Lausunto Vantaan Energian vaarallisen jätteen polttolaitoksen YVA-ohjelmasta

Vantaan Långmossebergeniin kaavaillaan vaarallisen jätteen polttolaitosta. Uudenmaan piiri näkee useita puutteita hankkeen YVA-ohjelmassa ja vaatii lausunnossaan niiden korjaamista.

Uudenmaan ELY-keskukselle

Viitaten lausuntopyyntöönne 23.9.2020 Dnro UUDELY/10363/2020

Lausunto Vantaan Energia Oy:n vaarallisen jätteen polttolaitoksen YVA-ohjelmasta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää lausuntopyynnöstä sekä lausuu Vantaan Energia Oy:n vaarallisen jätteen polttolaitoksen YVA-ohjelmasta seuraavaa.

Aikataulu

Vantaan Energia Oy:n vaarallisen jätteen polttolaitosta koskevan hankkeen YVA-menettelyssä esitetty aikataulu on liian lyhyt todellisten ympäristövaikutusten arviointiin, jota YVA-laissa edellytetään.

Etenkin luontovaikutusten kohdalla näin kiireellinen aikataulu ei mahdollista tarpeellisia oikeana vuodenaikana tehtäviä luontokartoituksia. Käyttöön tarvitaan koko maastokausi, jotta luontokartoitukset ovat sellaisia, että niiden pohjalta on mahdollista tehdä luotettavia päätelmiä.

Sijainti

Vaarallisen jätteen polttolaitoksen sijoituspaikaksi on valikoitunut Vantaan Energian jätevoimalan tontti Långmossebergenissä. Hankkeen välittömässä läheisyydessä sijaitsee elintarviketuotantoa harjoittavia tehtaita, muun muassa Fazerin tehtaat Fazerilassa ja Valion Vantaan tehdas. Fazer ja Valio, muiden toimijoiden ohella, käyttävät sijaintipaikan vaikutusalueella olevan pohjavesialueen pohjavettä tuotannossan. Ongelmajätteen polttoa on selvitetty Vantaan jätteenpolttolaitoksella ennenkin, mutta sitä ei ole ryhdytty luvittamaan.

Hankealueen läheisyydessä on runsasta asutusta, useita päiväkoteja ja kouluja. Alueen läheiset luontokohteet (etenkin hankkeen pohjoispuolella sijaitseva Ojangon ulkoilualue) ovat ahkerassa virkistyskäytössä. Koska hankkeessa on kyse nimenomaan vaarallisen jätteen poltosta, turvallisuusnäkökohdat ja varovaisuusperiaate huomioon ottaen sen sijaintipaikan arviointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Vaihtoehdot

Vantaan Energia Oy:n vaarallisen jätteen polttolaitoksen YVA-ohjelmassa on käsitelty vain kahta vaihtoehtoa. Hanke joko toteutetaan täysimääräisenä (VE1) tai sitä ei toteuteta lainkaan (VE0).

Hankkeen vaihtoehdon VE 1 suunniteltu jätteenkäsittelymäärä on noin 45 000 tonnia vuodessa. Hankkeen VE 0 mukainen jätteenkäsittelymäärä on 0 tonnia vuodessa. Näiden ääripäiden väliin jää kymmeniä tuhansia tonneja, jotka olisi tullut käsitellä omissa vaihtoehdoissaan omine ympäristövaikutuksineen.

