Miilukorpi II -asemakaava hylättävä – piiri ja Espoon ympäristöyhdistys vetoavat Espoon valtuustoon
Espoon ympäristöyhdistys ja Uudenmaan piiri esittävät Espoon valtuustolle, että Miilukorpi II -asemakaava hylätään. Kaava ohjaisi rakentamista arvokkaille luontoalueille ja olisi maakuntakaavan ja yleiskaavaehdotuksen vastainen. Yhteydenotto on lähetetty Espoon kaupunginvaltuutetuille ja varavaltuutetuille 18.1.2021.
Arvoisa valtuutettu tai valtuuston varajäsen!
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Espoon ympäristöyhdistys esittävät, että kaupunginvaltuuston käsittelyyn 25.1.2021 tuleva Miilukorpi II -asemakaava hylätään merkittävien metsäisiin luontoarvoihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten ja ylempien kaavatasojen vastaisuuden perusteella.
Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan teko on vielä kesken eli edessä on yleiskaavaehdotuksen poliittinen käsittely sekä sen jälkeen vääjäämättä myös mittava muutoksenhakuvaihe, joka yltänee korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. On myös mahdollista, että moniongelmainen yleiskaava palautetaan vielä jatkovalmisteluun. Tässä vaiheessa yleiskaavaprosessia onkin erittäin huono ajankohta tuoda hyväksymiskäsittelyyn Miilukorpi II:n kaltainen iso metsäinen asemakaava, joka sijoittuu yleiskaavan kannalta keskeiselle ongelma-alueelle Nuuksion järviylängön eteläosassa.
Kaava hajottaa yhdyskuntarakennetta tarpeettomasti eikä tukeudu riittävässä määrin joukko-liikenteeseen. Mittavan metsärakentamisen seurauksena tuhoutuvat hiilivarastot ja yksityisautoiluun tukeutuva liikkuminen eivät ole myöskään erityisen vastuullista kaavoittamista ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta.
Osaltaan Miilukorven kaava jatkaa kansainvälisesti merkittävän Nuuksion järviylängön pirstomista, mitä ei voi pitää kestävänä tai nykyisten ja tulevien pääkaupunkiseudun asukkaiden kannalta järkevänä alueidenkäyttönä. Kaavassa esitetään rakentamisen ulottamista myös metsiin, jotka on todettu Uudenmaan liiton arvioinneissa luontoarvoiltaan maakunnallisesti arvokkaiksi ja osoitettu siksi Uusimaa 2050 -kaavassa suojelualuevarauksiksi (Liite 1). Näiltä osin kaava todettaneen oikeusasteissa maakuntakaavan vastaiseksi. Ratkaisua ei voi perustella pelkästään Espoon kaupungin teettämillä, eri näkökulmasta luontoarvoja tarkastelevilla luontoselvityksillä. Kaavassa esitetään rakentamista myös sellaisille alueille, jotka on kyseisissä kaupungin selvityksissä suositeltu jätettäväksi rakentamisen ulkopuolelle (Liite 2.).
Tämän viestin liitteenä on kaksi karttakuvaa, jotka auttavat hahmottamaan ongelmia. Kartoilla on esitetty asemakaavan rakentamisalueet, jotka osuvat ylempien kaavojen suojeluvarauksille (Liite 1) tai kaavan omassa luontoselvityksessä määritetyille arvokkaille luontotyypeille (Liite 2). Liitteen 1 kartalla on näkyvissä myös luontojärjestöjen Espoon kaupunkisuunnittelukeskukselle vuonna 2016 toimittama arvokkaan metsäalueen rajaus. On hyvä tiedostaa myös se, että sen enempää Uudenmaan liiton arvoinnissa kuin Espoon teettämässä luontoselvityksessäkään ei ole kattavasti tunnistettu kaikkia hankealueen olennaisia luontoarvoja, kuten ei myöskään hankealueen metsien ja metsittyvien niittyjen kokonaisarvoa yhtenäisenä luontoalueena.
Lisätietoja: Lauri Kajander, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, p. 045 114 0088, lauri.kajander@sll.fi
Espoon ympäristöyhdistys ry
Anni Simola
puheenjohtaja
Kristiina Mod
sihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Ursula Immonen
toiminnanjohtaja
LIITE 1. Luontoalueisiin kohdistuvia ongelmia [pdf, 2.6Mb]
LIITE 2. Rakentamisalueet luontoselvityksen arvokkailla luontotyypeillä [pdf, 2.1Mb]