Vihreän Uudenmaan puolesta edelleen: Uusimaa 2050 -kaavan valituksen täydennys

Uudenmaan piiri toimitti täydennetyn valituksen Uusimaa 2050 -kaavasta. Vaadimme aiempien vaatimusten lisäksi, että Espoon Histaa ja Lohjan Lempolaa ns. tunnin junaa koskevat kaavamääräykset on lainvastaisina kumottava.

14.10.2020

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Täydennys valitukseemme 9.10.2020, joka koskee Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston 25.8.2020 tekemää päätöstä (20 §) hyväksyä Uusimaa 2050 -kaavakokonaisuus: Helsingin seudun vaihemaakuntakaava ja päätös (22 §) hyväksyä Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuus: Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaava.

MUUTOKSENHAKIJAT

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki

PROSESSIOSOITE

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Toiminnanjohtaja Ursula Immonen

Itälahdenkatu 22 b A

00210 Helsinki

Puhelin 044 258 0598

uusimaa a sll.fi

VAATIMUKSET

Vaadimme, että Helsingin hallinto-oikeus kumoaa Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston päätöksen hyväksyä Uusimaa 2050 -maakuntakaavakokonaisuus Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan osalta siltä osin (9.10. toimittamamme vaatimukset 1-6 ja nyt 14.10. täydennetyt vaatimukset 7-9) kuin ne ovat maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n, 28 §:n ja 32 §:n sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisia.

7) Vaadimme kumottavaksi Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaa koskevan päätöksen Espoon Histan alueen taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen kaavamerkinnästä kokonaisuudessaan.

8) Vaadimme kumottavaksi Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavaa koskevan päätöksen Lohjan Lempolan alueen taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen kaavamerkinnästä kokonaisuudessaan.

9) Vaadimme lisäksi, ettei maakuntakaavalle anneta valituksenalaisilta osiltaan lainvoimaa ennen kuin valitukset on käsitelty.

PERUSTELUT

YLEISET PERUSTELUT

Uusimaa 2050 -maakuntakaavakokonaisuus on vaatimuksissa esitetyiltä osiltaan ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämien riittävien selvitys- ja vaikutusarviointien, maakuntakaavan sisältövaatimusten, maakuntakaavan ohjausvaikutuksen sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

7) Espoon Histan aluetta koskeva taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke

Espoon Histan alue sijaitsee Nuuksion kansallispuiston läheisyydessä. Histan alueen rakentamisen vaikutuksia itse Histan luontoarvoille ja Nuuksion kansallispuiston luontoarvoille ei kaavaselostuksessa ole selvitetty.

Uusimaa 2050 -kaavan kaavaselostuksessa (s. 44) todetaan, että “Espoon Histan ja Lohjan Lempolan alueet, joiden toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Nämä alueet sijaitsevat irrallaan ja kauempana olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta ja niiden kestävän liikkumisen järjestämisen edellytykset ovat siten riippuvaisempia uuden raide-liikennehankkeen ja aseman toteuttamisesta.”

Histan alueen osalta kaavaselostuksessa edelleen todetaan, että Histan alue avaa “kunnan yhdyskuntarakenteen kehittämisessä kokonaan uuden pääsuunnan, jonka kehittäminen raideliikenteen vaatimalla tehokkuudella sitoo paljon resursseja. Siten on erityisen tärkeä varmistaa, että yhdyskuntarakenteen kokonaan uusi kehittämisen painopiste toteutuu kestävällä tavalla rataan tukeutuen ja sen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, talouteen ja ympäristöön ovat positiiviset. Näiden alueiden yksityiskohtaisempi kaavoittaminen on mahdollista, kunhan huolehditaan, että aluetta suunnitellaan raideliikenteeseen tukeutuvana taajamana ja että maakuntakaavan suunnittelumääräyksen ehto alueen toteuttamisesta siirtyy kuntakaavoihin.”

Yhdyskuntarakenteen kokonaan uusi kehittämisen painopiste rataan tukeutuen niin, että sillä olisi positiivinen vaikutus Histan ympäristöön, ei ole mahdollista. Jos Uudenmaan liitto todellisuudessa – kuten se kaavaselostuksessa korostaa – näkisi tärkeänä varmistaa ympäristövaikutusten arvioinnin, olisi riittävät luontoselvitykset ja ympäristövaikutukset tullut ottaa huomioon jo Uusimaa-kaava 2050:stä päätöstä tehtäessä. Näin olisi varmistuttu siitä, onko Espoon Histan alueelle sen ainutlaatuisten luontoarvojen vuoksi ensinnäkään mahdollista rakentaa raideliikenneyhteyttä ja asemaa.

