Lausunto Gles Oy:n Mäntsälä Aero -lentokentän yva-selostuksesta
Mäntsälän lentokentän ”jälki-yva” ei saanut piiriltä ruusuja vaan risuja. Selvityksiä pitää täydentää ja sijoituspaikkakin ratkaista vielä kaavallisesti.
Uudenmaan ELY-keskukselle
Viitaten lausuntopyyntöönne 20.5.2019 Dnro UUDELY/413/2018
Lausunto Gles Oy:n Mäntsälä Aero -lentokentän yva-selostuksesta
Suomen luonnonsuojeluliiton järjestelmässä tämän lausunnon antaa sen Uudenmaan piiri, joka kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.
Sijoituspaikka
Yvan perusongelma oli, että se oli sijoituspaikan kannalta ”jälki-yva”. Kentän alue oli jo hakattu laajalle yhtenäiselle metsäalueelle ja maakuntakaavan viheryhteydelle, jonka se lopulta peräti puolittaa (s. 52). Siksi hanke on maakuntakaavan vastainen, vaikka tätä ei myönnetä luvussa 11. Sitä vastoin näitä luontovaikutuksia vähätellään (esimerkiksi s. 54 ja lopputaulukossa niitä ei mainita ollenkaan).Tämä virhe olisi voitu etukäteisessä yvassa tai muussa suunnittelussa ja kokonaisvaltaisessa suunnittelussa välttää.
Linnusto
Yvan ajoitus ei mahdollistanut uusien maastotöiden tekemistä parhaana aikana kuten toukokuussa (kuva 9.2). Esimerkiksi petolintujen pesät lentotoiminnan suuntautumisalueilla selvitettiin paljon paremmin vastaavassa Pyhtään lentopaikan luontoselvityksessä – vaikka se ei ollut edes yvassa. Siitä luontokonsultti antoi lentoliikenteen ohjausta koskevia suosituksia (Tiina Mäkelä: Pyhtään lentopaikka: vaikutukset Natura-alueisiin ja muihin luontoarvoihin sekä pohjaveteen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. 28.5.2017 P32743.) Tässä suhteessa tämän yvan tarkastelualue oli aivan liian suppea (kuva 10.3). Ennen lupavaihetta lintuselvityksetkin tulee täydentää Pyhtään tasolle.
Melu
Lentokentän ympäristövaikutukset riippuvat olennaisesti lentojen määrästä ja laadusta. Yvassa lentomääriä on kuitenkin arvioitu varsin ympäripyöreästi, samoin niiden laatua. Siksi yvassa olisi pitänyt käyttää maksimiarvoja kaikessa suhteessa: määrät, laadut, meluisimmat koneet jne.
Melun arvioinnissa yvaa haittaa, että siinä ei selvästi sanota paljonko isompia koneita on otettu arvionnissa huomioon. Yksi kone voi vastata montaa kymmentä pientä konetta. Yksi iso helikopteri voi vasta häiriöltään jopa sataa pienkonetta. Yvassa ei ole riittävästi arvioitu esimerkiksi voiko businessjettejä tai kaksimoottorisia pienkoneita laskeutua kentälle ja miten ne vaikuttavat meluun. (Huomattakoon, että kun lentokentälle ei tule edes lennonjohtoa, jopa toiminnanharjoittajan on vaikea seurata ja rajoittaa kuka kenttää käyttää.)
Vastaavan Malmin lentokentän lennot ovat ulottuneet tässä esitettyä vaikutusaluetta paljon kauemmaksi muun muassa Sipoonkorpeen ja Viikki-Vanhankaupunginlahdelle. Tämä ”pörräily” on aiheuttanut esimerkiksi luonnon virkistyskäyttöä häiritsevää melua. Vaikka tämä melu on arvioitu yvassa vähäiseksi – koska jää lähinnä terveydellisesti säädettyjen raja-arvojen alle – se on niin häiritsevää, että sitä pitää käsitellä ainakin kaavoituksessa. MRL:n kannalta myös ihmisten elinolot ja viihtyvyys ovat relevantteja asioita YSL:n raja-arvojen allakin. Siksi ne olisi pitänyt arvioida yvassa, mitä ei nyt tehty.
Hankkeen toteutettavuus
Perustellussa päätelmässä tulee kertoa voiko lentotoimintaa rajoittaa esimerkiksi ilmailulain ja ympäristöluvan ehdoilla. Jos lentoliikennettä ei voi näillä laeilla rajoittaa, sekin tulee tulee selostuksessa kertoa, jotta sen voisi edes kaavoittaja ottaa huomioon.
Yhteenveto
Yva on monessa suhteessa riittämätön.
Piiri pitää tätä lentokenttähanketta maakuntakaavan vastaisena, koska se tehdään viheryhteydelle ja laajalle yhtenäiselle metsäalueelle. On välttämätöntä, että hankkeen toteutettavuus pohditaan myös kaavallisesti. Näin tulisivat esiin hankkeen yvassa ohitetut haitat esimerkiksi lentotoiminnan alueen petolintuihin (pesät, törmäysvaara) ja ihmisten viihtyvyyteen (”pörräily”, joka alittaa YSLn raja-arvot). Näiltä osin selvityksiä tulee täydentää. Sama koskee lentoliikenteen laatua ja koneiden kokoa.
Lisätietoja
– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI
Laura Räsänen Tapani Veistola
puheenjohtaja erityisasiantuntija