Vastaselitys Vantaan jätevoimalaa koskevan ympäristöluvan valitukseen
Uudenmaan piiri antoi vastaselityksensä valitukseen Vantaan jätevoimalan toiminnan olennaista muuttamista koskevasta ympäristöluvasta. Ympäristölupa on alueellisen jätesuunnitelman, ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain, jätelain ja jätedirektiivin vastainen.
VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE
ASIA
Vastaselitys 00404/20/5103 valitukseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä ESAVI/19508/2019, jossa on myönnetty ympäristölupa Vantaan jätevoimalan toiminnan olennaiselle muuttamiselle.
VALITUKSENALAINEN PÄÄTÖS
Etelä-Suomen aluehallintoviraston 5.3.2020 antama päätös ESAVI/19508/2019.
VASTASELITYKSEN ANTAJA
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsinki
PROSESSIOSOITE
Toiminnanjohtaja Ursula Immonen
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Itälahdenkatu 22 b A
00210 HELSINKI
Puhelin 0400 615 530
Sähköposti uusimaa(a)sll.fi
VASTASELITYS VANTAAN JÄTEVOIMALAN TOIMINNAN OLENNAISELLE MUUTTAMISELLE MYÖNNETYSTÄ YMPÄRISTÖLUVASTA
Alueellisen jätesuunnitelman vastaisuus
Ympäristönsuojelulain 51.2 §:n 2 mukaan luvanvaraisen jätteenkäsittelylaitoksen luvassa on otettava huomioon jätelain (646/2011) 88 §:ssä tarkoitetut alueelliset jätesuunnitelmat. Alueellisilla jätesuunnitelmilla on keskeinen rooli valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanossa.
Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2020 (Pirkanmaan ympäristökeskus, 8.12.2009) tähdätään jätteen määrän vähentämiseen, parempaan hyödyntämiseen ja jätehuollon suunnitelmallisuuteen. Sen mukaan (s.43) Westenergy Oy Ab:n, Vantaan Energia Oy:n ja Ekokem Oy:n jätteenpolttolaitosten yhteenlaskettu kokonaiskapasiteetti on noin 640 000 tonnia, mikä on “reilusti enemmän kuin alueellisen jätesuunnitelman arvioitu uuden jätteenpolttokapasiteetin tarve”. Nyt kyseessä olevalla luvalla nostettaisiin tätä kapasiteettia edelleen 45 000 tonnilla, ylittäen jälleen reilusti jätteenpolttokapasiteetin tarpeen ollen siten alueellisen jätesuunnitelman vastainen.
Vantaan Energian vastineessaan esittämä väittämä, “ettei jätevoimalan kapasiteetin sitominen pääkaupunkiseudun kierrätystavoitteisiin vaaditulla tavalla ole tarkoituksenmukaista tai perustu voimassa olevaan lainsäädäntöön”, on yllä kuvatulla perusteella alueellisen jätesuunnitelman ja siten ympäristönsuojelulain 51 §:n nojalla perusteeton.
Näin ollen Vantaan Energian vastineessaan esittämä näkemys siitä, että ympäristöluvassa ja sen lupamääräyksissä on ympäristönsuojelulain 51 §:n mukaisesti otettu huomioon alueellinen jätesuunnitelma, on perusteeton ja ympäristölupa on siten kumottava lainvastaisena.
Jätedirektiivin vastaisuus
Direktiivit on implementoitava osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta niillä on ne oikeusvaikutukset, jotka niille on tarkoitettu. Määräaikaan mennessä EU-maiden on sisällytettävä direktiivin säännökset kansalliseen lainsäädäntöönsä ja ilmoitettava tästä komissiolle.
Jätedirektiivi olisi kuitenkin jo tullut saattaa voimaan kansallisessa lainsäädännössä jo 5.7.2020 mennessä. Tätä vastaselitystä kirjoittaessa jätedirektiiviä ei edelleenkään ole saatettu voimaan. Jos jätedirektiivin implementointi olisi hoidettu asianmukaisesti Suomessa, olisi sillä ollut jätteiden määrän osalta vaikutusta jätevoimalan toiminnan olennaista muuttamista koskevaan ympäristölupaan. EU-kansalaisten ja EU:ssa toimivien yritysten yhdenvertainen kohtelu ja täysimääräinen oikeuksien toteutuminen maasta riippumatta edellyttää, ettei jätedirektiivin implementoimatta jättäminen loukkaa näitä oikeuksia.
