Kommentit alueidenkäytön muutosten pykäläluonnoksista
Piiri vastusti ajatuksia heikentää maakuntakaavoja sekä yhdistää yleiskaavat ja asemakaavat yhdeksi kuntakaavaksi. Kaavahierarkian rapautuminen uhkaisi luotoa, ympäristöä ja kansalaisten ympäristöoikeuksia.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin vastaukset ympäristöministeriön webropol-kyselyyn maankäyttö- ja rakennuslain uusista pykäläluonnoksista 22.11.2019.
3. Kommentit yleisiä säännöksiä koskeviin pykäliin
Muiden lakien ja kaavoitukseen rajapintoja tulee vahvistaa eikä heikentää.
Ilmastonmuutospykälä on paikallaan, mutta siihen pitäisi lisätä kohta hiilivarastoista, esimerkiksi: ”4) edistämällä hiilivarastojen säilymistä ja kasvamista puustossa, maaperässä ja rakennetussa ympäristössä”.
Myös luonnon monimuotoisuus ansaitsee samanlaisen käsittelyn kuin ilmastonmuutos, koska sitä korostetaan uudessa Rinteen hallitusohjelmassa yhtä voimakkaasti.
– Se kannattaa lisätä määritelmiin, esimerkiksi ”luonnon monimuotoisuudella luonnon geneettistä, lajien, luontotyyppien ja ekosysteemien sekä geologista monimuotoisuutta”.
– Lisäksi sillä tulisi olla oma pykälä: ”x § Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen alueidenkäytön suunnittelussa. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden ja sellaisiksi kehittyvien alueiden säilyminen. Uusi rakentaminen on sijoitettava luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden alueiden ulkopuolelle. Alueidenkäytön suunnittelussa on myös turvattava kasvi- ja eläinlajien siirtymisen kannalta merkittävät ekologiset yhteydet.”
4. Kommentit valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeviin pykäliin
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjausvaikutus kaikkiin kaavoihin on tärkeä asia. Niiden toteutumista edistäisi se, että kaavojen ohjaus ja valvonta palautettaisiin valtion viranomaisten tehtäviin.
5. Kommentit maakuntakaavoitusta koskeviin pykäliin
Maakuntakaavan pitää ohjata kuntien kaavoja oikeusvaikutteisesti tulevaisuudessa aluerakenteenkin suhteen. OIkeusvaikutteisiin asioihin pitää lisätä myös aluerakenne, maisema, kulttuuriympäristöt ja kaupan palvelurakenne.
Maakuntakaavassa tarvitaan ehdottomasti myös suojelumääräyksiä. Muuten sen turvaamille luontoarvoille yms. käy helposti huonosti.
Maakuntakaavoissa on käsiteltävä maakunnan tason lisäksi seudullisia, yhtä kuntaa laajempia asioita.
Maakuntakaavojen vahvistaminen on palautettava ympäristöministeriölle niiden laadun parantamiseksi.
6. Kommentit kaupunkiseutukaavaa koskeviin pykäliin
Kaupunkiseutukaavoja vastaavat kuntien yhteiset yleiskaavat eivät ole olleet suosittuja. Niistä voidaan luopia ja hoitaa niiden asiat tarvittaessa maakuntakaavoilla.
7. Kommentit kuntakaavaa koskeviin pykäliin
Nykyinen kaavahierarkia eli jako yleiskaavaan ja asemakaavaan toimii hyvin. Sitä ei pidä muuttaa epäselvemmällä kuntakaavalla, jossa yleisten kehittämisperiaatteiden ja informaatioaineiston vaikuttavuus on hämärä.
Kaavahierarkian heikentäminen uhkaisi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavojen turvaamia suojeluarvoja, kuten viherrakennetta ja ilmastoa. Yksittäisillä hankekaavoilla voitaisiin horjuttaa esimerkiksi koko kunnan viherrakennetta ja liikennejärjestelmää.
Hallitusohjelman mukaan kansalaisten osallistumismahdollisuuksia pitää parantaa. Kuntakaavassa ne kuitenkin huononisivat. Asioihin voisi vaikuttaa enää yhdellä kaavatasolla. Sitä vastoin kaavan muutoksia voi olla vaikeampi seurata ja niiden vaikutuksia arvioida. Tämä kaikki heikentäisi myös osallisten oikeusturvaa.
Kuntakaava ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto pienissäkään kunnissa, jotka ovat olleet siitä suuria kaupunkeja kiinnostuneempia. Pienten kuntien teknistaloudellinen kyky toteuttaa muutosta on kaikkein huonoin ja hitain.
Kuntakaavaa järkevämpää on pelata varman päälle ja kehittää nykyistä kaavahierarkiaa eli yleis- ja asemakaavaa.
8. Kommentit kaikkia kaavatasoja koskeviin pykäliin
Maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava on toimiva järjestelmä, eikä sitä pidä epävarmoilla yrityksillä rikkoa.
9. Millä muulla kuin näissä pykäläluonnoksissa esitetyllä tavalla alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää voitaisiin kehittää?
Kaavoituksen kehittäminen kuntien parhaiden käytäntöjen levittämisellä on mahdollista nykyisilläkin säädöksillä. Myös digitalisaation kehittäminen on kaikkien edun mukaista.
Kaavoitukseen saisi lisää tehoa ja nopeutta etupainotteisuudella: lisää voimaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, jolla voidaan ohjata riittävät selvitykset oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti.
Kaavoitukseen tulee lisätä resursseja ja osaamista kaikille tasoille kunnista maakuntiin ja ympäristöministeriöstä tuomioistuimiin.
10. Yleiset kommentit ja kommentit lain jatkovalmisteluun
Uudistus tulee suunnata uudelleen Sipilän kauden tavoitteista Rinteen hallitusohjelman tavoitteiden mukaiseksi. Yksi avainlinjauksista on: ”Kuntien kaavamonopoli ja kaavahierarkia säilytetään”.
Muutos heikentäisi kaavahierakiaa. Se johtaisi myös yhdyskunta- ja viherrakenteen heikkenemiseen, mitkä vaikuttaisivat myös ilmastotavoitteisiin.
Luonnoksessa esitetystä mallista tulee luopua ja palata kehittämään nykyistä kaavajärjestelmää parhailla käytännöilä. Samalla Sipilän hallituksen lakiin tekemät heikennykset tulee poistaa. Esimerkiksi ELY-keskusten valtuudet kaavojen ohjaamiseen ja valvontaan tulee palauttaa.
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY
Laura Räsänen Tapani Veistola
puheenjohtaja erityisasiantuntija