialueen asukkaisiin.
5.7.2019
Uudenmaan ELY-keskukselle
Viitaten lausuntopyyntöönne 3.5.2019 Dnro UUDELY/11485/2018
Lausunto Vantaan polttolaitoksen laajennuksen yva-selostuksesta
Suomen luonnonsuojeluliiton järjestelmässä tämän lausunnon antaa sen Uudenmaan piiri, joka kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.
Polttoaine ja sen ongelmat jätepolitiikan tavoitteiden kannalta
Keskeisin hankkeen hyväksyttävyyttä koskeva kysymys on noudattaako laitos jätedirektiivin tavoitteita, valtakunnallista jätesuunnitelmaa, jätehierarkiaa ja kiertotalouden tavoitteita.
Asiaan liittyvät myös Suomea sitovat EU:n tavoitteet. Suomi on jo saanut EU:lta ennakkovaroituksen jätteen kierrätysasteen riittämättömyydestä. Se oli vuonna noin 2018 41 % ja sen oltava vuonna 2020 50 % sekä 2023 55 %. Jätteen polton olisi siis vähennyttävä vuoden 2017 1,65 miljoonasta tonnista (58 %) Valtsussakin mainittuun 1,1 – 1,2 miljoonaan tonniin (yhdyskuntien kokonaisjätemäärä oli 2017 Tilastokeskuksen mukaan 2,8 miljoonaa tonnia). Vantaan hanke vaarantaa tämän tavoitteen saavuttamista, ja muitakin hankkeita on vireillä (esimerkiksi Salo).
Yvan luvun 4.5 mukaan polttoaineena käytettäisiin enemmän kaupan ja teollisuuden jätteitä, joita kierrätysmääräykset eivät sellaisenaan koske. Yvassa olisi pitänyt erikseen arvioida mistä yhdyskuntajätteet tulevat ja miltä alueelta teollisuuden ja kaupan jätteet sekä se miten näiden jätteiden synty olisi ehkäistävissä (0+ -vaihtoehto). Ympäristöluvassa tulee aikanaan antaa selvät enimmäisrajat käytettävälle yhdyskuntajätteelle.
Päästöt ilmaan
Savukaasumallinnuksen mukaan rikkidioksidi- ja typpipäästöjä tulee läheisille luonnonsuojelualueelle. Vaikka kokonaislaskeumaa pidetään yvassa pienenä, voivat hetkelliset laskeumat olla merkittävästi suurempia esimerkiksi sateilla. Hetkelliset happamoittavat pitoisuudet ”happamat piikit” vaurioittavat esimerkiksi neulasia suojaavia pintarakenteita moninkertaisesti enemmän kuin sama kuormitus tullessaan pidemmän ajan kuluessa. Tämän takia tarvitaan viimeistään ympäristölupahakemukseen arvio korkeimmista tuntipitoisuuksista ja hetkellisistä laskeumista lähialueille, mikäli korkein tuntipäästö tapahtuu epäedullisimmissa sääolosuhteissa.
Päästöt voivat myös rehevöittää ja happamoittaa maaperää. Selvityksiä tulisi täydentää varsinkin kalkinsuosijakasvien mahdollisen esiintymisen osalta. Sama herkkyysarviointi pitäisi tehdä lähijärvien osalta, varsinkin jos ne ovat karuja.
Haitat lähialueen asukkaille
Hankkeen melu- ym. päästöjä ja muita haittoja ei ole arvioitu riittävästi lähialueen asukkaiden kannalta yksin eikä varsinkaan yhdessä muiden hankkeiden kanssa.
Lisätietoja
– Luonnonsuojeluliiton jäsen jätelakityöryhmässä Pertti Sundqvist, puhelin 050 432 8281, pertti.sundqvist(a)sll.fi
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI
Laura Räsänen Tapani Veistola
puheenjohtaja erityisasiantuntija