Koronakevät oli lähiluonnon puolustuksen kevät
Korona ei pysäyttänyt Uudenmaan piirin toimintaa keväänä, jolloin kansalaiset menivät lähiluontoon ja aktivoituivat sitä puolustamaan.
Korona siirsi piirin tapaamiset verkkoon: maaliskuun lepakkotilaisuudessa sitä jo harjoiteltiin – ja lopulta kevätkokouskin pidettiin etänä! Erilaisista verkkotapaamisista tulee varmaan pysyvä työmuoto jatkossakin.
Piirin toimisto toimi hajautetusti etätöissä, mutta se ei tahtia haitannut: tehtiin 69 erilaista kannanottoa, 5 tiedotetta ja Luonnonsuojelijan piiriliite. Lisäksi lähes joka päivä oli jotakin uutta piirin verkkosivulla, Facebookissa ja twitterissä.
Lähiluonnon voittokulku
Korona toi kansalaiset lähiluontoon ja sai heidät puolustamaan sitä. Monia päättäjien päätöksiä saatiinkin muutettua. Piiri oli monessa voitossa tavalla tai toisessa mukana Helsingin kansallisesta kaupunkipuistosta ja Lapinlahden sairaala-alueesta Tuusulan ja Vihdin pelastettuihin kuntametsiin.
Piiri nosti lähimetsien arvoa maastotiedoilla, lausunnoilla, aloitteilla ja tiedotuksella. Tätä kaava- ja metsäsuunnitelmatyötä tekivät varsinkin Keijo Savola & Jyri Mikkola.
Metsiä puolustettiin myös oikeudessa
Oikeustaistelua käytiin metsissä varsinkin siitä pitääkö lahokaviosammalta suojella vai ei. Lähes kaikki piirin oikeusjutut koskivat lähimetsiä sen tai liito-oravan kautta.
Kevätkauden lopussa piirillä oli Helsingin hallinto-oikeudessa 5 juttua, Vaasan hallinto-oikeudessa 1 ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 2. Näissä oli suuri apu piirin ympäristöjuristi Maria Westermanista.
Oikeudessa saatiin voitot Kirkkonummen ja Sipoon rakennusjärjestyksistä – jälkimmäinen oli KHO:n tämän vuosikymmenen ensimmäinen vuosikirjapäätös (KHO:2020:1)! Sitä vastoin Uudenmaan vaihekaavan juttu Söderskärin tuulivoimakentästä hävittiin.
Maalla, merellä ja ilmassa
Vaikka Uudenmaan perinnemaisemaryhmän talkoita ei koronan takia järjestetty, Ketosirkka II -luonnonhoitohanke jatkui (Ursula Immonen, Tero Malinen & maastoväki). Myös Jari Natusen kansainvälinen kaivoshanke jatkui, ja sen myötä piiri osallistui mm. TEMin kaivoslain uudistuksen työpajaan. Sitä vastoin SusiLIFEn Länsi-Uudenmaan työpakettia siirrettiin syksyyn 2021, jotta hankkeen muissa osissa tehtävät viestintämateriaalit saadaan siinä käyttöön.
Luonnonsuojeluliiton vesiteemaan 2020-21 liittyivät muun muassa Vanhankaupunginkosken padon purun selvityksen eteneminen sekä osallistuminen vesien ja Itämeren hoidon sekä merialuesuunnittelun valmisteluihin. Piiri teki myös aloitteen uhanalaistuneen vuoden lajin harmaalokin tappolupien vähentämisestä. Vesiskootterien kielto-ohje päivitettiin vesiliikennalin muutoksen myötä, ja sille onkin ilmentynyt kysyntää kaikkien aikojen mökkikesänä!
Kevätkauteen liittyi yleisemmin yhä se, että ilmastopolitiikka piti muitakin ympäristötavoitteita yllä sekä meillä että EU:ssa. Niistä ei Suomen hallitus eikä EU:n komissio tinkinyt koronankaan takia. Näiden asioiden valtavirtaistuminen näkyi myös Uudenmaan liiton ja monien kuntien suunnitelmissa. Niistä jatketaan syksyllä mm. Uudenmaan ilmastotiekartan lausunnossa. Piiri puolusti ilmastoa myös aivan uudella työmuodolla osallistumalla Fortumin yhtiökokoukseen.
Kiitoksen aika – mutta piiri valvoo kesälläkin
Suuri kiitos kuuluu työntekijöiden lisäksi piirin ja yhdistysten aktiiveille. Ilman kentälta saatuja tietoja ja aloitteita piiri ei voisi toimia! Ratkaiseva merkitys on ollut piirihallituksella ja sen työtalousryhmällä: mikään asia ei ole jäänyt kiinni siitä etteikö pj. Laura Räsästä tai vpj. Jouni Lamminmäkeä olisi saatu konsultoitua alta aikayksikön! He kuuluvat Ursulan ja Tapanin kanssa piirin työtalousryhmään, jonka kollektiiviosoite uusimaa (a) sll.fi valvoo tilannetta päivittäin heinäkuussakin. Pistä siihen viesti, jos ongelmia tulee!
Nauttikaamme nyt luonnosta, jota puolustamme!
TAPANI VEISTOLA