Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Mielipide Siuntion Teemat-yleiskaavan kaa­va­luon­nok­ses­ta

Kaavat on Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin mielestä parempi tehdä kokonaiskaavoina eikä teemoittain. Näin asumisen, liikenteen ja viherrakenteen suunnittelu tehtäisiin yhdessä eikä osittain. Piiri antoi kuitenkin Siuntion teemayleiskaavaan myös lisävinkkejä luontoasioista.

28.9.2020

Siuntion kunta/tekninen toimisto

Mielipide Siuntion Teemat-yleiskaavan kaavaluonnoksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on tutustunut nähtävillä oleviin aineistoihin ja antaa niistä alla olevan mielipiteen. Piirin toimiala on luonnon- ja ympäristönsuojelu, joten mielipiteemme keskittyy näihin teemoihin.

Yleistä

Kaavailtu yleiskaavoituksen teemakohtainen lähestymistapa on kiinnostava kokeilu. Samalla se on hyvin haasteellinen kaavoituksen päätehtävän eli erilaisten maankäyttötavoitteiden yhteensovittamisen kannalta. Myös asiallinen vaikutusten arviointi on hankalaa, jos vain osa maankäytön suunnitelmista on mukana tarkastelussa.

Nyt tehtävässä kaavassa ollaan muun muassa esittämässä liikennejärjestelmien kehittämistarpeet, mutta muu kunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen ollaan jättämässä seuraavaan kaavavaiheeseen. Ratkaisu on ongelmallinen, koska teemat liittyvät huomattavan kiinteästi toisiinsa. Myös viherrakenteen huomiointia ja osoittamista on tarkoitus käsitellä eri kaavaprosesseissa. Nykyään pyritään esimerkiksi MRL-uudistuksessa asumisen, liikenteen ja viherrakenteen ratkaisemiseen yhtä aikaa.

Valitut teemat eivät mahdollista asiallista muuttavan ja säilyttävän maankäytön tarpeiden tarkastelua ja yhteensovittamista. Myöskään asiallista vaikutusarviointia ole mahdollista nyt valittujen teemojen puitteissa tehdä.

Edellä mainittujen syiden takia esitämme kunnalle kaavahankkeen korvaamista lähivuosina laadittavalla koko kunnan, poislukien Pikkala-Marsuddenin osayleiskaava-alue, kattavalla Siuntion yleiskaavalla, jossa käsitellään samalla kertaa kaikki keskeiset maankäyttöasiat.

Tämä kritiikki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki tähän mennessä tehty työ olisi turhaa. Osalla valmistelutyöstä on epäilemättä hyödyllistä käyttöä myöhemmässä kaavatyössä.

Jäljempänä on kommentoitu eräitä luonnosaineistojen maankäyttöratkaisuja sekä ilmeisiä lisäselvitystarpeita sen varalta, mikäli kunta päättää jatkaa teemayleiskaavojen laadintaa. Esitetyistä huomioista moni pätee myös siinä tapauksessa, jos päädytään esittämäämme kokonaisyleiskaavan laadintaan.

Kaavaselostus

Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan keskeiset ratkaisut kertovaan kohtaan (s. 9-10) on syytä lisätä myös Luntobergetin SL-varaus (31 ha). Myös kaikki kuntaan osin tai kokonaan kuuluvat Natura 2000 -alueet on syytä mainita.

Teema A: Liikenne ja kevyen liikenteen väylät

Kaavaselostuksessa todetaan, että liikenteen yhteystarpeet suunnitellaan vastaamaan nykyisen ja kehittyvän maankäytön tarpeita. On käytännössä mahdotonta tarkastella liikenneyhteystarpeita irrallaan muusta yhdyskuntarakenteen kehittämisestä. Valittu ratkaisu ei siis toimi.

Ohjeelliset ulkoilureitit

Luonnoksessa esitetään useita uusia ohjeellisia ulkoilureittejä. Kaava-aineistoista ei käy ilmi se, millaisiin selvityksiin kyseiset reittilinjaukset perustuvat.

