Lausunto Loviisan Malmgårdin kiviainestenottoalueen yva-arviointiselostuksesta
Luontoselvitysten puuttellisuus siksi, että uusia maastotöitä ei haluta tehdä uutena maastokautena, on yvan helmasyntejä. Tämä virhe tehtiin Loviisan Malmgårdissakin.
15.7.2019
(Ensimmäisen lausunnon alla luontotietoja koskevat täydennyskommentit 17.7.2019.)
Uudenmaan ELY-keskukselle
Viitaten lausuntopyyntöönne 14.5.2019 Dnro UUDELY/4320/2018
Lausunto Loviisan Malmgårdin kiviainestenottoalueen yva-arviointiselostuksesta
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.
Alueelta on todettu kuvioita, joilla on luonnontilaisen kaltaista metsää (METSO I ja II). Kuitenkin metsälajistoon kohdistuvat selvitykset metsien avainlajiryhmiin kuuluvien lahottajalajiston, sammalten ja jäkälien osalta puuttuvat yhä. Selvityksiä tulee täydentää mm. lahokaviosammelen osalta, kuten selostuksessa todetaankin (s. 78).
Myöskään Djupgölenin luontoarvoja ei edelleenkään ole selvitetty, vaikka hankkeella on ilmeisiä vaikutuksia niihin (s. 78). Tämäkin vaatii vielä täydennystä.
Muuten hankkeen haasteet liittyvät sijaintiin maisema-alueella ja kulttuuriympäristössä sekä vaikutuksiin pinta- ja pohjavesiin.
Lisätietoja
– metsätalousinsinööri Jyri Mikkola, puhelin 0400 372 433, jyri.mikkola(a)sll.fi
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY
Laura Räsänen Tapani Veistola
puheenjohtaja erityisasiantuntija
——
17.7.2019
Uudenmaan ELY-keskukselle
Viitaten lausuntopyyntöönne 14.5.2019 Dnro UUDELY/4320/2018
Viitaten lausuntoomme 15.7.2019
Täydennys lausuntoomme Loviisan Malmgårdin kiviainestenottoalueen yva-arviointiselostuksesta METSOn, lahokaviosammalen ja Djupgölenin osalta
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri totesi lausunnossaan 15.7.2019 muun muassa
Alueelta on todettu kuvioita, joilla on luonnontilaisen kaltaista metsää (METSO I ja II). Kuitenkin metsälajistoon kohdistuvat selvitykset metsien avainlajiryhmiin kuuluvien lahottajalajiston, sammalten ja jäkälien osalta puuttuvat yhä. Selvityksiä tulee täydentää mm. lahokaviosammelen osalta, kuten selostuksessa todetaankin (s. 78).
Myöskään Djupgölenin luontoarvoja ei edelleenkään ole selvitetty, vaikka hankkeella on ilmeisiä vaikutuksia niihin (s. 78). Tämäkin vaatii vielä täydennystä.
Ohessa vielä tarkempia lisätietoja näistä asioista:
METSO
Luontoselvityksen sivun 8 kuvan 2-4 alue on luokiteltu METSO-kangasmetsänä luokkaan II. Se on kuitenkin samaa ilmeisen edustavaa ja melko laajaa vanhan metsän aluetta, joka jatkuu hankealueen ulkopuolelle ja saattaa (yhdessä hankealueen ulkopuolisen selvittämättömän osan kanssa) jopa täyttää maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen kriteerit.
LAHOKAVIOSAMMAL
Ohessa kommentteja selostuksen kohtiin:
I
SELOSTUS: ”Hankealueella on luontodirektiivin liitteen II lajeihin kuuluvalle lahokaviosammaleelle sopivaa ympäristöä suhteellisen vähän. Lahokaviosammal elää tyypillisesti kuusivaltaisissa metsissä, joissa on pitkä lahopuujatkumo eli eri-ikäistä ja eriasteisesti lahonnutta puustoa. Laji kasvaa pitkälle lahonneella kostealla maarungolla tai kannolla, jossa on vain vähän muita sammalia ja puun pinta on ainakin osin paljas. Lahokaviosammalta tavataan yleisimmin kuuselta, mutta myös männyltä ja harvoin lehtipuilta.
