Kaivoslain avoin kuuleminen
Kaivoslain uudistuksen avoimessa kuulemisessa luonnonsuojelijat esittivät paljon parannusesityksiä. Mukana olivat myös Uudenmaan piiristä kaivosprojektin Jari Natunen ja Tapani Veistola.
Alla Tapani Veistolan vastaus TEMin Otakantaa-kyselyyn 14.5.2020. (Tässä pääpointteja luonnoksen perusteella, koska tietokonelomakkeesta ei tullut tallennetta.) Lisäksi pari huomiota avoimesta kuulemisesta 27.5.2020 alaryhmästä, jossa olivat piiristä Jari Natunen & Tapani Veistola. SLL on työryhmässä mukana, ykköspöydässä Jouni Nissinen. Hanke jatkuu, syksyllä tulee lausuntokierros ja hallituksen esitys ennen joulua.
Miten parantaisitte kaivosalueen maanomistajien asemaa?
Myös muiden oikeuksien omistajien asemaa pitäisi parantaa.
Pitkittyneet lupa- ja muutoksenhakuprosessit vaikeuttavat esimerkiksi luontomatkailuyrittäjien toimintaa pitkän aikaa.
On tärkeää, ettei pelkällä maanomistajan luvalla voi tehdä malminetsintää, vaan siihen tarvitaan laajempi kokonaisharkinta. Nykyisellään yhden maanomistajan luvalla tehtävä malminetsintä voi vaikuttaa moniin naapurimaanomistajiin (varsinkin pirstoutuneissa hankkeissa).
Miten parantaisitte kaivosalueen maanomistajien tiedonsaantioikeutta?
Tietoa pitäisi antaa suoraan ja lehdissä.
Miten määrittelisitte kaivoksen vaikutusalueen (esimerkiksi maantieteellisesti), jotta esimerkiksi toiminnanharjoittaja voisi jo ennen vaikutusten aiheutumista tunnistaa kaivoksen vaikutusalueen?
Kaivoksen vaikutukset vaihtelevat suuresti tapauskohtaisesti. Vesien kautta vaikutus voi mennä huomattavan pitkällekin.
Miten parantaisitte kaivoksen vaikutusalueen (esimerkiksi maantieteellisesti) maanomistajien asemaa ja tiedonsaantioikeutta?
Lehti-ilmoitukset pakolliseksi kaivoslain kuulutuksissa! Enin osa kaivoshankkeista on alueilla, joilla varsinkaan vanhempi väestö ei ole tottunut sähköiseen tiedotukseen. Tieto kuulutuksesta pitäisi antaa hakemusalueen ja sen rajoja viisi kilometriä lähempien kiinteistöjen omistajille myös kirjeellisesti. Suurissa hankkeissa tämän alueen tulisi olla vähintään 10 km. Lisäksi varsinkin isoissa hankkeissa kuulemisajan pitäisi olla vähintään 60 päivää. Myös varauksista pitäisi tiedottaa.
Millä tavalla parantaisitte kaivosluvan ja ympäristöluvan yhteensovittamista? Kysymyksen osalta pyydämme huomioimaan, että eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta annettu laki astuu voimaan 1.9.2020. Laki mahdollistaa esimerkiksi kaivosluvan ja ympäristöluvan yhdenaikaisen käsittelyn.
Kaivosluvan ja ympäristöluvan yhteensovittaminen tulee tehdä pakolliseksi. (Tuossa yllä mainitussa uudessa laissakin luvanhakijalla on lupa päättää, haluaako hän lupien yhteensovittamista, mutta pakko ei ole.)
Valtion lupa- ja valvontavirasto LUOVA on perustettava, ja siihen on TUKESin kaivosviranomainen yhdistettävä. Se integroisi ympäristö- ja kaivosasioiden yhteiskäsittelyn, luvituksen ja valvonnan. Lisäksi valitukset kannattaa keskittää Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa on jo ympäristölupa-asiat.
Millä tavalla kaivoksen lupaprosesseja tulisi kehittää, jotta suunnitellun kaivoksen ympäristövaikutukset tulisi otetuksi huomioon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa?
Ympäristövaikutusten arviointimenettely ensin ja lupahakemukset vasta sitten kun perusteltu päätelmä on lopettanut YVAn.