Lisäksi hankkeen vaihtoehdon VE 1 jätteenkäsittelyn raaka-ainepohja on laaja-alainen sisältäen muun muassa maali- ja lääketeollisuuden prosesseissa syntyviä jätteitä, kierrätyskelvottomia rejektejä ja fluffeja sekä kotitalouden vaaralliseksi luokiteltuja jätteitä, kuten lääkkeitä, jäteöljyjä, öljynsuodattimia, maaleja, liuottimia, liimoja ja lakkoja. Osa jätteistä käsitellään nestemäisenä, osa pastamaisena ja osa kappaletavarana. Eri raaka-aineiden kemiallinen sekä fysikaalinen vaikutus polttoprosessiin ja syntyviin jätteisiin tulisi arvioida tarkemmin ja mikäli vaikutukset poikkeavat toisistaan, tulisi ne esittää eri vaihtoehtoina. Miten YVA-ohjelmassa mainitut vaaralliset jätteet eroavat niistä erikoisjätteistä, joita Vantaan Energia on aikaisemmin halunnut polttaa muilla laitoksillaan, ml. esim. sairaalajäteet. Mitkä jätefraktiot ovat samoja?

YVA-ohelmassa on jätetty vastaamatta seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat vaihtoehdot valitulle tekniikalle? Onko esimerkiksi kaasutus vaihtoehto? Mitkä ovat mahdollisuudet päästökaasun hiilen talteenotolle Vantaan Energian laitoksille? Voidaanko tätä selvittää YVA-ohjelmassa yhtenä vaihtoehtona?

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ei näillä perusteilla näe hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta riittävänä, että YVA-ohjelmassa on otettu huomioon vain kaksi vaihtoehtoa VE1 ja VE0.

Alueen hankkeiden yhteisvaikutukset

Yhteisvaikutukset muiden alueella toimivien hankkeiden kanssa tulee selvittää erityisen tarkasti. Tätä selvitystä ei ole aiemmin tehty. Tämän mittaluokan hankkeen toteuttaminen alueelle vaatii yhteisvaikutusten selvittämistä tarkasti. Nyt kyseessä olevan hankkeen nojalla näiden yhteisvaikutusten selvittämiseen on ajankohtainen tarve) osana YVA-menettelyä. Tässä on muun muassa huomioitava maksimi- ja sisämeluarvot STM:n asetuksen mukaisesti.

Hankkeen välittömässä läheisyydessä toimii myös muun muassa Ruduksen Länsisalmen betoni- ja tiilijätteen kierrätystoiminnot ja Ruskon Betonin Vantaan betoniasema jo olemassa olevan Vantaan Energian jätevoimalan lisäksi. Näiden jo olemassa olevien toimintojen sekä vaarallisen jätteen polttoa koskevan hankkeen yhteisvaikutukset tulee selvittää.

Yleiskaava

Hankkeen sijaintipaikan suhteen YVA-ohjelmassa jätetään kokonaan mainitsematta alueen hankkeiden yhteisvaikutusten kannalta erityisen tärkeä Helsingin hallinto-oikeuden päätös koskien Östersundomin alueen yleiskaavaa. Päätöksellä kumottiin hankkeen aluetta koskeva yleiskaava nimenomaan sillä perusteella, että alueella, jolle hanke tulisi sijoittumaan, olisi uuden jätteenpolttolaitoksen sijoitttamisen myötä ollut liian raskasta rakentamista. Hankkeen sijoituspaikaksi on siten valittu alueiden muiden hankkeiden kanssa yhteisvaikutuksiltaan yleiskaavan vastainen sijainti.

Kapasiteetti

Iso selvitettävä kysymys on, täyttyykö 45 000 tonnin tavoite kotimaasta vai edellyttääkö se vaarallisen jätteen tuontia ulkomailta. Laitoksen kapasiteetti on monta kertaa suurempi kuin kyseessä olevien jakeiden nykyinen vienti, jolla laitosta perustellaan. Vaaralliset jätteet pitäisi käsitellä ilman muuta läheisyysperiaatteen mukaisesti lähellä tuotantoalueita. Niiden kuljetuksiin liittyy kuitenkin isoja riskejä. YVA-ohjelmasta tulee selkeästi käydä ilmi, mistä vaarallinen poltettavaksi tarkoitettu jäte on peräisin ja kuinka kaukaa sitä tullaan kuljettamaan.