Varsinkin ns. Lappträskin luontoreitti aiheuttaisi merkittäviä haittoja. Se voi heikentää peräti kahden, useista toisiinsa liittyvistä suojelualueista koostuvan, suojelukokonaisuuden luonto- ja maisema-arvoja.

Lännempänä reitti on vedetty Långträskin eteläpuoliselle Skvallerbäckenin luonnonsuojelualualueella, jota se pirstoo erityisen pahasti.

Idempänä reitti kulkee Lappträsk-järven ympäri. Reitti hyödyntää osaltaan olemassa olevia metsäautoteitä ja ajouria, mikä on järkevää. Järven itä- ja eteläpuolella reitti on osoitettu nykyisellään reitittömään ja tiettömään maastoon, joka on sekä Natura 2000 -aluetta että kahta perustettua luonnonsuojelualuetta. Järven eteläpuolella reitille on mahdollista löytää toteuttamiskelpoinen toteutustapa eli hieman esitetystä etelään kulkeva metsäautotie, mutta järven itäpuolella säilyy ongelmallinen noin 300 metrin osuus.

On mahdollista, että Lappträskin luontoreitti on osaltaan myös perustettujen suojelualueiden rauhoitusmääräyksien vastainen. Esitämme, että kunta selvittää asian, mikäli reitin kaavoitusta jatketaan.

Myös Kvarnträsk-Kopparnäsin alueelle esitetty vapaa-ajanreitti sisältää Kvarnträsk-lammen eteläpuolisella alueella ilmeisiä luonto-ongelmia.

Reittisuunnitelmien luontoarvoille aiheuttamiin haittoihin on syytä kiinnittää selvästi enemmän huomiota, mikäli reittejä kaavassa osoitetaan. Jo nykyisillä tiedoilla Lappträskin luontoreitti on syytä linjata kokonaan uudella tavalla.

Teema B: Arvokkaat kallioalueet

Alustavista tavoitteista puuttuvat aiheen alla käsiteltävät pohjavesialueet, hyödynnettävissä olevat kiviainesalueet, PiMa-kohteet, maaainesluvat sekä ympäristö- tai maisemavaurio-kohteet. Tavoiteosuutta on syytä täydentää siten, että se kattaa käsiteltävät alateemat.

Arvokkaiden kallioalueiden huomiointi

On hyvä, että kaavakartalla esitetään valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden lisäksi myös Uudenmaan kallioselvityksessä todetut kaksi Siuntion alueella sijaitsevaa paikallisesti arvokkaaksi todettua kallioaluetta. Kaavaselostuksessakin todetaan se, että valtakunnallisessa kallioalueselvityksessä ei ole voitu tunnistaa kaikkia paikallisesti arvokkaita kallioalueita. Esitämme, että kaavan jatkotyöstössä täydennetään vielä paikallisesti arvokkaiden kallioalueiden esitystä.

Käytännössä kaikilla Siuntion alueella sijaitsevilla arvoluokkien 3-5 kallioilla on geologisten arvojen ohella maisema-arvoja sekä usein vähintäänkin yleiskaavatason kannalta merkittäviä biologisia arvoja. Keskeiset kasvistolliset ja erityisluontotyyppeihin (lehdot, kalkkivaikutteiset kalliot, kalliokedot yms.) liittyvät arvot on yleensä tunnistettu jo kallioalueselvityksessä. Puutteellsimmin on tunnistettu ja dokumentoitu puuston luonnontilaisuuteen sekä lahopuun esiintymiseen liittyvät arvot. Myöskään kohteisiin sisältyvien tai liittyvien monipuolisten kallioalueiden piensoiden merkitystä ei ole tehdyssä inventoinnissa riittävässä määrin tunnistettu.

