Virrat vapaiksi kaloille kulkea!
Virtavesien suojelussa sekä työurallaan että vapaaehtoisena kunnostautunut Esa Lehtinen on tyytyväinen siitä, että nyt halutaan toimia virtavesien puolesta. Luonnonsuojeluliitossa on nyt virtavesien suojelun teemavuosi.
”Virtavedet ovat monimuotoisia, mutta aliarvostettuja ja valitettavan vähän tunnettuja elinympäristöjä jopa luonnonsuojelijoiden keskuudessa. Laajoista valuma-alueista, kuten Kymijoen tai Vantaanjoen vesistöistä on paljonkin tutkittua tietoa, mutta pieniin puroihin ja niiden kuntoon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Purot on rakennetuissa ympäristöissä paljolti putkitettu, joten niitä ei helposti edes huomata.”
Vesien, myös virtavesien, tila Uudellamaalla on suurimmaksi osaksi vain välttävä tai jopa huono. Mistä tämä johtuu?
”Koko Suomen virtavesiä on aikojen kuluessa muutettu voimakkaasti: padottu, perattu ja putkitettu.”
”Vesistön tilaan vaikuttavat sekä fysikaaliset että biologiset tekijät. Rakentamisella, ravinteilla ja jätevesikuormituksella on yhteisvaikutus jokien ja purojen huonoon tilaan.”
”Pelloilta sateiden mukana kulkeutuva valumavesi ja sen mukana kulkeutuva kiintoaines saavat aikaan muun muassa rehevöitymistä ja samentumista. Myös metsänhakkuiden takia valuu vesistöihin ravinteita ja kiintoainesta, jotka päätyvät lopulta Itämereen asti. Ilmastonmuutos äärevöittää säitä ja rankkasateet lisäävät virtaamia. Siksi on tärkeää parantaa peltoviljelyn ja metsien käsittelyn menetelmiä. Pellot ja metsät tulisi pitää kasvipeitteisinä ja tehdä virtojen varsille riittävät suojavyöhykkeet.”
Mitkä ovat virtavesien suurimmat haasteet?
”Jokijatkumot kärsivät siitä, että alajuoksulta asti useimmat ovat padottuja. Uudellamaalla on ainakin parikymmentä vesivoimapatoa ja lisäksi paljon muita, esimerkiksi vanhoja myllyjä varten rakennettuja patoja. Myös rehevöittävät valumavedet ja joissain tapauksissa erilaisista laitoksista tulevat vierasaineet, suoranaiset saasteet, haittaavat joen tai puron ekosysteemiä. Asutuskeskusten jätevedet puhdistetaan nykyisin onneksi jo melko hyvin.”
”Patojen vuoksi vaelluskalat ja niistä riippuvaiset suursimpukat, kuten raakku [jokihelmisimpukka], ovat vähentyneet ja uhanalaistuneet. Jokia ja puroja on myös entisaikoina perattu puunuittoja varten. Koko virran ekosysteemiä on saatettu muuttaa niin paljon, että vaelluskalat eivät enää löydä kunnollisia kutusoraikkoja ja poikasten kasvualueita, eikä niiden lisääntyminen onnistu.”
Mitä me voimme tehdä?
”Uudellamaallakin on satoja pieniä patoja, joilla ei ole ajanmukaista vesilupaa tai lupa on jopa yli sata vuotta vanha. Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirissä tätä asiaa selvitetäänkin nyt. Nämä luvat pitää saada nykyaikaan! Useat näistä pienistä padoista ovat täysin hyödyttömiä ja ne voisi purkaa”
”Lisäksi jäljelle jäävien patojen yhteyteen pitää rakentaa luonnonmukaisia ohitusuomia kalateiksi. Ne olisivat koko vesistön ekologista tilaa ajatellen paras vaihtoehto. Oikeudenmukaista olisi, että voimayhtiöt, jotka patoja omistavat, kustantaisivat ohitusuomat haitanaiheuttajaperiaatteen mukaisesti. Jos vielä annettaisiin riittävästi vettä virrata ohitusuoman kautta koko ajan, oltaisiin jo hyvässä tilanteessa. Ilman tätä niin sanottua ympäristövirtaamaa eivät vesieliöt eikä koko virran ekosysteemi selviydy, eikä vesistön tilaa voi luokitella hyväksi!”
Useat ovat kuulleet Virhosta eli Virtavesien hoitoyhdistyksestä, jossa olet alusta asti eli jo 30 vuotta ollut puheenjohtajana. Kerro, mitkä ovat yhdistyksen parhaita saavutuksia?
”Virhossa on ollut useita vesistöjen kunnostushankkeita. Niissä on tehty upeata työtä esimerkiksi Vantaanjoen yläjuoksun puroissa jo yli 20 ja Karjaanjoen vesistössäkin jo 15 vuoden ajan. Nykyään Vantaanjoki onkin Suomenlahden paras meritaimenjoki. Myös Ingarskilanjoella on tehty taimenen poikaistutuksia ja kutusoraistuksia. Joen ekologinen tila onkin vesipuitedirektiivin mukaisessa arvioinnissa parantunut ollen nyt luokassa ’hyvä’”.
”Myös talkoot ovat hyvä tapa auttaa uhanalaisia lajeja ja sopivat lähes kaikille. Tervetuloa ensi kesänä mukaan!”
Esa Lehtinen on Virtavesien hoitoyhdistys Virhon puheenjohtaja ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin hallituksen jäsen.
Ursula Immonen
SUOJELE LÄHIVESIÄSI!
TULE TALKOISIIN
Virhon ja Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten purokunnostuksia: virho.fi ja sll.fi/uusimaa/tapahtumat
OSALLISTU
lausumalla vesienhoidosta 14.5. mennessä. Tietoa vesien tilasta: ymparisto.fi/fi-FI/Vaikuta_vesiin
OTA KANTAA
Vaadi toimenpiteitä poliitikoilta tai kirjoita lehteen ja someen.
TOIMI
Luonnonsuojeluliiton virtavesi-kampanja: staging.sll.fi/vapautavirrat
Ryhdy vesistölähettilääksi ja tutustu naapuriesi kanssa omaan lähivesistöösi: sll.fi/mita-me-teemme/vedet/nain-voit-auttaa/
Tee omasta elämästäsi vesien tilaa parantava! Kerää roskia, erityisesti tupakantumppeja, älä tuhlaa vettä ja toimi niin, ettei luonto ja ilmasto kärsi.
Tietoa: sll.fi/vedet
Kirjoitus on ilmestynyt Uudenmaan Luonnonsuojelijassa 1.3.2021.
Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen jäsenenä suojelet omaa lähiluontoasi. Mikäli et ole vielä jäsen, liity nyt!