Vastine KHO:lle Espoon Tiistinlaakson liito-oravia koskevasta poikkeusluvasta
Uudenmaan piiri antoi vastineensa korkeimmalle hallinto-oikeudelle Tiistinlaakson liito-oravien suojelua koskevasta poikkeusluvasta. Katsomme, ettei Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ole valituksessaan kyennyt esittämään perusteita, joiden nojalla poikkeuslupa liito-oravan suojelusta Tiistinlaakson alueella olisi ollut mahdollinen siinä laajuudessa kuin sitä on haettu. Näin ollen katsomme, etä Helsingin hallinto-oikeuden päätös tulee pitää voimassa.
KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE
ASIA
Vastine viitaten korkeimman hallinto-oikeuden 7.7.2020 päivättyyn vastinepyyntöön diaarinumerolla 4896/1/19.
VALITUKSENALAINEN PÄÄTÖS
Helsingin hallinto-oikeuden päätös 13.9.2019 nro 19/0594/5, jolla on kumottu Uudenmaan ELY-keskuksen päätös 9.5.2018 Nro UUDELY/12522/2017.
VASTINEEN ANTAJA
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki
PROSESSIOSOITE
Erityisasiantuntija Tapani Veistola
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Itälahdenkatu 22 b A
00210 HELSINKI
Puhelin 0400 615 530
Sähköposti uusimaa@sll.fi
VASTINE VALITUSLUPAHAKEMUKSEEN JA VALITUKSEEN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri toteaa Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä 13.9.2019 19/0594/5 antamasta valituksesta seuraavaa.
Liito-oravan suotuisan suojelutason ylläpito Matinkylän alueella
Matinkylän alueella on useita liito-oravan elinympäristöjä, jotka sijaitsevat hajallaan eri puolilla taajamaa. Ainoastaan Tiistinlaakson alueella on useita liito-oravan pesäpaikkoja lähellä toisiaan. Keskittymä on tärkeä liito-oravan poikastuotannon kannalta. Sen hävittäminen todennäköisesti heikentäisi alueen muitakin liito-oravaesiintymiä. Niistäkin osassa on rakentamispaineita.
Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen valituksen mukaan “liito-oravan suojelutaso säilyy suotuisana sekä valtakunnallisesti että alueellisesti poikkeusluvan myöntämisestä huolimatta. Kyseessä oleva alue on melko pieni ja jo rakennetun ympäristön ympäröimä. Ratkaisulla turvataan ekologiset yhteydet ja varmistetaan liito-oravan suojelutason säilyminen suotuisana Etelä-Espoon alueella.”
Valituksessa ei kuitenkaan kerrota, miten kulkuyhteydet ja suojelutason säilyminen voidaan varmistaa alueella, jonka puusto on tarkoitus hävittää. Valituksen mukana toimitettu nykytilannetta kuvaava liitekartta (liite 7) osoittaa tilanteen päinvastaiseksi: sekä kulkuyhteydet että pesäpaikat häviävät alueelta kokonaan. Kevään 2020 havaintojen perusteella alueella elää kolme liito-oravaa, joista yksi sai kolme jälkeläistä.
Valituksen mukaan poikkeuslupa koskisi neljää liito-oravan pesä- tai kolopuuta. Tässä on merkittävä ristiriita liitteen 7 karttakuvaan, johon poistuvalle liito-oravan ydinalueelle on merkitty kaikkiaan yhdeksän lisääntymis- ja levähdyspaikkaa.
Liito-oravan suojelutaso heikkenisi merkittävästi ratkaisun toteutuessa toisin kuin kaupunki valituksessaan kertoo. Pienten, liito-oravalle huonosti sopivien reunametsien ja yhden pesäpuun säilyttäminen pienellä puistoalueella ei turvaa liito-oravan säilymistä, sillä alueiden pinta-ala ei riitä liito-oraville. Liito-oravat tarvitsevat vähimmillään 3–5 hehtaarin laajuisen laadultaankin lajille sopivan metsäalueen. Kaupungin esittämälle suotuisaa suojelutasoa koskevalle näkemykselle ei ole minkäänlaisia perusteita.
Poikkeusluvan suhde Espoon teettämiin selvityksiin
Kaupungin omassa liito-oravan ja maankäytön yhteensovittamista koskevassa suunnitelmassa Suomenlahdentien varren liito-oravan elinpiiri on rajattu niin merkittäväksi, että se esitetty säilytettäväksi. Tavoitteena Matinkylässä on ollut ”ylläpitää nykyisiä liito-oravien elinympäristöjä ja yhteyksiä”. Tiistinlaakson poikkeuslupahakemus ei siten vastaa liito-oravan suojelun osalta edes kaupungin omia näkemyksiä. Huomattava osa rakentamisalueesta on varattu Espoon eteläosien yleiskaavassa viheralueeksi (kaavamerkintä V; liite 1 kaupunkikeskuksen valituksessa).