Esitetty kaavamääräys turvaa lähinnä kohteiden geologisten arvojen säilymisen. Kaavamääräystä on syytä täydentää siten, että biologisten luontoarvojen ja maisema-arvojen vaaliminen saa enemmän painoarvoa. Lisäksi on syytä osoittaa luontoarvoiltaan erityisen arvokkaat kallioalueiden osat luo-merkinnällä tai merkittävimpien alueiden (kuten Luntoberget) tapaan SL-varauksella. Edellä mainittu täsmällisempi huomiointi edellyttää yleensä tarkempia luontoselvityksiä. Esitämme, että kunta teettää tällaiset tarkemmat biokgisten luontoarvojen selvitykset vähintäänkin ennakkotietojen sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella lupaavimmilta kalliokohteilta.

Mahdollisesti hyödynnettävissä olevat kiviainesalueet sekä ohjeelliset kiviainesalueet

Emme pidä sinänsä huonona ajatuksena osoittaa Siuntion yleiskaavassa mahdollisia kiviainestenottoalueita. Korostamme kuitenkin sitä, että Uudenmaan alueella noin 15 v sitten tehty POSKI-selvitys on monelta osin vanhentunut ja tietopohjaltaan riittämätön kiviainesalueiden kaavalliseen osoittamiseen. Lisäksi monet esimerkit ovat osoittaneet, että selvityksessä on jo alunperinkin epäonnistuttu kallioalueiden luontarvojen riittävässä tunnistamisessa.

Mikäli yleiskaavassa osoitetaan mahdollisia hyödynnettävissä olevia tai ohjeellisia kiviainesalueita, on tietopohjaa alueilta syytä parantaa. Käytännössä alueiden osalta tulee toteuttaa sellaiset luontoselvitykset, joiden pohjalta voidaan uskottavasti osoittaa, että kohteilla ei ole 2020-luvun luontoarvokriteerien mukaisia maakunnallisia tai paikallisesti merkittäviä luontoarvoja.

Teema C: Kulttuurihistorialliset alueet

Siuntion kunta ansaitsee kiitoksen koko kuntaa kattavasta rakennetun kultuuriympäristön päivitysinventoinnista. Tämä aineisto täydentää hyvin Uudenmaan liiton tuottamia aineistoja.

Kaavaluonnoksen kaavamerkinnän ”Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta paikallisesti arvokas- alue” nimi on syytä muuttaa, koska sen alle jää myös maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Informaatioarvon kannalta olisi järkevää osoittaa erilaisilla rasterimerkinnöillä maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät kohteet.

Teema D: Luonnon- ja ympäristön suojelu

Teeman alle on koottu vain osa viherrakenteen kannalta keskeisistä asioista. Olennaisimpia puuttuvia tekijöitä ovat virkistysalueet, paikalliset ekologiset yhteydet sekä ajantasainen näkemys suojelualueverkoston ulkopuolella sijaitsevista, luontoarvoiltaan merkittävistä alueista.

Kaavan luontotietopohja

Kaavaselostuksen perusteella luontokohteiden osoittaminen on tapahtunut lähinnä olemassa olevan kunnallisen tiedon perusteella. Uusia selvityksiä ei aiheesta ole tehty. On ilmeistä, että tietopohjaa erityisiä luontoarvoja omaavista, suojelualueverkoston ulkopuolella sijaitsevista maa- ja vesialueista pitää kaavaa varten kiireesti täydentää. Lisäksi on syytä päivittää kaavalle nykyistä kattavammin sekä olemassa olevat suojellut ja suojeluun varatut alueet sekä Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan suojelualuevaraukset.

Ohjeelliset ekologiset yhteydet/yhteystarpeet

Kaavaluonnoksessa on osoitettu vain Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa osoitetut viheryhteydet sekä Pikkala-Marsuddenin osayleiskaavan teon yhteydessä todetut, tämän kaava-alueen kannalta tärkeät viheryhteydet. Kaavan jatkotyöstössä on syytä määrittää kattavasti myös muut paikallisesti tärkeät ekologiset yhteydet. Mallia selvitykselle voi ottaa esimerkiksi Vantaan kaupungin yleiskaava 2020:n alkuvaiheessa tehdystä ekologisten yhteyksien selvityksestä (Ojala 2018). Runsaasti peltoja sisältävän Siuntion alueella on syytä antaa erityinen painoarvo metsäisten ekologisten yhteyksien tunnistamiselle sekä säilyttämiselle.