Raaka-aineen käsittely

Jätteenpolttoasetuksessa esitetään vaarallisen jätteen poltolle lisävaatimuksia kerätä tietoja jätteen kemiallisesta ja fysikaalisesta koostumuksesta ottamalla jätteistä edustavia näytteitä. YVA-ohjelmasta ei käy selkeästi ilmi eri raaka-aineiden näytteidenotto- ja analysointisuunnitelmat.

Savukaasupäästöt ja niiden käsittely

Hankkeen suunnitelmissa, kappaleessa 3.6., mainitaan seuraavia savukaasun puhdistusmenetelmiä:

1. Savukaasuihin syötetään CaO, Ca(OH)2 tai natriumbikarbonaattia (NaHCO3), jotka reagoivat savukaasun happamien rikki-, fluori- ja klooriyhdisteiden kanssa.

2. Elohopean sekä dioksiini- ja furaaniyhdisteiden sitomiseksi prosessiin syötetään aktiivihiiltä.

3. Savukaasupesuri

4. Typenoksidipäästöjen vähentäminen perustuu selektiiviseen ei-katalyyttiseen SNCRjärjestelmään. Korkeassa lämpötilassa tapahtuvan ammoniakin/urean ja savukaasujen typpioksidin välisessä reaktiossa syntyy typpeä ja vettä.

Johtuen käytettävän raaka-ainepohjan laajuudesta, tulisi ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tarkastella näiden neljän päästötyypin lisäksi myös muita mahdollisia savukaasuihin päätyviä epäpuhtauksia ja niiden poistoa, kuten esim. kaasuuntuvat metallit. Lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnissa ei mainita letkusuodattimen lisäksi sähkösuodatinta hiukkasille, joten on arvioitava, että sitä ei tarvita, vaikka se onkin käytetty teknologia savukaasujen jälkikäsittelyssä.

Muodostuvat jätteet ja sivutuotteet

Hankkeen suunnitelmissa, kappaleessa 3.8, mainitaan seuraavanlaisia jätteitä:

• Pohjatuhka eli kuona
• Pohjatuhkan sisältämät metallit
• Kattilatuhka
• Savukaasun puhdistusjärjestelmän lopputuote

Seuraaviin jätteitä ja sivutuotteita koskeviin kysymyksiin tulee YVA-ohjelmassa vastata:

1. Mikäli pohjatuhka eli kuona ei ole riittävän stabiilia hyötykäyttöön, tuleeko siitä läjitettävää ongelmajätettä? YVA-ohjelmassa ei ilmene minkälaisista määristä (tällaisessa) olisi kyse.
2. YVA-ohjelmassa ilmoitetaan, että pohjatuhkasta erotetaan metallit ennen pohjatuhkan loppusijoitusta, mutta YVA-ohjelmassa ei kuitenkaan mainita minkälaisella menetelmällä metallit ollaan erottamassa pohjatuhkasta ja miten metallit jatkokäsitellään. Onko oletettavaa, että erotettavat metallit ovat läjitettävää jätettä vai jatkokäsiteltävä tuote?
3. YVA-ohjelmasta ei käy esille, mihin kattilatuhka päätyy ja mitä epäpuhtauksia se sisältää.
4. YVA-ohjelmasta ei selviä, mihin päätyy savukaasun puhdistusjärjestelmän lopputuote, joka ilmeisesti sisältää Na- tai Ca- kanssa reagoineet rikki-, fluori- ja kloridisakat sekä aktiivihiili, joka sisältää elohopean sekä dioksiini- ja furaaniyhdisteitä.
5. Savukaasupesurista ensimmäisestä vaiheesta syntyvä jätevesi kierrätetään takaisin polttouuniin. YVA-ohjelmassa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, onko mahdollista, että pesurista syntyvää jätevettä pitäisi kuitenkin polttouunin sijasta johtaa ulos prosessista. Sivulla 26 kappaleessa energiantuotanto todetaan, että polttokammioon syötettävien vesien määrään vaikuttaa kuitenkin jälkipolttokammion savukaasujen lämpötilat. Toinen mahdollinen syy pesurista syntyvän jätteen johtamisesta ulos voi olla polttouunin ja pesurin välille luotava lyhyt kierto, josta samat savukaasupäästöt päätyvät likaiseen veteen ja kierrätetään aina takaisin uuniin. Tämä hullunkierto voi vaatia jäteveden johtamista ulos pesurista, mutta onko jätevedenpuhdistamolla kapasiteettia ja tarvittavat prosessivaiheet pesurin likaiselle prosessiveden käsittelylle.
6. Pesurin jälkimmäisestä vaiheesta syntyvää vettä johdetaan pois polttolaitoksesta pH -säädön jälkeen. Mihin johdetaan tässä prosessivaiheessa syntyvä kiintoaine?