Uudistetun jätedirektiivin mukaan yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Jätteenpolttokapasiteetin kasvattaminen tekisi erittäin houkuttelevaksi jätedirektiivin vastaisen toiminnan. Jätedirektiivin huomioon ottamisen sijaan Vantaan Energia toteaa vastineessaan, että valituksen alaisessa ympäristöluvassa on otettu huomioon alueellisen jätesuunnitelman asettamat rajoitukset jätteen määrälle. Kuten on jo aiemmin todettu, valituksen alaisen ympäristöluvan mukaisen toiminnan laajennus ylittää reilusti jätteenpolttokapasiteetin tarpeen ollen siten alueellisen jätesuunnitelman ja YSL 51 §:n vastainen.
Ilmapäästöjen raja-arvojen vastaisuus
On kiistatonta, – ja Vantaan Energia tämän vastineessaan itsekin myöntää – että Vantaan Energian jätteenpolttolaitoksella on jo nykyisen toiminnan aikana seurannalla todettu ilmapäästöjen raja-arvojen ylityksiä. Viimeisimmässä, vuoden 2019 seurannassa on havaittu useita ympäristöluvassa ja jätteenpolttoasetuksessa rikkidioksidille asetetun päästöraja-arvon ylityksiä, joista valtaosa on johtunut polttoaineen korkeasta rikkipitoisuudesta. Tosin sanoen voimassa olevan ympäristöluvan ilmapäästöjä koskevia lupaehtoja on rikottu Vantaan Energian toimesta.
Sekä voimassa olevan ympäristöluvan ehtojen noudattamatta jättämistä että uuden ympäristöluvan päästöarvojen rajoissa pysymisen varmistamatta jättämistä ei voida katsoa uuden ympäristöluvan myöntämistä puoltavana seikkana. Kun otetaan lisäksi huomioon Vantaan Energian YVA-menettelyssä parhaillaan oleva vaarallisen jätteen polttoa koskeva hanke, olisi lupaehtoja tullut kiristää ilmapäästöjen raja-arvojen osalta. Jos ilmapäästöjen raja-arvoja ei voimassa olevan ympäristöluvankaan nojalla ole noudatettu, miten niitä kyettäisiin noudattamaan ympäristöluvan mukaisesti toiminnan laajentamisen myötä? Polttokapasiteetin noston myöntävä ympäristölupa tulee siten kumota ilmapäästöjen raja-arvojen vastaisena.
Luonnonsuojelulain heikentämiskiellon vastaisuus
Ympäristöluvan mukaisen toiminnan läheisyydessä sijaitsevat Natura 2000-verkostoon kuuluvat Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -alue (noin 2 km päässä laitoksesta) sekä Sipoonkorpi-alue (noin neljän kilometrin päässä), joka on osa Sipoonkorven kansallispuistoa. Lisäksi lähialueella sijaitsee useita muita valtion ja yksityisten suojelualueita.
Luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentin heikentämiskieltoa koskeva säännös painottaa haitallisia vaikutuksia koskevaa kokonaisarviota. Luontoarvojen heikentämiskiellon nojalla on siten erityisen tärkeää arvioida ympäristöluvan mukaisen toiminnan ja alueella sijaitsevien muiden toimintojen yhteisvaikutus Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -Natura-alueeseen ja Sipoonkorven Natura-alueeseen. Olemme avanneet tätä heikentämiskiellon mukaista toimintojen yhteisvaikutusten arviointia kappaleessa Alueen toimintojen yhteisvaikutusten arviointi.
Vantaan voimalaitoksen toiminnan laajentamista koskevassa ympäristöluvassa ei ole otettu huomioon haitallisten ympäristövaikutusten yhteisvaikutusta. Vantaan Energia ei ole vastineessaan myöskään kyennyt tuomaan esille seikkoja, joiden nojalla luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentin heikentämiskielto olisi otettu huomioon lupamenettelyn aikana. Ympäristölupa on siten kumottava lainvastaisena.
