Vaikuttava Helsy 50 vuotta
Vapaudenkatua ei tullut. Se olisi jyrännyt Töölönlahden rannat valtaväyliksi, ellei viime vuosisadan ideanikkareille olisi löytynyt vastavoimia. Ei tullut myöskään ydinvoimalaa Vuosaareen 1960-luvulla. Vartiosaarta ei uhrattu ”gryndereille” 1970-luvulla eikä myöhemminkään, vaan se nauttii yhä tänä päivänä monimuotoisesta elostaan. Samoin Östersundom, jonka arvometsiä ei uusi yleiskaava sittenkään louhaissut. Se kaava kaatui viime vuonna.
Kaiken takana on Helsy. Toukokuisena torstaipäivänä 1970 perustettu Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistys, sittemmin Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on vaikuttanut lukemattomissa luonto- ja ympäristökysymyksissä. 50 toimintavuotensa aikana yhdistys on ottanut kärppänä kantaa pääkaupungin kaavahankkeisiin ja ympäristön hyvinvointia uhkaaviin suunnitelmiin.
“Alusta alkaen oli selvää, että kaupunkisuunnittelu on se, mikä ratkaisee ympäristön tilan. Siihen vaikuttamiseen täytyi panostaa,” totesi alkuaikojen hallituksen jäsen Ilkka Viitasalo Takiaisessa, yhdistyksen lehdessä sen 25. vuosipäivänä.
Toukokuussa 2020 yhdistyksellä on ikää jo tuplasti ja jäseniäkin lähes 4600. Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolla levittelee vanhoja Takiaisia pöydälle jälkimmäisen varttivuosisadan Helsy-aktiivi Christina Lindén.
“Vuosaaren satama oli ensimmäinen iso juttu 1990-luvulla, jossa tapasin Helsyn porukkaa,” hän muistelee. Vastustus ei tehonnut, valitukset hävittiin ja satama tuli. Onneksi se ei lannistanut, sillä onnistumisiakin on sittemmin saavutettu:
“Yleiskaava 2002:n ensimmäistä luonnosta kutsuttiin verikaavaksi, koska siihen oli merkitty punaisella kaikki alueet, jotka piti rakentaa. Se oli shokki, sillä niitä oli aivan liikaa! Kaikki, koko kaupunki yhdistyi vastarintaan. Siinä tuli sellainen voitto, että koko luonnos vedettiin pois ja tehtiin parempi.”
Helsy on aina järjestänyt yleisötilaisuuksia ja retkiä, joilla on lisätty ymmärrystä alueiden luontoarvoista. 1990-luvun jälkipuoliskolla retkitoiminta alkoi Tiina Raivikon otteessa kehittyä systemaattisemmaksi. Christina kertoo ”Tiinan retkillä” oivaltaneensa, ettei lähiluonnosta nauttiminen ole pelkkää hupia:
”Minulle valkeni miten tärkeää retkitoiminta voi olla luonnonsuojelunkin kannalta. Retkillä asukkaat oppivat tuntemaan lähiluontoa. Se herättää halun suojella sitä.”
Kaavakävelyt ja luontoretket vetivät väkeä. Toiminta pääsi vauhtiin, ja 2010-luvulla tarjonta on edelleen monipuolistunut retkiryhmän ja Mirja Reijosen käsissä.
Christina teki myös oman aluevaltauksen. Lauttasaarelaisena häntä kiusasivat alueen runsaat jättipalsamiesiintymät, joita alettiin kitkeä talkoilla. Vuosien toistuva putsaus on tuottanut tuloksia: vieraslaji on Lauttasaaresta lähes hävitetty.
Helsyllä eivät vaikuttamisen paikat lopu. Vanhankaupunginkosken lohet odottavat päätöstä padon purkamisesta. Kansallinen kaupunkipuisto tarvitsee ajajansa, jottei idea häviä byrokratian rattaisiin. Kaupunkimetsät pitää säästää liialta “hoitamiselta” ja lisää suojelualueitakin tarvitaan. Entä saadaanko muissakin kaupunginosissa torjuttua monimuotoisuutta uhkaavat vieraslajit? Helsyläiset toivottavat kaikki mukaan vaikuttamaan ja toimimaan oman elinympäristön puolesta!
Liisa Hyttinen
Retkiä & tähtihetkiä
Varoitus: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen elämyksellisiin retkiin voi jäädä koukkuun!
”Mustavuori sykähdyttää kaikkina vuodenaikoina, Santahaminaan en kyllästy koskaan ja John Lagerstedtin luotsaamalle arkeologiaretkelle Hankoniemelle haluaisin uudestaan”, luettelee Helsyn retkiryhmää vetävä Mirja Reijonen suosikkiretkiään.
Tähtihetkiä Reijonen on kokenut Kontulan metsässä, kun Antti Salla tutustutti geologiaretkeläiset moroutuvaan siirtolohkareeseen ja Vanhankaupunginlahdella, kun Eero Haapanen esitteli verkkokalastusta sekä Longinojalla, kun Jarmo Nieminen johdatti seuraamaan ihmeellistä luonnonnäytelmää, taimenten kutua. Tulevana syksynä Longinojalla kokeillaan yöretkeä, sillä täpläkyljet aktivoituvat kaupungin hiljetessä.
“Paul Segersvärdin opastamat koko päivän lintu- ja luontoretket ovat aina onnistuneita – satoi tai paistoi”, Reijonen hehkuttaa. ”Suosittu on myös Segersvärdin ja Ursan Tuukka Perhoniemen vetämä öinen pöllö- ja tähtiretki. Toisinaan päästään jalkautumaan yleisöltä suljettuihin paikkoihin kuten Melkin saarelle. Kauemmas kansallis- ja luonnonpuistoihin järjestetään bussiretkiä.”
Helsyn retkiohjelmassa on toistuvia vakioaiheita, kuten Luonnonkukkien päivä sekä erilaisia teemaretkiä ja vierailuja historiaa, kulttuuria ja taidetta unohtamatta. Liiton ja piirin teemavuosien mukaisia retkiä järjestetään myös. Tänä ja ensi vuonna on paljon vesiaiheisia retkiä: jokipolku- ja purovaelluksia, saariretkiä sekä tutustumista hulevesikosteikkoon, purolaaksoon, lampiin ja soihin.
”Itselleni antoisinta on kasviretkien ideointi ja valmistelu. Ajantaju katoaa, kun saan kasvioppaidemme Christina Lindénin ja Leena Mikolan kanssa talsia tutkimassa retkikohteemme luontoa. Löytyykö väritön käärmeenkieli tai minimaalinen suolasolmukki? Varsinaisella retkellä voimme sitten esitellä uusia, monille tuntemattomia kasveja”, Reijonen iloitsee.
Viime vuoden uutuus oli jouluaaton retki Korkeasaareen. Idea osoittautui niin onnistuneeksi, että myös tulevaksi jouluksi on retkikohde haussa.
Milja Parviainen
Seuraa & osallistu: sll.fi/helsinki
Koronapandemian takia retkiä on peruttu; tulevien retkien aikataulut päivitetään verkkosivuille.
Kirjoitukset on julkaistu Uudenmaan Luonnonsuojelija 2020 -paikallisliitteessä 18.5.2020.
Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen jäsenenä suojelet ja puolustat omaa lähiluontoasi. Mikäli et ole vielä jäsen, liity nyt!