Liikenne

Vantaan jätevoimalan sekä laajemmin Kehä III:n ja Porvoonväylän ympäristöt ovat jo nykyisellään erittäin vilkkaasti liikennöityjä. Hankkeen myötä jätevoimala-alueen liikennemäärien ennustetaan kasvavan huomattavasti entisestä. Kun jätevoimalan nykytoiminnan mukainen liikennemäärä on noin 170 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa, se tulisi jätevoimalan laajennuksen ja vaarallisen jätteen polttolaitoksen rakentamisen myötä olemaan noin 240 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.

YVA-ohjelmassa tulee vastata kysymykseen siitä, miten näin suuri liikennöinnin määrän nousu sopeutuu jo ennestään vilkkaasti liikennöityyn alueeseen. Kun kuljetukset tulevat sisältämään vaarallisia jätteitä (VAK), on selvää, että YVA-ohjelmassa on selvitettävä turvallisuusnäkökulmasta, mitkä hankkeen riskit ja vaikutukset ympäröivälle liikenteelle ovat ja mitä uusia liikennejärjestelyjä hankkeen toteutuminen vaatii.

Lisäksi on selvitettävä mitkä ovat hankkeeseen liittyvän liikenteen onnettomuuksien terveys- ja ympäristöriskit ja miten näihin on varauduttu onnettomuusriskisuunnittelussa.

Turvallisuusnäkökohdat

Liikenteen turvallisuusnäkökohtien lisäksi on ehdottoman tärkeää vastata tunkeutumisen, terrorismin ja muun rikollisuuden aiheuttamiin turvallisuusriskeihin.

YVA-lausunnosta ei selviä vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

Onko rikollisen toiminnan, sabotaasin ja terrorismin riskeihin varauduttu?

Onko selvitetty tahallisesti aiheutetuista vahingoista seuraavia onnettomuusriskejä?

Miten henkilökunnan työhyvinvointia ja henkistä tilaa seurataan? Miten aluetta valvotaan lasten pääsyn estämiseksi?

Miten näihin riskeihin on varauduttu asianmukaisin ja kattavin vakuutuksin?

Onnettomuustilanteet

Onnettomuusriskien osalta on vastattava seuraaviin kysymyksiin:

Mikä on laitoksen Seveso-direktiivin mukainen konsultaatiovyöhyke kaavoituksessa?

Miten pahimman tilanteen dominoefektit on arvioitu nykyisten laitosten välillä sekä ympäröivien toimijoiden ja liikenteen suhteen?

Laitosten Tukesin kemikaali- ja turvallisuusselvitykset sekä suunnitelmat ja ohjeet suuronnettomuuksiin varautumiseksi tulee esittää YVA-ohjelman liitteinä.

Laadunvalvonta

YVA-ohjelmassa on selvitettävä seuraavat laadunvalvontaa koskevat kysymykset:

Miten laitokselle tulevan jätteen laatu tarkistetaan?

Mitä riskejä valvontaan liittyy laitokselle tulevien jätteiden haitta-aineiden suhteen?

Miten laitoksen puhdistuskapasiteetti on varmistettu laatuvirheiden osalta?

Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin

Vesistövaikutusten osalta hankkeen keskeinen vaikutus on huomioitava kattavasti ml. vanhat saastuneet pohjavedet ja laskeuman vaikutus kaikilta Vantaan Energian laitoksilta ja ympäristöstä. Vesipäästöjen vaikutukset Natura-alueisiin purojen alajuoksuilla on selvitettävä.

Hankkeen pohjavesivaikutusten osalta YVA-ohjelmassa (s.71) todetaan ainoastaan, että “vaikutuksia maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen arvioidaan asiantuntijatyönä. Vaikutuksia tarkastellaan hankkeen rakentamisalueella ja sen lähiympäristössä noin 0,5 kilometrin säteellä.”

YVA-ohjelmaa koskevassa yleisötilaisuudessa AFRY:n YVA-projektipäällikkö toteaa, ettei hankealue sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja että hankkeen sijaintialueen lähin pohjavesialue sijaitsee Fazerilassa, noin 250 metriä länteen (yleisötilaisuuden tallenne, kohdassa 00:57:08). Valion Vantaan tehtaan osalta Fazerilan pohjavesialuetta ei mainita lainkaan yleisötilaisuuden tallenteella eikä YVA-ohjelmassa tarkemmin. Valion Vantaan tehdas, joka sijaitsee hankealueesta noin 125 metrin päässä, valmistaa vuosittain noin 25 miljoonaa juustokiloa. Fazerilan pohjavesialue, jonka siis YVA-ohjelmassa mainitaan sijaitsevan 250 metriä hankealueesta länteen, rajautuu todellisuudessa huomattavasti lähemmäksi hankealuetta. Tätä havainnoi hyvin YVA-ohjelman sivulla 59 esitetty kuva 5-13. (Jätevoimala-alueen läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet, SYKE 2019).

YVA-ohjelmassa tyydytään pohjavesivaikutusten osalta viittaamaan vuonna 2009 suoritettuihin mittauksiin: “Mittausten perusteella laitosalueen pohjavedet eivät voi virrata Fazerilan pohjavesialueelle tai Valion vedenottamolle, sillä Fazerilan pohjavesialueen itäosan pohjavedenpinnan taso on korkeammalla kuin jätevoimalan alueella.” Uuden hankkeen ympäristövaikutuksia selvitettäessä, on tehtävä uudet, ajantasaiset pohjavesiselvitykset ja arvioitava riskit.

Alueen pohjavesissä havaittujen haitta-aineiden pitoisuuksien osalta YVA-ohjelmassa todetaan, että “pohjaveden pH-luku, sähkönjohtavuus, typpiyhdisteiden pitoisuudet, kloridipitoisuus, sulfaattipitoisuus ja liukoisten metallien pitoisuudet ovat olleet koholla jo ennen jätevoimalan rakentamista.” Jos pitoisuudet ovat jo entuudestaan olleet koholle, sitä suuremmalla syyllä uuden hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota haitta-aineiden pitoisuuksiin asianmukaisin selvityksiin ja riskinarviointiin, kun kyse on vaarallisista aineista.

On huomioitava, että ympäristönsuojelulain 17 §:ssä säädetty pohjavesien pilaamiskielto on ehdoton kun YVA-ohjelmassa kuitenkin viitataan siihen, että pohjavesi on jo alueella aiemmin toimivien hankkeiden johdosta pilaantunut. On selvitettävä mistä pilaantuminen johtuu ja ryhdyttävä toimienpiteisiin asian tilan korjaamiseksi.

On tärkeää selvittää ajankohtaisilla mittauksilla mikä on alueen pinta- ja pohjavesien täsmällinen tila ja mitä Vantaan Energia tekee pohjaveden pilaantumisen korjaamiseksi? Tila on ilmoitettava suhteessa EU:n ja kansainvälisiin laatunormeihin.

YVA-ohjelmassa on vastattava seuraaviin kysymyksiin:

Mikä on laskeuman pitkäaikainen vaikutus pohjavesiin suurimman laskeuman alueilla?