Maakuntakaavalla on yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaava vaikutus MRL 32 §:n mukaisesti. Tämä Histan aluetta ohjaava vaikutus ei toteudu Uusimaa 2050 -kaavassa, koska sitä ei ole tehty kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin pohjautuen MRL 9 §:n mukaisesti. Myöskään MRL 28 §:n mukaiset kaavan sisältövaatimukset eivät toteudu Histan alueen osalta, sillä Uusimaa 2050 -kaavassa ei lain vaatimalla tavalla riittävine luontoselvityksineen kiinnitetä erityistä huomiota alueen käytön ekologiseen kestävyyteen ja luonnonarvojen vaalimiseen.

Lisäksi on otettava huomioon pääkaupunkiseudun ydinvyöhykemerkintä, joka osoittaa ensisijaisesti rakennettavat alueet. Pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeen runko on muodostettu valitsemalla vyöhykkeeseen ne alueet, joissa MAL2019 -suunnitelman joukkoliikenteen runkoverkon 2050 ympärille muodostettu vyöhyke sekä MAL2019-suunnitelman ensisijaiset vyöhykkeet menevät päällekkäin.

Espoon Histan taajamatoimintojen kehittäminen on (Lohjan Lempolan taajamatoimintojen kehittämisen ohella) koko Uudenmaan maakunnan yhdyskuntarakenteeseen vaikuttava täysin uusi avaus irrallaan yhdyskuntarakenteesta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri katsoo, että Espoon Histan aluetta koskeva kaavamerkintä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslain vastainen ja on siten lainvastaisena kumottava.

8) Lohjan Lempolan aluetta koskeva taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke

Uusimaa 2050 -kaavan kaavaselostuksessa (s. 44) todetaan, että “Espoon Histan ja Lohjan Lempolan alueet, joiden toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Nämä alueet sijaitsevat irrallaan ja kauempana olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta ja niiden kestävän liikkumisen järjestämisen edellytykset ovat siten riippuvaisempia uuden raide-liikennehankkeen ja aseman toteuttamisesta.”

Lohjan Lempolan alueen osalta kaavaselostuksessa edelleen todetaan, että Lohjan Lempolan alue avaa “kunnan yhdyskuntarakenteen kehittämisessä kokonaan uuden pääsuunnan, jonka kehittäminen raideliikenteen vaatimalla tehokkuudella sitoo paljon resursseja. Siten on erityisen tärkeä varmistaa, että yhdyskuntarakenteen kokonaan uusi kehittämisen painopiste toteutuu kestävällä tavalla rataan tukeutuen ja sen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, talouteen ja ympäristöön ovat positiiviset. Näiden alueiden yksityiskohtaisempi kaavoittaminen on mahdollista, kunhan huolehditaan, että aluetta suunnitellaan raideliikenteeseen tukeutuvana taajamana ja että maakuntakaavan suunnittelumääräyksen ehto alueen toteuttamisesta siirtyy kuntakaavoihin.”

Kuten edellä todettu Histan alueen osalta, yhdyskuntarakenteen kokonaan uusi kehittämisen painopiste rataan tukeutuen niin, että sillä olisi positiivinen vaikutus Lohjan Lempolan ympäristöön, ei ole mahdollista. Onko ympäristön kannalta positiivista tuhota metsien luontoarvoja erityisesti silloin kun tarpeellisia ja riittäviä selvityksiä näistä arvoista ei ole tehty maakuntakaavaa varten? Jos Uudenmaan liitto todellisuudessa – kuten se kaavaselostuksessa korostaa – näkisi tärkeänä varmistaa ympäristövaikutusten arvioinnin, olisi riittävät luontoselvitykset ja ympäristövaikutukset tullut ottaa huomioon jo Uusimaa-kaava 2050:stä päätöstä tehtäessä. Näin olisi varmistuttu siitä, onko Lohjan Lempolan alueelle sen luontoarvojen vuoksi ensinnäkään mahdollista rakentaa raideliikenneyhteyttä ja asemaa. Kaavamääräyksen osoittamaa Lohjan Lempolan aseman aluetta koskevissa lisäselvityksissä olisi muun muassa tullut ilmi, ettei soinen maaperä sovellu ratayhteyden, aseman tai aseman seudun kehittämiseen.

Maakuntakaavalla on yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaava vaikutus MRL 32 §:n mukaisesti. Tämä Lempolan aluetta ohjaava vaikutus ei toteudu Uusimaa 2050 -kaavassa, koska sitä ei ole tehty kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin pohjautuen MRL 9 §:n mukaisesti. Myöskään MRL 28 §:n mukaiset kaavan sisältövaatimukset eivät toteudu Lempolan alueen osalta, sillä Uusimaa 2050 -kaavassa ei lain vaatimalla tavalla riittävine luontoselvityksineen kiinnitetä erityistä huomiota alueen käytön ekologiseen kestävyyteen ja luonnonarvojen vaalimiseen.