Arvokkaiden luontokohteiden huomiointi

On sinänsä hyvä, että kaavamerkinnöissä on otettu käyttöön laaja joukko erilaisia varaus- ja ominaispiirremerkintöjä, joilla arvokkaita luontokohteita on mahdollista osoittaa ja turvata. Merkintöjen käyttöä kohdetasolla sekä varausten ja merkintöjen kaavamääräyksiä on kuitenkin syytä jalostaa.

Kaavaluonnoksessa sl-alueina (sl-1, sl-2, sl-3 ja sl-4) osoitetaan kohteita, jotka kuuluvat valtion suojelupäätösten, maakuntakaavastatuksen sekä luontoarvojensa takia SL-varauksiksi. Esimerkkejä ongelmasta edustavat Kvarnträsketin alueen valtion palsta, Luntobergetin pohjois-, keski- ja itäosa, Pikkalanjoen suisto sekä Tjusträskin ranta-alueet. Esitetyt kaavamerkinnät ovat tällaisten kohteiden osalta vääriä ja kaavamääräykset kohteiden arvojen kannalta riittämättömiä.

SL-1-varauksella osoitettujen alueiden rajauksissa on myös jonkin verran puutteita, esimerkkinä Lakiasuon ja Kurjen Suursuon esitettyä selvästi laajempi suojelukokonaisuus.

Myös luo-alueiden kaavamääräys on nykyisellään liian löysä luontoarvojen turvaamisen kannalta.

Aluekohtaisia huomioita

Luntobergetin osalta kaavassa tulee osoittaa SL-1-varauksena koko luonnonsuojelullisesti erityisen arvokas kokonaisuus, joka on pohjoisessa jopa hieman laajempi kuin mitä on esitetty Uudenmaan liiton Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa. Kaavaluonnoksessa alueesta osa on esitetty SL-1-varauksena ja osa seudullisesti merkittävänä luontoalueena (ominaispiirremerkintä sl). Jälkimmäisen kaavamääräys ei nykyisellään huomioi muuta kuin Luntobergetin kalliojyrkänteen luontoarvot. Liitteenä piirin luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savolan maastokäyntiin (9.5.2015) perustuva rajaus, jota esitämme SL-1-aluevaraukseksi (liite 1).

Långfallsbergenin alue on syytä osoittaa SL-1 -alueena Uudenmaan liiton luontoselvityksessä todettujen, vähintään maakunnallisten luontoarvojen perusteella. Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa alue on SL-varauksena. Kaavaluonnoksessa alue on huomioitu sl-2-ominaispiirremerkinnällä, mikä ei tarjoa alueen arvojen kannalta riittävää suojaa.

Kunnan länsiosassa sijaitsevien Grundträskin, Ormträskin sekä Vikträskin välissä (ja osin Vikträskin itärannalla) sijaitseva metsä-, suo- ja ranta-alue on vielä muutamia vuosia sitten (Keijo Savolan maastokäynti 2016) ollut luontoarvoiltaan merkittävä. Se sisältää rakentamattomia rantoja, hienoja piensoita, maisemallisesti näyttäviä kallioita sekä osin luonnontilaisen kaltaisia kangas- ja kalliometsiä. Alue on myös pääosaltaan valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta. Ojittamattomia soita sekä pääosin luonnontilaisen kaltaisia kallio- ja kangasmetsiä sisältävä alue on jatkunut myös järvien eteläpuolelle itälänsisuuntaiseen voimajohtoon asti. Uusimpien ilmakuvien perusteella kohde on säästynyt intensiivisemmältä, ilmakuvassa näkyvältä metsänhoidolta. Kohteen nykyiset suojeluarvot tulisi selvittää. Liitteenä on aluerajaus alueesta, jonka osalta esitämme luontoarvojen selvittämistä (liite 2).