Mikä on laskeuman pitkäaikainen vaikutus pintavesiin suurimman laskeuman alueilla?

Pintavesien osalta on huomioitava kaikki haitta-aineet, mukaan luettuna ravinteet raskasmetallit, arseeni jne.

Luontovaikutukset

Hankealueen läheisyydessä, sen vaikutusalueella, sijaitsee useita arvokkaita luontokohteita, mukaan mukien luonnonsuojelualueet ja virkistyskäyttöön tarkoitetut alueet. Ojangon tikkametsän ja perhosniittyjen ja -ketojen, Ojangon ulkoilumetsän ja Stenkullan varpushaukkametsän, Sipoonkorven kansallispuiston, Långmossenin rämeen sekä Fazerilan soiden osalta on tehtävä riittävät koko maastovuoden käsittävät luontoselvitykset.

Ojangon tikkametsän osalta YVA-ohjelmassa esitetty rajaus on liian suppea, sillä tikkametsä ulottuu laajemmalle Ojangon ulkoilumetsään.

Laitoksen laskeuman sekä pinta- ja pohjavesiin tulevien päästöjen vaikutukset lahokaviosammaleeseen ja muihin hankkeen vaikutusalueella eläviin uhanalaisiin lajeihin on selvitettävä.

Ekoyhteyksien ja viherkäytävien huomioiminen

Luontovaikutusten ohella on erityisen tärkeää huomioida jo YVA-menettelyvaiheessa riittävien ekoyhteyksien ja viherkäytävien varmistaminen. Hankkeen vaikutukset ekologisen yhteyden häiritsemiseen ja katkaisemiseen kaikkien hankealueen laitosten osalta on selvitettävä. Näiltä osin hankkeen YVA-ohjelma on puutteellinen ja vaatii täydennystä.

Luonnonsuojelua ja Natura-alueita koskevasta osiosta on jätetty kokonaan huomioimatta alueella kulkeva viherkäytävä, jonka Helsingin hallinto-oikeus huomioi Östersundomin kumottua yleiskaavaa koskevassa päätöksessään.

Kemialliset vaikutukset

Tarvittavien selvitysten luotettavuus

YVA-ohjelmaan mukaan otetut arviot tulee perustella tieteellisellä varmuudella teknisten ja tieteellisten viitejulkaisujen nojalla. Konsultin mielipiteet tai ennusteet eivät tule riittämään, eivät olisi myöskään laillisesti päteviä (esim. EU:n Natura-ohjeet).

Jäteaineiden karakterisointi

Jäteaineet on YVA-ohjelmassa määriteltävä ja vastattava seuraaviin kysymyksiin:

Mitä kemiallisia aineita laitoksessa käsitellään?

Mitkä ovat liotinkemikaalit, joita laitoksella poltetaan?

Onko kemikaalien haihtuvuutta ja/tai leimahduspisteitä rajattu huomioiden haihtuvat kemialliset orgaaniset aineet ympäristöriskeinä sekä terveysriskeinä laitoksella ja laitoksen ulkopuolella?

Mitä maalit ja liimat sisältävät?

Mistä on peräisin pastamainen jäte?

Mikä on fluffien kattava kemiallinen koostumus?

Mitä epäorgaanisia yhdisteitä ja alkuaineita jätteeseen sisältyy?

Poltto- ja puhdistusprosessin päästö savukaasuun

Poltto- ja puhdistusprosessin päästössä savukaasuun on YVA-ohjelmassa vastattava seuraaviin kysymyksiin:

Mikä on polttoprosessin ja puhdistusprosessin teho orgaanisten aineiden suhteen?

Voiko mitään/mitä orgaanisia yhdisteitä päästä prosessista läpi ja missä määrin?

Mitä epäorgaanisia yhdisteitä ja alkuaine pääsee prosessista läpi ja missä määrin?

Mikä on savukaasun kattava alkuainekoostumus normaali-, häiriö- ja poikkeusoloissa?

