Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Hiljan päivän Hiljainen haavanlehti Lou­hi­mo­liik­keel­le

Laura Räsänen luovuttaa Hiljainen haavanlehti 2019 -palkinnon Louhimoliiekkeen Birgitta Johanssonille ja Krister Sanmarkille.

Vuoden 2019 Hiljan päivänä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri luovutti Hiljainen haavanlehti -palkinnon Louhimoliikkeelle.

Palkinnon ottivat vastaan Birgitta Johansson Espoosta ja Krister Sanmark Helsingistä.

Krister Sanmark kertoi mistä kaikki alkoi: Siuntion Myllykylästä, josta hän osti mökin. Hän googlasi lähialueensa asioita ja huomasi louhimohankkeen. Hän etsi ja otti yhteyttä muihin louhimohankkeista kärsiviin ihmisiin. Näin syntyi louhimolista 12.1.2012. Listalla on nyt 31 osoitetta eri puolilta maata.

Birgitta tuli mukaan, kun kuuli louhimohankkeesta lähellä kotiaan Siuntion Pikkalassa vuonna 2009.

Kristerin lähellä olleesta hankkeesta tuli kovaa kritiikkiä, eikä siitä ole enää kuultu. Sitä vastoin Pikkalan louhimo käynnistyi 2013 vaikka asukkaat vastustivat sitä kiivaasti loppuun asti. Hankkeesta on ollut odotettuja haittoja, kuten sallitut raja-arvot ylittävää melua, tärinävaurioita ja lupaehtojen rikkomuksia.

Uudenmaan piiri puolestaan havahtui louhimohankkeisiin, kun kansalaisilta alkoi tulla tosi paljon yhteydenottoja 2010-luvun vaihteessa. Pohjois-Suomessa oli paljon kaivoksia, Etelä-Suomessa louhoksia.

Ruuhka-Suomessa oli kova kysyntä kiviaineksista. Harjut oli kaivettu loppuun ja siirryttiin kallioiden louhimiseen. Rintamailla hankkeet usein törmäävät lähellä olevaan asutukseen.

Louhimoliikkeen toiminta on ollut vapaamuotoista vertaistukea: on jaettu kokemuksia ja vinkkejä, tietoja ja oikeustapauksia. Louhimo-lista on ollut hyvä yhteydenpitoväline.

Lisäksi järjestetty tilaisuuksia, joissa on ollut kansanedustajiakin. Piiri on tehnyt lakien korjauslistoja ja louhimoteesit.

Louhimohankkeissa on keskeinen ongelma melu. Se leviää esimerkiksi pölyä kauemmaksi. Ongelma on myös melun luonne. Se voi olla häiritsevää ja impulssimaista. Usein asiaan vaikuttaa myös alueen äänimaisema.  Luonnonrauhaisella alueella kuorma-autojen peruuttamisen varoitusäänet häiritsevät hyvin kaukaakin. Muraus-asetus päästää louhimoita jopa 300 metrin päähän asutuksesta. Säädöksien raja-arvot eivät ota huomioon kaikkia melun terveysvaikutuksia ja viihtyvyyttä. Ne pitäisi ottaa huomioon kaavoituksessa, mutta kaavojen ja lupien suhdetta yritetään koko ajan heikentää.

Birgitan mielestä lakeja pitää muuttaa: ”Louhimoita ei saa perustaa maa- ja metsätalousalueeksi kaavoitetulle alueelle vaan ne pitää kaavoittaa etukäteen teollisuusalueiksi. Kyseessä on raskas teollisuus, jolla on vakavia ympäristövaikutuksia. Avolouhoksia ei saa perustaa varsinkaan lähelle asutusta, koska ne aiheuttavat vakavaa terveyshaittaa melun ja pölyn kautta. Yksi ongelma on myös yhtiöiden omavalvonta.”

Krister muistuttaa, että louhimoista tulee myös välillisiä melu- ja pölyhaittoja muun muassa raskaan liikenteen kautta.

Aiemmat palkinnonsaajat tässä

TAPANI VEISTOLA