Lausunto Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien luonnoksista
UUDENMAAN LIITOLLE
Viite: Lausuntopyyntö 17.11.2020 109/07.00.04.03/2020
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien luonnoksista seuraavaa.
YLEISTÄ
Hyvä käytäntö on kysyä suunnitelmista mielipiteitä järjestöiltä ja alueen asukkailta, joiden liikkumiseen suunnitelmat vaikuttavat. Nyt tätä mahdollisuutta ei ollut.
Yleisellä tasolla suunnitelmaluonnokset ovat varsin hyviä, ja niiden tavoitteet hyviä ja oikeansuuntaisia. Molempien suunnitelma-alueiden osuus Suomen tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on varsin vähäinen.
Päästövähennyksiin tulee kuitenkin pyrkiä, mutta ratkaisuin, joista ei olisi merkittävää haittaa luontoarvoille, luonnon monimuotoisuudelle tai ilmastolle.
Suunnitelmaluonnokset sisältävät monia käyttökelpoisia esityksiä, joilla toteutuessaan olisi merkittäviä päästöjä vähentäviä vaikutuksia. Korjattavaa ja täydennettävääkin toki löytyy. Haluamme kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin.
ITÄ-UUSIMAA
1) Pornaisten ja sitä koskevien joukkoliikenneratkaisujen tulisi olla Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Pornainen muodostaa historiallisista syistä (siirtyminen Uudenmaan liittoon Itä-Uudenmaan liitosta) Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäalueeseen kuuluvien Sipoon ja Askolan väliin omituisen ”taskun”, jonka kautta joukkoliikenneyhteydet edellä mainittujen kuntien välillä (ja edelleen Keski-Uudellemaalle) kulkevat. Pornaisten kuulumisen MAL- alueeseen ei pitäisi muodostaa estettä tälle, koska Sipookin on osa sekä Itä-Uudenmaan että MAL-alueen liikennesuunnittelualuetta. Vähimmäisvaatimus olisi että Pornaisten kautta kulkevat joukkoliikenneyhteydet esitettäisiin Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman kartoilla.
2) Suunnitelmaluonnoksesta puuttuvat joukkoliikennejärjestelyt (esimerkiksi kutsuliikenne) Pukkilasta Mäntsälään, joka kuitenkin Pukkilasta katsoen on lähin raideliikenteen asema.
3) Loviisan, Porvoon ja Sipoon Söderkullan suunnasta pääkaupunkiseudulle suuntautuvan linja- autoliikenteen ja pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteen solmukohtina mainitaan Viikki, Malmi, Länsimäentie ja Kalasatama. Luetteloon olisi syytä lisätä myös Itäkeskus ja Herttoniemi.
4) Yksittäisistä liikennehankkeista Loviisan ydinvoimalan uusi tieyhteys vaatii erityisen huolellista suunnittelua luonnonarvojen (soita, metsiä) säilyttämisen varmistamiseksi.
5) Yksittäisistä liikennehankkeista Porvoon itäinen ohitustie on nykylinjauksellaan erittäin tuhoisa luonnonarvoille (Lillträsketin alueen valtakunnallisesti arvokkaat suot). Sille tulisi etsiä toinen linjausvaihtoehto tai siitä tulisi luopua kokonaan. Henkilöautoliikenne kasvaa, mitä enemmän ja parempia väyliä rakennetaan, mikä ei ole toivottavaa.
LÄNSI-UUSIMAA
1) On hyvä että liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksessa on kuvattu joukkoliikenneratkaisu myös ennen mahdollista ESA-radan (ns. tunnin juna) rakentamista. Kyseisen rata-yhteyden rakentaminen on useaan eri otteeseen (mm. Uudenmaan liitto) todettu yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomaksi.
Myös radan rakentamisen vaikutukset luontoarvoihin olisivat tuhoisat. Jo näistä syistä hanke tulee jättää toteuttamatta. Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmä tulee suunnitella ensisijaisesti muiden vaihtoehtojen pohjalta.
Ajoneuvoliikenteen käyttövoiman muutokset tulevat vaikuttamaan myös julkiseen liikenteeseen ja rekka-liikenteeseen, ja se on syytä nyt jo huomioida ja sitä edistää. Käyttövoimaltaan ympäristö- ystävällisemmän kumipyöräliikenteen avulla voitaisiin hoitaa julkista liikennettä myös haja-asutusalueilla kätevämmin kuin uuden radan avulla. Joka paikkaan radat eivät kulje.
2) ESA-radan toteuttaminen heikentäisi raideliikenneyhteyksiä Varsinais-Suomeen akselilta Kirkkonummi-Siuntio-Karjaa-Hanko. Rantarata pitää joka tapauksessa pitää henkilöliikenteenkin käytössä ja kunnostaa. Liikennejärjestelmäsuunnitteluonnokseen ei ole sisällytetty junaliikenneyhteyksiä välille Raasepori – Salo, ja ne on syytä lisätä.
Paikallisliikenne on tärkeä osa työ – ja koulu/opiskelumatkaliikennettä väleillä Hanko-Karjaa- Kirkkonummi-Espoo-Helsinki. Näille väleille tulee mitä pikimmin saada kaksi raidetta – tai vähintään lisää junien ohituspaikkoja, jotta paikallisliikennettä voitaisiin sujuvasti hoitaa. VR:n pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että se hoitaa myös paikallisjunaliikenteen niin, että se on kilpailukykyinen vaihtoehto omalle autolle. Tämä koskee kaikkea julkista liikennettä.
3) Tukeutuminen perusteettomasti ESA-rataan perustuvaan liikennejärjestelmäratkaisuun on aiheuttanut myös sen, ettei suunnitelmaluonnokseen sisälly tuiki tarpeellista lisäraiteen rakentamista rantaradalle. Mahdollinen uusi rata on valmis vasta 2030-luvulla, ja siihen mennessä käyttövoimavaihtoehtojen kehitys vähentänee kumipyöräliikenteen ilmastovaikutuksia merkittävästi.
4) Luonnoksesta puuttuvat joukkoliikennejärjestelyt (kutsuliikenne tms.) niin pohjoisen suunnasta Inkooseen kuin Lohjanharjun länsipuolelta laajemminkin, erityisesti tilanteessa jossa ESA-rataa ei vielä ole tai sitä ei tule.
5) Pyöräilyn edistäminen (kaikkialla) itsenäisenä kulkumuotona ja liityntäliikenteenä. Pyöräilyn edistäminen on edullista ja kannatettavaa kaikilla keinoin. Muun muassa:
– reitit joukkoliikenneasemille on tehtävä helpoiksi ja turvallisiksi, – pyörien katokselliset ja turvalliset säilytyspaikat asemille
– pyörä/jalankulkuyhteydet myös yleisten teiden linjauksilla taajamien lisäksi, jotta myös lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus tehdä koulumatkoja pyörillä
6) Liityntäpysäköinti moottoriajoneuvoille ratojen ja linja-autoreittien varteen.
Jotta matkaketjut saadaan sujumaan paremmin, tulee liityntäpysäköinti hoitaa kuntoon ratojen ja reittien varsilla. Kutsuliikennejärjestelmien kehittäminen haja-asutusalueille olisi tärkeää, kun yleinen linja-autoliikenne on vähentynyt radikaalisti viime vuosina.