Missä poikkeusoloissa prosessista pääsee em. aineita läpi ilmaan ja missä määrin?

Miten prosessijäteveden koostumus määräytyy poikkeus-, häiriö- ja onnettomuustilanteissa?

Mitkä ovat typpipäästöjen ja muiden kemiallisten päästöjen terveysvaikutukset rahassa mitattuina ns. IHKU-mallilla? (katso IHKU-mallista https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Ilmansaasteiden_haittakustannusmalli_Suomelle_IHKU/Tiivistelma). Tämä malli on esitetty esimerkiksi Kaicellin ja Kemin MetsäFibren ympäristölupaprosessissa, jossa ELY-keskus vaati sitä. 

Mitkä ovat päästökaasujen raskasmetallien määrät? Tässä kiinnitettävä erityistä huomiota seuraaviin aineisiin: elohopea, kadmium, tallium, lyijy, beryllium, arseeni, nikkeli, klooriyhdisteiden (ml. HCl yksilöitynä), fluoriyhdisteiden (ml. HF yksilöitynä), bromiyhdisteiden (ml. HBr yksilöitynä, fluffin yms palontorjuntakemikaaleista), ja orgaanisten päästöyhdisteiden pitoisuudet ml. PAH, AOX, dioksiinit ja furaanit.

Lentotuhkan ja pohjatuhkan laatu

Edellistä vastaavat epäorgaaniset ja orgaaniset koostumustiedot on selvitettävä normaalioloissa sekä poikkeus-, häiriö- tai onnettomuustilanteissa.

Jätekoodit

Pelkät jätekoodit eivät ole riittäviä vaarallisen jätteen käsittelyssä ja poltossa. Jätekoodien lisäksi tarvitaan myös fraktioiden alkuperä ja prosessit ja mahdollisimman kattava epäorgaanisten ja orgaanisten aineiden karakterisointi.

Kuluttajalajitellut jätteet

YVA-ohjelmassa tulee vastata seuraaviin kuluttajalajittelua koskeviin kysymyksiin:

Miten huomioidaan kuluttajalajittelussa syntyvät virheet? Mitkä ovat pahimmat mahdolliset virheet? Voiko vaarallisissa jätteissä olla esimerkiksi väärille teille joutuneita räjähteitä? Jos voi, niin miten niihin on varauduttu?

Laskeuma ja pölypitoisuus

YVA-ohjelmasta ei selviä mikä on ilmapäästömallituksesta seuraava laskeuma eri haitta-aineille laitoksen ympäristössä.

Laskeuman tarkkailuun tarvitaan kattavasti lähialueille ainakin sammalpallo- ja ämpärimenetelmä. Nykyinen laskeuma on selvitettävä.

Vesien käsittely

Vesien käsittelyssä syntyneet raakavedet, puhdistustoimenpiteet ja niiden teho sekä puhdistettujen vesien laatu on selvitettävä. Lisäksi veden puhdistuksessa syntyvät jätteet on seikkaperäisesti selvitettävä.

Hulevesien ja muiden vesien laatu on selvitettävä kattavasti suhteessa komponentteihin laskettuna.

Lisäksi viemöröitävien vesien kokonaiskoostumus on selvitettävä. Vesilaitoksen ympäristöluvan mukaiset aineet ja muut vesissä esiintyvät luvanvaraiset aineet pitoisuuksineen on selvitettävä. Luvittamattomat aineet on selvitettävä suhteessa ympäristölaatunormeihin ja raja-arvoihin sekä puhdistamon vedessä että lietteissä sekä suhteessa puhdistamon prosessien mahdolliseen häiriintymiseen.

Lisätiedot:

• FT Jari Natunen, p. 040 952 7815, njarit(a)yahoo.com
• ympäristöjuristi Maria Westerman, p. 045 114 00 88, maria.westerman(a)sll.fi
• Henni Pudas, henni.pudas@gmail.com

Helsingissä 22.10.2020

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen, puheenjohtaja

Ursula Immonen, toiminnanjohtaja