Muuten YVA:n tulokset jäävät helposti huomioon ottamatta ja isojakin asioita lisäselvitysten varaan (joiden tulokset ajallaan tehtyinä voisivat muuttaa vaihtoehtovertailun tuloksia jne.).
Ympäristöluvan tärkeimmät edellytykset tulee olla selvitetty ennen kaivosluvan myöntämistä (näiden lupien yhteiskäsittely olisi tehtävä pakolliseksi). Myös kaavapakko olisi kaivoksille tarpeen.
Lisäksi kaivoslain valitustie pitäisi ympäristölupien tapaan olla Vaasan hallinto-oikeuteen, jolloin kaivos- ja lupaprosessit voidaan yhdistää oikeuskäsittelyssä.
Miten kallioperässä esiintyvä uraani tulisi ottaa huomioon kaivoslain mukaisissa lupaprosesseissa?
YVA, valtioneuvoston päätös ja kunnan veto-oikeus.
Ympäristöllisesti suuria ongelmia liittyy uraanin kemialliseen myrkyllisyyteen, varsinkin sen joutuessa pinta- ja pohjavesiin.
Millä tavalla kehittäisitte kaivoslain mukaista vakuussääntelyä?
Käyttöön pakollinen toimialarahasto kuten öljysuojarahasto, jonka varoja voisi käyttää myös paikkojen siivoamiseen jos firma menee nurin (kuten Hiturassa kävi, ja lasku meni veronmaksajien maksettavaksi).
Millä tavalla parantaisitte kaivoslain mukaisia lupaprosesseja ja käytänteitä?
Malminetsintäkin luonnonsuojelualueilla kiellettävä. Miksi etsiä malmeja, kun ei kuitenkaan tulla kaivamaan?
Mitä seikkoja valmistelussa tulisi huomioida, jotta toimialan toimintaedellytykset turvataan?
Kestävyys on kaiken perusta.
Kiertotalousnäkökulmaa täytyy vahvistaa kaivoslainsäädännössä. Kaivosmineraalien yhteiskunnallisessa tarpeessa pitää ensisijaisesti keskittyä sekundaarilähteiden (kierrätys, vanhat kaivokset) resurssiviisaaseen käyttöön, jotta primäärilähteiden (uudet kaivokset) riittävyys voidaan turvata myös tulevien sukupolvien tarpeisiin.
Miten toimialan hyväksyttävyyttä olisi mahdollista parantaa?
Toimialan hyväksyttävyyden avaimet ovat toimialalla itsellään. Se voi lisätä hyväksyttävyyttään:
– Noudattamalla lakeja ja kehittämällä parhaita käytäntöjä sen minimin yli.
– Varmistamalla, ettei toimita alueilla, joilla toimimiselle ei ole sosiaalista eikä ympäristön näkökulmasta toimilupaa. Eli ei mennä luonnonsuojelu-, retkeily- tai virkistysalueille.
– Kaivosvastuu-järjestelmä ym. parhaat käytännöt.
Ottaen huomioon ministeriöiden välisen toimivaltajaon, millä muulla tavalla uudistaisitte kaivoslakia?
Lupa- ja valvontaviraston (Luova) perustaminen niin, että siinä olisi myös TUKESin kaivospuoli mukana. LUOVA yhdistäisi kaivos- ja ympäristöosaamisen sekä luvituksen valvonnan. Kaivoasioiden valitusten keskittäminen ympäristöasioiden kanssa VHaO:oon olisi myös parannus.
KUULEMISESSA 27.5.2020 ALATYÖRYMÄN 3 KÄRKEÄ
Tässä alaryhmässä olivat Jari Natunen ja Tapani Veistola.
Mineraalistrategian tarve: Tapani Veistola sanoi, että jo 2010 uudistuksen jälkeen kansainväliset tutkijat arvostelivat prosessia sillä, että ei oikein tiedetty mitä lailta haluttiin. Jari Natunen nosti esiin että esim. timantteja ei tarvita maasta vaan niitä voi tehdä tarvittaessa synteettisestikin. Yhteiskunnan kokonaisetu ei ole että kaivoksia tulisi joka niemeen, notkoon ja saarelmaan.
Osaamisen, luvituksen ja valvonnan keskittäminen yhteen lupa- ja valvontaviranomaiseen ja valitukset Vaasan hallinto-oikeuteen.
Avoimuutta lisää, päästöjä ei saa pimittää liikesalaisuuteen viitaten.