Muistutus Inkoon manneralueen yleiskaavaehdotuksesta
Viherverkosto, vapaat rannat, maakuntakaava – tässä Inkoon yleiskaavan haasteita, johon piirimme teki ratkaisuesityksiä.
31.3.2020
Inkoon
rakennus- ja ympäristölautakunnalle
Viitaten
kuulutukseen verkkosivuillanne
Muistutus
Inkoon manneralueen yleiskaavaehdotuksesta
Suomen
luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin mielestä kaavaehdotus
tarvitsee vielä jatkotyötä muun muassa maakuntakaavan huomioon
ottamisen ja varsinkin viherverkoston osalta. Tässä keskeiset
parannusesityksemme.
Maakuntakaavan
huomioon ottaminen
Yleiskaavaehdotus
on osittain ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa.
Selkein ristiriita syntyy keskustatoimintojen liian laajasta
aluevarauksesta, joka on osoitettu myös kantatien 51
pohjoispuoliselle alueelle.
Voimassa
olevan maakuntakaavan kaikki suojelualuevaraukset eli myös
Bredsmossen sekä Varvarinsuon itäosa on syytä osoittaa
yleiskaavassa SL-varauksina.
Toisin
kuin Uudenmaan liitto, emme pidä maakuntakaavassa suojeluvarauksena
osoitetun, Inkoon ja Raaseporin rajoille sijoittuvan
Snällböleflyetin-Kavelbromossenin luontoarvoja niin heikentyneinä,
että kyseinen suojelualuevaraus olisi perusteltua jättää
kuntakaavassa huomioimatta. Alueen
kangasmetsissä tehdyt metsänhakkuut ovat ilmakuvankin mukaan
selvästi vähentäneet kangasmetsien luontoarvoja Inkoon puolella,
mutta Kavelbromossenin isohkon suon (noin 9 ha) suojeluarvot lienevät
säilyneet. Myöskään kaikkia alueen metsiä ei ole hakkuilla
käsitelty. Suo, sen välittömät reunakankaat sekä metsänhakkuilta
säästyneet muut maakuntakaavan suojelualuevarauksen metsät on
syytä ekologisesti rajattavana kokonaisuutena osoittaa yleiskaavassa
SL-varauksena.
Keskustatoimintojen
aluevaraus
Kaavaehdotuksessa
keskustatoimintojen aluevaraus on osoitettu liian laajana siten, että
merkittävä osa siitä ulottuu kantatien 51 pohjoispuolelle. Tämä
on osaltaan ristiriidassa myös voimassa olevan maakuntakaavan
kanssa. Luontoarvojen vaalimisen kannalta on kestämätöntä ohjata
keskustatoimintojen aluevarauksen mahdollistamaa raskasta maankäyttöä
näin laajasti valtakunnallisesti arvokkaan Stormossen-Torpmossenin
luontoalueen reunalle. Osalla suon eteläreunan metsistä on myös
selvää merkitystä luontoarvoille sekä virkistyskäytölle, mikä
lisää syitä jättää ne keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle.
Näistä syistä esitämme, että keskustatoimintojen alue rajataan
vain kantatien eteläpuolelle.
Haja-asutuksen
ohjaaminen
Merkittävä
osa yleiskaavan uudesta rakentamista osoitetaan hajarakennusalueille,
mikä ei varsinkaan ilmastonmuutoksen hillinnän ja kestävän
liikkumisen edistämisen kannalta ole kestävää. Lisäksi se
hajauttaa yhdyskuntarakennetta tavalla, josta seuraa haittoja myös
viher- ja sinirakenteelle. Esitetyn hajarakentamisen määrää tulee
kaavan jatkotyössä vähentää varsinkin viher- ja sinirakenteen
kannalta herkillä alueilla ohjaamalla asumista selkeämmin
kuntakeskustaan sekä nykyisille kyläalueille. Näistä syytä
rakennuslupia ei tule antaa yleiskaavan perusteella suoraan muualle
kuin kyläalueille.
Joddbölen
teollisuus- ja varastoalue
Manneralueen
yleiskaavaprosessi tarjoaa luontevan tavan supistaa Joddbölen
alueelle kehittymässä olevaa, kooltaan kestämättömän laajaa
teollisuus- aluekeskittymää järkevämmäksi. Luontoarvojen
kannalta olisi perusteltua supistaa aluevarausta koillispohjoisosasta
siten, että aluevarauksesta poistetaan Stormossenin itäosa,
Grävlingsberget-Sjömasnbergetin hienot kallioalueet sekä
Telegrafbergenin pohjoispuoliset metsäiset alueet.
