Uusimaa 2050 -kaava jäi pöydälle

Miten luonnon käy Uudenmaan luonnon maakuntakaavassa? Uudenmaan liiton valtuusto ei saanut maakuntakaavaa vielä tänään valmiiksi. Kokous jatkuu myöhemmin ilmoitettavana aikana. Silloin tehdään viimeiset muutosesitykset ja äänestetään.

Kokouksessa puhuttiin varsin odotetuista kaavan kipukohdista.

Taajamakehittämisen periaatemerkintää esitettin pois Helsingin Vartiosaaresta (Mai Kivelä/vas. ja monet muut) ja raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä Espoon Myntinmäestä (Risto Nevanlinna/vihr.). Vartiosaaren rakentaminen uhkaisi kulttuurin ja luonnon arvoja. Niitä ovat lausunnoillaan puolustaneet monet viranomaisetkin, kuten YM, ELY ja Museovirasto. Myntinmäen asema taas toisi uuden lähiön, joka söisi sata hehtaaria luonnolle tärkeää metsää.

Useissa puheenvuoroissa esitettiin Espoon ja Kirkkonummen rajalla sijatsevan Luoman ja Mankin varikon kohdemerkintää poistettavaksi. Alue on maakunnallinen kulttuuriympäristö. Siihen liittyy tulvariski ja vaara valumista Espoonlahteen. Varikon kaavamääräykseen esitettiin myös lintuvettä ja Naturaa turvaavaa pöytäkirjamerkintää.

Kokouksessa esitettiin myös Tallinnan tunnelin kaikkien vaihtoehtojen uudelleen avaamista. Maakuntahallitus esitti vain Helsingin keskustan kautta menevää vaihtoehtoa, mitä myös piiri on pitänyt liikennejärjestelmän kannalta järkevänä. Peter Vesterbackan ja kiinalaisten Espooseen liittyvällä projektilla oli kuitenkin myös kannattajansa.

Myös Helsingin Malmin ilmailukäytön jatkumisella oli puolustajansa. Alue on myös rakennetun kulttuuriympäristön RKY2009-kohde, mikä on kaavakeskusteluissa usein jäänyt syrjään.

Tuomas Rantanen (vihr.) esitti, että kaavaan merkittäisiin myös pienet suojelualuevaraukset, vähintään 25 hehtaarin virkistysalueet (pohjapaperissa raja oli tosi korkea, peräti 50 ha) ja että kaavaan palautettaisiin siitä poistetut viheryhteydet. – Nämä kaavan puutteet ovat erityisen pahoja pääkaupunkiseudun lähiluonnolle. Se on ikävää, koska kasvavan kaupunkiseudun ihmiset tarvitsevat mahdollisuuksia ulkoilla virkistyksen ja terveyden takia.

Sipoon kokoomuksesta toivottiin pöytäkirjamerkintää siitä, että maakuntakaavan valkoisille alueille saisi kunta asemakaavoittaa vaikka taajaman. Uudenmaan liiton aluekehityksen johtaja Merja Vikman-Kanerva vastasi, että valkoisille alueille saa toki kaavoittaa mitä vaan, kunhan se on paikallista luokkaa. – Ympäristön kannalta kaavan valkoisiin alueisiin liittyy myös aivan päinvastainen ongelma: Uusi kaava ei estä haja-asutusta leviämästä keskustojen ulkopuolelle yhtä hyvin kuin ennen. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on suuri ongelma sekä ilmastolle että pirstoutuvalle luonnolle.

Keskustan ja kokoomuksen riveistä jotkut esittivät jopa kaavan uusien suojelualueiden poistoa. Siitä äänestettiin jo maakuntahallituksessa. Silloin suojelu voitti. Tämä viherverkoston kuntoon saaminen on jäänyt monta kertaa maakuntakaavasta pois. Olisiko nyt vihdoin senkin vuoro?

Lisäksi perussuomalaisten edustaja esitti koko kaavan hylkäämistä muun muassa kaupungistumista ja maahanmuuttoa lisäävänä.

Pitääkö kaava pistää uudelleen nähtäville?

Kiintoisa keskustelu käytiin siitä, voiko maakuntavaltuusto tehdä enää mitään muutoksia ilman että kaava menisi uudelleen nähtäville.

Merja Vikman-Kanerva puolusti virkansakin puolesta maakuntahallituksen esitystä. Hän sanoi, että kaikki esitetyt muutokset kaavaaan olisivat ”olennaisia” ja vaatisivat uutta lausuntokierrosta. Se viivyttäisi kaavaa hänen mukaansa puolitoista vuotta.

Sitä vastoin pöytäkirjamerkinnät eivät vaatisi uutta lausuntokierrosta. – Tämä on ymmärrettävää, koska ne eivät oikeasti sido ketään. Niihin voi myöhemmin viitata, mutta niillä ei ole oikeudellista velvoittavuutta.

Mitä asiasta pitäisi ajatella? Maakuntakaavojen uudelleen nähtäville panemisesta ei ole uutta oikeuskäytäntöä sen jälkeiseltä ajalta kun ympäristöministeriön vahvistuspäätökset lopetettiin. Virkamiehet viittasivat yleiskaavoihin, missä suhteellisen pienetkin muutokset ovat johtaneet uuteen lausuntokierrokseen. Maakuntaakavan lentokorkeus on kuitenkin paljon korkeampi ja yleisempi kuin yleiskaavoissa.

Lisäksi oleellisuuden harkintaan vaikuttaa se millainen merkintä ja muutos on kyseessä.

Esimerkkinä Vartiosaaren taajamatoimintojen kehittämisperiaatemerkintä: Se ei ole edes aluevaraus. Samaa kehittämisperiaatetta on pääkaupunkiseudulla satoja neliökilometrejä. Lisäksi koko maakuntakaava on hurjan laaja: Hankoniemeltä Kymijokeen. Jos taajamatoimintojen kehittämisperiaatteen alueista poistaisi Vartiosaaren, jonka rakentamattomat alueet ovat alle 100 ha, kyse olisi promilleluokan muutoksesta. Se ei kuulosta ”oleelliselta” muutokselta, jonka takia kaava pitäisi pistää uudelleen lausunnoille.

Kaavan uudelleen nähtäville panemisen tarve muutosten jälkeen voi toki ratketa lopullisesti vasta tuomioistuimessa, jos joku valittaa tällaista muutosta vastaan.

Mutta olisiko aivan varman päälle pelaaminen ja kaavan uusi lausuntokierros täysin mahdotonta tehdä?

Jos kaavasta muutetaan vain yksi tai muutama alue, niiden osalta uuden esityksen ja vaikutusten arvioinnin tekeminen ei olisi iso työ. Lausuntoaikakin on lain mukaan vähimmillään 30 vuorokautta. Näin kaava voisi tulla uudelleen nähtäville pantunakin päätettäväksi hyvissä ajoin syyskaudella ja ennen kevään kunnallisvaaleja.

Lue lisää kaavan kipupisteistä ja kannoista verkkouutisesta.

TAPANI VEISTOLA