Lakiasuon ja Kurjen Suursuon eteläpuolinen Stormossen (noin 16 ha) sisältää olemassa olevaan suojelukohteeseen suoraan liittyvän suomuodostuman, joka on pääosin vesitaloudeltaan säilynyttä tai vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaiseksi palautunutta (itäosan vanha ojitus pääosin umpeutunut). Tämä Helsingin seurakuntayhtymän omistama suoalue on syytä osoittaa SL-1-aluevarauksella liitteen rajauksen mukaisesti (liite 3).

Siuntion suoluonnon huomiointi

Suot ovat yhä merkittävä osa Länsi-Uudenmaan luontoa. Laajempien soiden ohella merkittävä osa suoluonnon monimuotoisuudesta lepää erilaisten piensoiden, kuten kalliosoiden ja vesistön rantasoiden sekä niiden muodostamien verkostojen ja keskittymien varassa. Pääosa Siuntion kunnan alkuperäisestä suoluonnosta on menetetty tai ainakin vahvasti vaurioitettu pelloksiraivuun, rakentamisen, teiden sekä metsätalouden takia. Merkittäviä määriä vähintään paikallisesti arvokkaita soita on kuitenkin säilynyt myös suojeluverkoston ulkopuolella. Pääosa näistä ei ole noteerattu kaavaluonnoksen luontokohteissa.

Lausunnon liitteenä (liite 4) on Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin suojeluasiantuntijan Keijo Savolan soidensuojelun täydennysohjelman maastoselvitysvalinnan taustamateriaaliksi loppuvuodesta 2013 tuottaman mittavan aineiston Siuntio-osuus. Liitteessä on melko kattavan kartta- ja ilmakuvatarkastelun pohjalta tehty poiminta Siuntion kunnan arvokkaista tai sellaisiksi epäiltävissä olevista soista.

Listalle on nostettu ne kohteet, joilla tekijä on arvioinut olevan todennäköisiä tai mahdollisia maakunnallisia, seudullisia tai paikallisesti erityisen merkittäviä luontoarvoja. Lisäksi listaa tehtäessä on hyödynnetty koosteen tekijän 2000-luvun omia maastohavaintoja sekä GTK:n kuntakohtaisia turvevaraselvityksiä.

Esitämme, että Siuntion kunta selvittää listalla olevien 24 erillisen suokohteen tai piensuokeskittymän luontoarvot sekä huomioi mahdolliset paikallisia tai maakunnallisia luontoarvoja omaavat suot yleiskaavassa niiden luontoarvojen merkittävyyden kannalta asiallisella tavalla. Jonkin verran yleiskaavatason kannalta mahdollisesti merkittäviä piensoita löytynee varsinkin kallioalueilta sekä vesistöjen ranta-alueilta, mutta pääosa niistä on melko pieniä (alle 2 ha).

Siuntion vesiluontokohteiden huomiointi

Yleiskaavan luontokohteissa on kaikki perusteet huomioida ja osoittaa myös luonnonsuojelubiologisesti ja kalataloudellisesti arvokkaimmat vesistö- ja pienvesikohteet. Tämä edellyttää uusia lisäselvityksiä sekä olemassa olevien tietoaineistojen ja selvitysten läpikäyntiä.

Lisätietoja

– suojeluasiantuntija Keijo Savola, puhelin 045 652 1974

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen Tapani Veistola

puheenjohtaja erityisasiantuntija

Liitteet

Liite 1. Luntobergetin SL-1-varaukseksi esitettävä alue

Liite 2. Ormträsk-Vikträskin selvitysalue

Liite 3. Stormossenin SL-1-varaukseksi esitettävä alue

Liite 4. Eräitä yleiskaavatason kannalta potentiaalisesti merkittäviä suojelemattomia soita ja piensuokeskittymiä