Rantarakentaminen
Kaavassa
on esitetty merkittävä määrä lisää mökkirakentamista sekä
vakinaista asutusta kunnan ranta-alueille. Rakentamista on esitetty
lisättäväksi myös monille Länsi-Uudenmaan mitassa merkittävältä
osin rakentamattomille järville. Vitträsk-järvi on jopa kokonaan
rakentamaton.
Pääosa
esitetyistä ranta-alueiden rakentamisvarauksista pohjautuu
valmistelun osalta yli 20 vuotta vanhaan Inkoon manneralueen
yleiskaavaan. Rakentamattomien järvien ja laajempien
rakentamattomien ranta-alueiden merkitys on 20 vuodessa noussut
Länsi-Uudellamaalla olennaisesti. Yleiskaavan uusiminen antaa kaikki
perusteet tarkastella uudestaan vanhan yleiskaavan
rakentamisratkaisut siltä osin kun kyseessä ovat sellaiset
kaavaratkaisut, jotka eivät ole vielä saaneet asemakaavatason
lainvoimaa.
Pidämme
esitetyn rantarakentamisen kokonaismäärää kaikin puolin liian
suurena ja esitämme sen merkittävää supistamista. Erityisen
perusteltua on poistaa esitetty lisärakentaminen niiltä järviltä,
jotka selvästi kuuluvat kunnan ”erämaajärviin”. Erityisen
ongelmallisina tapauksina on syytä nostaa esille Bruksträsketin,
Vitträsketin, Linkullasjönin sekä Marsjönin lisärakentaminen.
Kolme ensiksi mainittua tulisi rajata kokonaan uuden rakentamisen
ulkopuolelle. Marsjönillä lisärakentaminen tulisi rajata vain
nykyisten, jo rakennettujen ranta-alueiden yhteyteen.
Bruksträsketin
turvaaminen
Bruksträsket
on Länsi-Uudenmaan oloissa poikkeuksellisen rakentamattomana
säilynyt suurjärvi, jonka arvot ovat yksin rantojensuojelun
näkökulmasta valtakunnallisesti merkittäviä. Alueen jääminen
aikoinaan rantojensuojeluohjelman ulkopuolelle on sen suurin puute
Uudellamaalla.
Järven
luonnonsuojelubiologisiin erityisarvoihin kuuluu myös merkittävä
järvenrantasoiden keskittymä, joka on todettu soidensuojelun
täydennysohjelman valmistelussa valtakunnallisesti arvokkaaksi.
Lisäksi alueen rantametsissä on tehdyistä hakkuista huolimatta
säilynyt paikallisia metsäluontoarvoja.
Kaavaehdotuksessa
Brukträsketin rannoille esitetään merkittävää määrää uutta
rakentamista. Tämän rakentamisen ongelmaa ei poista se, että
rakentaminen pääosaltaan pohjautuu 20 vuoden takaiseen edelliseen
yleiskaavaan.
Esitämme,
että esitetty lisärakentaminen poistetaan ja järvi lähialueineen
osoitetaan luo-merkinnällä. Tämän lisäksi alueen erilliset
rantasuokeskittymät sekä niihin liittyvät luontoarvoja omaavat
metsät tulee osoittaa SL-varauksilla.
Suojeluverkoston
kehittäminen
Kaavaehdotua
ei turvaa ja huomioi riittävällä tavalla kaava-alueelta tiedossa
olevia valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti
arvokkaita luontokohteita. Pääongelman synnyttää liian vähäinen
SL-varauksien käyttö ja liiallinen tukeutuminen luo- ja
s-1-merkintöihin.
Uudenmaan
liitto on omissa lausunnoisaan kehoittanut kuntaa ennakoivasti
huomioimaan yleiskaavassa myös ehdotusvaiheessa olevan Läntisen
Uudenmaan maakuntakaavan uudet suojelualuevaraukset. Tuemme
maakuntaliiton näkemystä asiassa. Useimpien kohteiden osalta
asiallinen ennakointi tarkoittaa kohteiden osoittamista
SL-varauksina.
Uusimaa
2050 -kaavatyön yhteydessä on tarkasteltu täydentävästi niiden
luontokohteiden suojeluarvoja, joita esitettiin
suojelualuevarauksiksi maakuntakaavaluonnoksessa. Maakuntakaavan
luonnoksessa oli erehdytty esittämään suojelualuevarauksina Inkoon
kuntakaavoituksen luontoselvityksissä esiin nousseita laajempia
luontoarvokokonaisuuksia, jotka sisältävät sekä luontoarvojen
kannalta suojelualuetasoisia luontoarvoja että näiden ympäristön
tuki- ja suojavyöhyketyyppisiä alueita. Maakuntakaavatyössä
loppuvuonna 2019 tehtyjen uusien tarkastelujen jälkeen on paremmat
mahdollisuudet ja tietopohja rajata molempien kaavatsojen
suojeluvaraukset mielekkäillä rajauksilla.
