Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

MRL-uudistus, uhka vai mahdollisuus?

Keijo Savola seuraa Helsingin Patterimäen ympäristössä etenevää Raide-Jokerin rakentamista. Puusto aidan takana on uhattuna, vaikka lähistöllä on parikin liito-oravan pesäpuuta. Kuva: Liisa Hyttinen

Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 §:
Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on… edistää:

4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä;
5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä;
6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; …

Yllä olevan kaltaisia linjauksia löytyy nykyisestä maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) useasta kohtaa. Voisi siis kuvitella luontoarvojen olevan turvattu. Luontoalueiden suoja jää kuitenkin lain soveltamisessa ohueksi ja yksioikoiseksi. Monesti monimuotoisuuden huomiointi on typistetty joukkoon EU:n luontodirektiivin lajeja ja eräisiin erityisesti suojeltaviin lajeihin. Luonnonsuojelijoiden kädet ovatkin usein sidotut liito-oravaan tai lahokaviosammaleeseen.

”Yksittäinen laji, kuten liito-orava, on usein vain keihäänkärki taistelussa monella tapaa arvokkaiden luontoalueitten puolesta,” Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin suojeluasiantuntija Keijo Savola valaisee.

Vantaan metsistä kolmasosaa ollaan yleiskaavaehdotuksessa esittämässä rakennettaviksi, Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotus jyräisi yli 2000 hehtaaria metsiä. Helsingissä nakerrellaan viheralueita sieltä täältä: yhä useampi ulkoilija talloo yhä harvempia mättäitä.

Tuoko lakimuutos helpotusta? Saadaanko Uudenmaan tiiviisti rakennetuissa taajamissa jatkossa turvattua luontoalueet laajemmin?

”Nykyisessä laissa on hyvät tavoitteet, kuten myös uudessa luonnoksessa. Nyt pitää reagoida uuteen tietoon uhanalaisista lajeista, luontotyypeistä ja ekologisista yhteyksistä, ja tuoda nämä riittävän konkreettisessa muodossa lakitekstiin. Samoin uudet tutkimustulokset metsien terveysvaikutuksista ja virkistysarvoista,” kommentoi Savola.

Uuden lain tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelua. Riskinä on, että se johtaa entistä ylimalkaisempaan luontoarvojen huomioimiseen.

”Ajamme arvokkaiden luontoalueiden määrittelemistä maakunta- ja yleiskaavatasoilla, jotta ne voitaisiin turvata asemakaavatasolle saakka,” kertoo Suomen luonnonsuojeluliittoa lakia valmistelevissa työryhmissä edustava erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Liisa Hyttinen

Kirjoitus on julkaistu Uudenmaan Luonnonsuojelijassa 18.5.2020.

Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen jäsenenä suojelet ja puolustat omaa lähiluontoasi. Mikäli et ole vielä jäsen, liity nyt!