Espoon kaupunki on teettänyt runsaasti liito-oravaselvityksiä eri puolilta kaupunkia. Niiden turvin kaupunki on hakenut ja saanut useita poikkeuslupia liito-oravan suojelusta. Tapaukset ovat koskeneet yksittäisiä pesimäpaikkoja, eikä Uudenmaan piiri tai Espoon ympäristöyhdistys ole niistä valittanut. Tiistinlaakson kohdalla tilanne on täysin erilainen, sillä hakemus koskee usean liito-oravan elinpiirin hävittämistä samalla kertaa. Hallinto-oikeuskin perustelee päätöksessään, että “poikkeuslupa poikkeaa laajuudeltaan aiemmista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen rakentamiseen myönnetyistä poikkeusluvista.” Se toteaa edelleen, että “poikkeuslupa on siten liian laaja ja epämääräinen.”
Huomionarvoista on, että poikkeuslupaa on haettu vaikka Tiistinlaakson asemakaavoitusta ei ole saatettu loppuun. Liito-oravan suotuisan suojelun tason säilyminen Tiistinlaakson alueella tulisi varmistaasekä lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat yhteensovittaa rakentamiseen kaavoitusvaiheessa, eikä poikkeuslupaa pidä antaa ennen kuin kaavoitusprosessissa on tehty kaikki voitava poikkeusluvan tarpeen välttämiseksi. Kuten hallinto-oikeuskin ratkaisussaan toteaa, “poikkeuslupa on myönnetty kokonaiselle asemakaava-alueelle, jossa on useita lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja ennenaikaisesti kaavoituksen ollessa vasta alkuvaiheessa.”
Poikkeusluvan tiukat edellytykset eivät toteudu
Vahvana lähtökohtana on, että liito-orava on luontodirektiivin liitteissä II ja IV(a) suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla.
Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen hakemalle poikkeusluvalle on valituksen mukaan ollut olemassa luontodirektiivin (92/43/ETY) 16 artiklan kohdan c mukainen muu erittäin tärkeä yleisen edun kannalta pakottava syy. Pakottavana syynä mainitaan metroaseman läheisyyden edellyttämä täydennysrakentaminen. Rakentamisen määrä ja sijainti on kaupungin omien maankäyttösuunnitelmien mukainen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus vetoaa valituksessaan MAL-sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen poikkeusluvan perusteena.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen kattava MAL-suunnitelma on yleiskaavan ja maakuntakaavan välimaastoon sijoittuva yleispiirteinen kuvaus Helsingin seudun eli metropolialueen tulevasta rakenteesta. Siinä ei aseteta pakottavia tai sitovia alueen rakentamista koskevia velvoitteita, joiden nojalla voitaisiin poiketa luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain voimassa olevista säännöksistä. MAL-suunnittelulla ei toisin sanoen voida sivuuttaa liito-oravan luonnonsuojelulaista ja luontodirektiivistä johtuvaa suojeluvelvoitetta vaan MAL-suunnittelun tavoitteet on mukautettava liito-oravan suotuisan suojelutason säilyttämisen tavoitteisiin. Hallinto-oikeuskin toteaa yksiselitteisesti ratkaisussaan, että “MAL-sopimus ja yleiskaavan asukaslukutavoite eivät ole riittävä peruste poikkeusluvalle.”
Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tulee lisäksi ottaa päätöksenteossaan huomioon Ympäristöministeriön kirje liito-oravan huomioimisesta kaavoituksessa (Ympäristöministeriö 2017). Kirjeessä painotetaan liito-oravan tiukan suojelun huomioon ottamista kaavoituksessa sekä lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittävää tai sitä heikentää toimintaa koskevassa päätöksenteossa. Kirjeessä nimenomaan todetaan, että “kaavoissa poikkeamismahdollisuuden käyttäminen on tullut vain harvoin kysymykseen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen valossa lisääntymis- ja levähdyspaikkaa koskeva suojelu on tarkoitettu toteutettavaksi tiukasti.”
Yhteenveto
Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ei valituksessaan ole kyennyt esittämään perusteita, joiden nojalla poikkeuslupa liito-oravan suojelusta Tiistinlaakson alueella olisi ollut mahdollinen siinä laajuudessa kuin sitä on haettu. Valituksessa mainitut poikkeusluvan edellytykset (erittäin tärkeä yleinen etu, vaihtoehdottomuus) eivät täyty tässä tapauksessa ja tässä suunnitteluvaiheessa. Katsomme siten, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös, jolla kumotaan Uudenmaan ELY-keskuksen päätös poikkeusluvasta, on ollut hyvin perusteltu ja se tulee pitää voimassa.
Lisätietoja Tiistinlaakson alueen liito-oravista
– biologi Esa Lammi, puhelin 0400 200 652, esa.lammi@kolumbus.fi
Lisätietoja
– ympäristöjuristi Maria Westerman, puhelin 045 114 00 88, maria.westerman@sll.fi
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI
Laura Räsänen, puheenjohtaja
Tapani Veistola, erityisasiantuntija
Helsingissä 4.8.2020