Esitämme,
että pääosa manneralueen yleiskaavassa erilaisina luo- ja
s-1-alueina esitetyistä luontokohteista esitetään lopullisessa
kaavassa SL-varauksina. Nyt luo- ja S-1-kohteina kohteina on esitetty
paikallisesti arvokkaita alueita, maakunnallisesti arvokkaita alueita
sekä eräitä valtakunnallisesti arvokkaita alueita (mm.
Stormossen-Torpmossen). Vähintäänkin kaikki valtakunnallisesti ja
maakunnallisesti arvokkaat alueet tulee osoittaa SL-varauksina.
Yleiskaavassa
käsitellään lähtökohtaisesti myös paikallisen tason kysymyksiä,
joten myös paikallisesti arvokkaiden luontoalueiden edustavin osa
on syytä osoittaa SL-varauksina. Muut paikallisen tason tiedossa
olevat kohteet on syytä huomioida vähintään luo-merkinnöillä ja
arvojen kannalta riittävillä kaavamääräyksillä.
SL-varaukset
ovat monellakin tapaa ainoa luontoarvojen kannalta toimiva tapa
turvata arvojen säilyminen. Maankäyttö- ja rakennuslakiiin
tehtyjen muutosten jälkeen M-alueilta poistettu mahdollisuus MRL 128
§ mukaiseen toimenpiderajoitukseen vei kunnalta mahdollisuuden
puuttua näiden alueiden metsänhakkuisiin, mikäli kohteet
sijaitsevat M-varauksilla. Siksi etenkin tällaisten kohteiden arvoja
ei voi turvata käyttämällä pelkästään jotakin
ominaispiirremerkintää.
Osa
nykyisten suojelualueiden, uusien suojelualuevarausten sekä muiden
arvokkaiden luontokohteiden huomiointia on se, että niiden viereen
ei tarkoituksella kaavoiteta sellaista maankäyttöä, joka
vääjäämättä heikentää luontokohteiden arvoa ja
säilymistodennäköisyyttä. Malliesimerkki huonosti harkitusta
kaavaratkaisusta löytyy keskustatoimistojen aluevarauksen
ulottamisesta kiinni valtakunnallisesti arvokkaaseen
Stormossen-Torpmossenin suoalueeseen. Kaavan jatkotyössä tulee
tarkastella uuden lisärakentamisen suhde arvokkaisiin
luontokohteisiin sekä korjata mahdolliset muut epäkohdat tässä
muistutuksessa todetun Stormossen-Torpmossenin eteläpuolen
maankäytön lisäksi.
Ekologisten
yhteyksien huomiointi
Kaavahdotuksesta
ei käy kunnolla ilmi se, millaisia tarkasteluja kaavatyön
yhteydessä on tehty ekologisten yhteyksien osalta.
Selkeästi
lisättäviin ekologiin yhteystarpeisiin kuuluu Länsi-Uudenmaan
vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Kopparnäsistä pohjoiseen osoitettu
viheryhteystarve suunnitelma-alueen kaakkoisosassa.
Muuten
kaavassa on piirin arvioiden mukaan osoitettu tiedossa olevat
valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeimmät yhteydet.
Kuntakaavassa
olisi kuitenkin perusteita selvittää ja osoittaa myös tärkeimmät
paikallisen tason yhteydet, joten toivomme asiaan kiinnitettävän
huomiota kaavan jatkotyöstössä. Lisätarkastelutarve koskee niin
maa-alueiden kuin vesistöjenkin kannalta olennaisia yhteyksiä.
Kartoista
Nähtävillä
oleva kaavaehdotuksen kartta on teknisesti heikkolaatuinen tai
ainakaan sitä ei ole mahdollista useimmilla peruskansalaisten
tietokoneilla avata sellaiselle tarkkuus- ja terävyystasolla, että
erilaiset ominaispiirremerkintöjen selitykset näkyisivät riittävän
yksiselitteisinä. Kartan selkeyteen on hyvä jatkotyössä
kiinnittää huomiota.
Yhteenveto
Yleiskaavaehdotukseen
sisältyy merkittäviä haasteita maankäyttö- ja rakennuslain,
maakuntakaavan ja viherrakenteen osalta. Esitämme, että kaavaa
vielä kehitettäisiin ja se tuotaisiin uudelleen nähtäville.
Lisätiedot
– suojeluasiantuntija Keijo Savola, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, puh. 045 652 1974, keijo.savola (a) gmail.com
SUOMEN
LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY
Laura Räsänen Tapani Veistola
puheenjohtaja erityiasiantuntija