Vesi on elämän ehto
Nyt on Luonnonsuojeluliitossa kahden vuoden ajan vesiteema. Sitä tehdään liiton kaikilla tasoilla. Jäsenet voivatkin osallistua monella tavalla.
Liitto tekee kärkikampanjoita, joissa on viestintää ja esimerkiksi kansalaisaloitteita. Niistä kerrotaan Luonnonsuojelijassa ja verkkosivuilla.
Liitto valvoo vesien etua monissa työryhmissä. EU:ssa toimimme vesipuitedirektiivin ja kestävän kalastuspolitiikan puolesta. Suomessa uusitaan tällä hallituskaudella vesilaki, luonnonsuojelulaki, kaivoslaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Lisäksi vaikutamme ohjelmiin, suunnitelmiin ja tukiin maataloudesta jokihelmisimpukkaan.
Uudenmaan vedet
Vesienhoitosuunnitelmista ja Itämeren merenhoitosuunnitelmasta alkaa syksyllä kaikille avoin kuuleminen, johon piiri antaa lausuntonsa. Vaikutamme myös merialuesuunnitteluun, tulvariskisuunnitelmiin, eräiden kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin sekä osallistumme moniin yhteistyöryhmiin.
Uusimaa 2050 -maakuntakaavan lisäksi seuraamme kuntien kaavoja ja metsäsuunnitelmia. Viimeksi saimme vähennettyä Sipoon ja Kirkkonummen liian suuria rantarakennusoikeuksia.
Isojen hankkeiden luvista tehdään kahden viikon välein katsaus yhdistyksille, jotta asioihin ehditään puuttua lausunnoin tai valituksin. Nämä kannanotot löytyvät verkkosivuiltamme ja tärkeimmistä asioista tiedotetaan myös muissa kanavissa.
Kansallispuistoverkostoa laajennetaan
Hallitusohjelma lupaa, että kansallispuistoverkostoa laajennetaan. Kansallispuisto on suojelualue, jolla virkistystä ja luontoa sovitetaan yhteen.
Piiri on ajanut kauan Porkkalan kansallispuiston perustamista. Siitä on saatu jo kaksi myönteistä toimivuusarviointia. Porkkalantiekin on kunnostettu. Nyt se olisi päätöstä vaille valmis kansallispuisto!
Jos uutta kansallispuistoa ei saada, vanhoja voi laajentaa. Luonnonsuojeluliiton Itämeren rantametsät -hanke esitti Itäisen Suomenlahden kansallispuiston laajentamista Uudellemaalle. Myös Tammisaaren kansallispuiston laajentamisesta on järjestöaloitteita. Piiri tukee myös kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin. Niihin kaikkiin tulee lisätä merialueita vedenalaisten luontotyyppien kartoituksen (VELMU) perusteella.
Tapani Veistola, erityisasiantuntija
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan piiri
Osallistu sinäkin!
- Osallistu liiton nimenkeräyksiin ja jaa kampanjaviestejä somessa.
- Vastaa merialuesuunnitelman nettikuulemiseen touko-kesäkuussa ja vesienhoitosuunnitelmien nettikuulemiseen marras-huhtikuussa (myös merenhoidon 3 kk kuuleminen pidetään sen aikana).
- Tule tilaisuuksiimme koronan jälkeen: suunnitteilla on muun muassa
- kurssi vesiluontotyypeistä.
- Liity Itämeri-ryhmäämme tai kerro ideasi viestillä tapani.veistola(a)sll.fi
- Seuraa piirin nettisivuja, facebookia ja twitteriä!
Miten suojelen lähivesistöäni?
Suomen luonnonsuojeluliitto on julkaissut vesistöoppaan, joka tarjoilee eväitä oman lähijärvensä tai -jokensa puolesta toimiville. Osana EU-rahoitteista FRESHABIT LIFE –hanketta tuotettu tietopaketti vastaa kysymyksiin, joita tutun vesiympäristön muutokset herättävät. Opas soveltuu niin ranta-asukkaiden, maanomistajien, vesiosakaskuntien kuin yhdistystenkin käyttöön. Sisältö on pilkottu maallikollekin helposti nieltävään muotoon. Lukukokemusta ryydittää upean runsas kuvitus pinnan alta ja päältä. Nauti oppaasta – ja sitten vain toimimaan oman lähivesistön puolesta!
Lataa vesistöopas maksutta.
Jokitalkkarit hommiin
Joskus luonnonsuojeluyhdistyksistä voi tuntua siltä, että heidän mahdollisuutensa vaikuttaa vesien tilaan ovat vähäiset. Viranomaisiin ja kuntiin voi kuitenkin vaikuttaa.
Joki- ja purotalkkarit ovat Suomessa suhteellisen uusi, mutta hiljalleen kasvava ammattikunta. Uudellamaalla heitä toimii ympärivuotisesti ainakin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksessä, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksessä sekä Vantaan kaupungissa kesäduunareina.
Toiminnan tulokset ovat merkittäviä. Purotalkkarit keräävät vuosittain roskia pois virtavesistä pelkästään Vantaan kaupungin alueella jopa 5000 kiloa vuodessa. Lisäksi he kunnostavat puroja vaelluskaloille, poistavat puroja tukkivia rytöjä, neuvovat asukkaita ja valvovat kalastusta. Toissa kesänä purotalkkarit esimerkiksi löysivät Keravanjoesta useita laittomasti koko joen yli asetettuja verkkoja.
Purotalkkarit pitäisikin saada Uudenmaan jokaiseen kuntaan joko kunnan omina duunareina tai ylikunnallisen palkkauksen avulla. Samalla yhdistykset voivat valita alueeltaan kummikohteet, joita he kunnostavat vuosittain omin voimin tai yhteistyössä muiden toimijoiden kuten Virtavesien hoitoyhdistyksen ja WWF:n kanssa. Vesiensuojeluyhdistykset (vesiensuojelu.fi) ovat myös mainioita yhteistyökumppaneita, samoin vesistökohtaiset suojeluyhdistykset ja muut aktiiviset toimijat, kuten Vantaan kaupunki.
Lähivuosien tavoitteena pitäisi Uudellamaalla myös olla jäljellä olevien patojen ja muiden kulkuesteiden poistaminen tai ohittaminen. Vantaanjoen vesistössä Vanhankaupunginkosken, Vantaankosken ja Kirkonkylänkosken jäljellä olevien patoesteiden purkamiset ovat vireillä. Myös Haarakosken pato Keravanjoessa on päätetty purkaa, mikä avaa vapaata virtavettä vaelluskaloille kymmeniä kilometrejä lisää ylävirtaan.
Patojen purkamisen sekä siivous- ja kunnostustalkoiden lisäksi olisi kaikkien luonnonsuojeluyhdistysten alueella korjattava myös väärään korkoon asetetut siltarummut ja muut nousuesteet. Näistäkin kannattaa laittaa aloitteita vetämään!
Ismo Tuormaa
Kirjoitukset on julkaistu Uudenmaan Luonnonsuojelijassa 18.5.2020. Vesien- ja merenhoidon kuulemisajat on päivitetty.