Alueen toimintojen yhteisvaikutusten arviointi
Vantaan Energia toteaa vastineessaan, että “Vantaan Energia Oy toistaa jälleen selvyyden vuoksi, ettei Vantaan jätevoimalassa polteta nykyisin vaarallisia jätteitä, eikä tähän myöskään ole haettu valituksenalaisella päätöksellä lupaa.” Selvyyden vuoksi on on erittäin tärkeää todeta, että Vantaan Energialla on nimenomaan aikomuksena laajentaa toimintaansa samalla laitosalueella kattamaan myös vaarallisen jätteen polton, jonka suunniteltu jätteenkäsittelymäärä on noin 45 000 tonnia vuodessa. Vaarallisen jätteen polttoa koskeva hanke on parhaillaan YVA-ohjelmavaiheessa.
Koska nämä toiminnan laajennusta ja vaarallisen jätteen polttoa koskevat hankkeet käsitellään erillisinä ympäristölupamenettelyineen ja YVA-menettelyineen, ei niiden yhteisvaikutukset ympäristölle tule käsiteltäviksi nyt käynnissä olevissa prosesseissa.
YSL 49.1 §:ssä nimenomaan säädetään ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa haittaa. Ympäristöhaittojen sallittavuuteen ja ennen muuta lupamääräysten ankaruuteen vaikuttaa siten alueen muu kuormitus. Haitallisten ympäristövaikutusten ei tarvitse syntyä yksinomaan lupakäsittelyssä olevasta toiminnasta, vaan ne tulee arvioida kuormitettavalla alueella ilmenevien haittojen yhteisvaikutusten perusteella (Ekroos et al. 2010, s. 579).
On tärkeää huomata, että toiminnan sijoituspaikan valintaa koskevassa harkinnassa on otettava huomioon toiminnan vaikutusalueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset YSL 11.2 §:n 4 kohdan mukaisesti.
Ottaen huomioon ympäristöluvan kohteena olevan toiminnan välittömässä läheisyydessä Långmossebergenissä sijaitsevat Vantaan Energian vaarallisen jätteen polton hankkeen, jo olemassa olevan Vantaan Energian jätelaitoksen, Remeo Oy:n jätteenkäsittelylaitoshankkeen, Remeo Oy:n jätteenkierrätyslaitoksen, Rudus Oy:n kivenmurskausasema sekä alueen muut toiminnot, alueen toimintojen kumulatiivinen vaikutus olisi tullut kokonaisuudessaan arvioida nyt kyseessä olevan jätevoimalan toiminnan olennaista muuttamista koskevassa ympäristölupamenettelyssä.
Vastoin Vantaan Energian vastineessa esittämää väitettä siitä, ettei laitoksessa käsitellä vaarallista jätettä, jätelaitoksessa poltetaan ja tullaan polttamaan myös vaarallisia jätteitä sisältävää yhdyskuntajätettä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän selvityksen Pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumus vuonna 2018 mukaan lajittelematon sekajäte sisältää noin 0,9% vaarallista jätettä. Näin ollen väite, että jätelaitoksella ei polteta vaarallisia jätteitä on perustelematon.
Koska valituksen alaisen ympäristöluvan harkinnassa alueen toimintojen yhteisvaikutusta ei ole arvioitu YSL 49.1 §:n edellyttämällä tavalla, on jätevoimalan toiminnan olennaista muuttamista koskeva ympäristölupa kumottava lainvastaisena.
VAATIMUKSET
- Edellä mainituin perustein Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri vaatii ensijaisesti, että Vantaan jätevoimalan toiminnan olennaista muuttamista koskeva ympäristölupa kumotaan lainvastaisena. Lisäksi vaadimme, että toiminnan olennainen muuttaminen toiminta-alueella on vaadittava välittömästi keskeytettäväksi muutoksenhaun ajaksi.
- Toissijaisena vaatimuksena esitämme, että jos edellä esitetyistä perusteista huolimatta toiminnalle myönnetään ympäristölupa, Vantaan jätevoimalalle tulee ympäristöluvassa määrätä poltettavan yhdyskuntajätteen suurin sallittu määrä. Tämän tulee olla korkeintaan 45% Helsingin, Vantaan ja Espoon vuoden 2019 yhteenlasketusta yhdyskuntajätteen määrästä.
Lähteet
Ekroos et al. 2010. Ympäristöoikeuden pääpiirteet (pykälämuutokset huomioiden).
Pirkanmaan ympäristökeskus, 2009. Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2020.
Lisätietoja
ympäristöjuristi Maria Westerman, puhelin 045 1140 088, maria.westerman@sll.fi
Helsingissä 30.11.2020
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY
Laura Räsänen, puheenjohtaja
Ursula Immonen, toiminnanjohtaja