Kasvupaikan pienilmasto on tyypillisesti kostea ja kasvupaikka varjossa – sopivia kasvupaikkoja
ovat siis tuoreet ja kosteat lehdot, korvet ja puronvarret.”
KOMMENTTI: Näkemys lajille sopivista elinympäristöistä on liian suppea. Lajista on havaintoja myös korpimuuttumista, turvekankaista sekä soistuneista tai pienilmastoltaan suojaisista kangasmetsistä, joista jälkimmäiseen kategoriaan mm. Djupgölenin laskeva pohjoisrinne kuulunee.
II
SELOSTUS: ”Malmgårdin selvitysalueella lahokaviosammaleelle sopivaa ympäristöä on Myrskyläntien länsipuolella, hankealueen pohjoisosassa, jossa on lahopuuta paikoin normaalia
talousmetsää enemmän. Lahopuu tälläkin alueella on pitkälti tasaikäistä ja vanhaa lahopuuta
on niukasti.”
KOMMENTTI: Arvio ei vastaa luontoselvityksen kuvausta eikä sen kuvia.
III
SELOSTUS: ”Lahopuun lisäksi lahokaviosammaleen elinympäristössä pitäisi olla sopiva pienilmasto ja hankealueen pohjoisosan osin harvennettu kangasmetsä ei tässä mielessä ole riittävän kosteaa.”
KOMMENTTI: Luontoselvityksessä ja sen kuvissa pohjoisosan metsä on todettu pääosaltaan eri-ikäisrakenteiseksi eikä harvennushakkuuhuomiota esitetä.
IV
SELOSTUS: ”Lahokaviosammaleelle sopivimmat kohdat ovat alueen länsirajalla, Djupgölen suuntaan laskevassa rinteessä. Myrskyläntien itäpuolen selvitysalueella ei ole potentiaalisia lahokaviosammaleen esiintymispaikkoja. Lahokaviosammaleen esiintyminen on selvitettävissä joko keväällä tai myöhään syksyllä, jolloin itiöpesäkkeet ovat havaittavissa. Sammaleen esiintyminen selvitetään tarvittaessa siinä vaiheessa, kun ottamisalueen laajentamiseen osa-alueella Sora-Malmgård haetaan maa-aineslain mukaista lupaa.”
KOMMENTTI: Selvityksen täydentäminen on tarpeen, vaikka asia olisi pitänyt selvittää jo yvassa.
DJUPGÖLEN
”Ennakkoneuvottelussa ELY-keskukselta saadun tiedon mukaan Djupgölen on kuivunut
painanne, vaikka se joillakin kartoilla näkyy lampena tai suona. Mahdollisia vaikutuksia
Djupgöleniin voi vähentää jättämällä alueen ympärille suojavyöhykkeen.”
KOMMENTTI: Näin kevyesti ei Djupgölen-selvitystarvettamme ohittaa. Epäilemättä Djupgölen on vesistönä kuivunut, mutta olennaisempaa on se, mikä on sen ympäristön suometsien tila eli voivat olla mm.
– vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisia tai sellaiseksi palautuneita vettymiä
– runsaslahopuustoisia muuttumia tai turvekankaita
– runsaslahopuustoisuuden tai vanhojen kantojen takia erinomaista lahokaviosammalbiotooppia, joka kytkeytyy eteläpuolelta runsaslahopuustoiseen, hankealueelle ulottuvaan, METSO-Suomen oloissa laajaan vanhan metsän alueeseen
– harvennettua ja muuttunutta perustalousmetsää ilman sen suurempia luontoarvoja
Lisätietoja
– luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, puhelin 045 652 1974, keijo.savola(a)gmail.com
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY
Toimeksi saaneena
Tapani Veistola
erityisasiantuntija