Lisäksi on otettava huomioon pääkaupunkiseudun ydinvyöhykemerkintä, joka osoittaa ensisijaisesti rakennettavat alueet. Pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeen runko on muodostettu valitsemalla vyöhykkeeseen ne alueet, joissa MAL2019 -suunnitelman joukkoliikenteen runkoverkon 2050 ympärille muodostettu vyöhyke sekä MAL2019-suunnitelman ensisijaiset vyöhykkeet menevät päällekkäin.

Lohjan Lempolan alueeseen liittyy ympäristöarvojen ohella arvokkaita kulttuuriympäristöllisiä ja maisema-arvoja. Pappilanselän itärannalla moreenikumpareella olevaa Laakspohjan entistä kuninkaankartanoa ympäröi laaja kirkkomaisemaan liittyvä viljelyaukea. Kartanoon johtaa maantieltä lähes kilometrin pituinen tammikuja. Laakspohjan nykyinen rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1910-luvulta ja säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Valter ja Ivar Thomén suunnittelema päärakennus on rationaalista, ruotsalaisvaikutteista jugendia ja harvoja jugend-kauden kartanorakennuksia maassamme. Kartanoa ympäröi puutarha-arkkitehti Svante Olssonin suunnittelema puisto.

Uusimaa-kaavassa on osoitettu RKY-alue: Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue.

Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä maisemanähtävyydet (valtioneuvoston päätös 1995), valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön alueet, tiet ja kohteet (RKY 2009), maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (Missä maat on mainiommat 2016) sekä valtakunnalliset maisemanhoitoalueet (LSL 32 §).

Määräys on seuraava: ”Yksityiskohtaisemmassa alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot. Maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot on otettava huomioon alueita kehitettäessä. Alueen suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä alueen maisema- ja kulttuuriympäristöarvot.”

Maakuntakaavassa olisi siten tullut arvioida taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen rakentamisen vaikutukset RKY-alueeseen, sillä RKY-alueen rakentamisella on maakuntakaavan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen mukaan kurottava umpeen Lohjan Lempolan irrallisuus.

Lohjan Lempolan taajamatoimintojen kehittäminen on (Espoon Histan taajamatoimintojen kehittämisen ohella) koko Uudenmaan maakunnan yhdyskuntarakenteeseen vaikuttava täysin uusi avaus irrallaan yhdyskuntarakenteesta.

Taajamatoimintojen kehittämisen vaikutukset on tuotava esiin ja ratkaistava kestävästi nimenomaan maakuntakaavassa, koska se on tämän kaavatason tehtävä VAT:ien ja MRL:n sisältövaatimusten perusteella.

Kuntien yleiskaavoitukseen ei voi siirtää sen varmistamista, toteutuuko uusi kehittämisen painopiste kestävällä tavalla rataan tukeutuen ja ovatko vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, talouteen ja ympäristöön positiiviset.

Nämä vastaukset olisi tullut saada ratkaistua jo maakuntakaavavaiheessa, koska iso yksityiskohtaisempaan kaavoitukseen vaikuttava linjaratkaisu tehdään tässä ja nyt. Kuntatason kaavoituksella pystytään vaikuttamaan yhdyskuntarakenteen kannalta vain toissijaisiin seikkoihin, kuten ajoitusmääräyksiin.

Näillä perusteilla Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri katsoo, että Lohjan Lempolan aluetta koskeva kaavamerkintä on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslain vastainen ja on siten lainvastaisena kumottava.

YHTEENVETO

Kuten Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on todennut jo lausunnoissaan Uusimaa 2050 -kaavan laatimista koskevan prosessin aikana sekä tämän valituksen perusteluissa, maakuntakaavan ohjausvaikutus valituksen kohteena olevien ympäristövaikutusten osalta ei toteudu hyväksytyssä Uusimaa 2050 -kaavassa. Uusimaa 2050 -kaava ei valituksessa esitetyiltä osin välitä valtakunnallisia ja maakunnallisia luonnon, virkistyksen ja kulttuurin arvoja kuntakaavoihin riittävän sitovasti siten, että nämä arvot olisi riittäviin selvityksiin perustuen otettu huomioon jo maakuntakaavan tasolla.

Espoon Histaa ja Lohjan Lempolaa koskevat taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden kaavamääräykset ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslain vastaisia.

Tässä täydennetyssä valituksessa esitetyillä perusteilla Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri katsoo, että Uusimaa 2050 -kaava on valituksessa ja valituksen täydennyksessä vaadituilta osiltaan kumottava lainvastaisena.

Lisätietoja

• erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola a laurarasanensll.fi
• ympäristöjuristi Maria Westerman, puhelin 045 1140 088, maria.westerman a sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen, puheenjohtaja

Tapani Veistola, erityisasiantuntija

Uudenmaan piirin 9.10. lähettämä valitus Uusimaa 2050 -kaavasta on saatavilla täältä.