Aarre luonnolle ja virkistykselle
Uudenmaan kunnat omistavat paljon metsiä. Kuntavaaleilla on väliä, koska metsien käsittelyllä ja suojelulla on suuri merkitys luonnolle ja virkistyskäytölle.
”Uudenmaan kunnat omistavat ainakin 35 000 hehtaaria metsätalousmaata – lähes seitsemän Nuuksion kansallispuiston verran”, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin metsiensuojelun veteraani Keijo Savola. ”Luontoarvoiltaan merkittäviksi tai hyvin kehityskelpoisiksi niistä on todettu eri selvityksissä yli 10 000 hehtaaria. Se on enemmän kuin METSO-ohjelmalla on suojeltu alueellamme 2000-luvulla.”
Hyviä ja huonoja kuntia
”Joka kunnalla on metsienhoidossa omat käytäntönsä, vahvuutensa ja kehitystarpeensa”, Savola kertoo. ”On edistyksellisiä kuntia ja niitä, jotka ovat jämähtäneet 1980-luvun käytäntöihin.”
Muutamissa isoissa kaupungeissa on jo siirrytty talousmetsänhoidon jälkeiseen aikaan. ”Tulostavoitteista ja metsänhoitoyhdistysten tekemistä metsäsuunnitelmista on luovuttu. Metsiin liittyvää vuorovaikutusta on lisätty. Avohakkuita on korvattu poimintahakkuilla. Näissä kunnissa on muistettu laissa kunnille kuuluva vastuu luonnonsuojelusta. Metsiä on suojeltu ilman korvauksiakin. Kunnissa on huomattu suojelun tuomat hyödyt.”
Uudellamaalla on kuitenkin yhä kuntia, jotka eivät suojele metsiään. ”Jotkut kunnat ovat säilyttäneet metsiensä tuottotavoitteet ja metsänhoitoyhdistykset tekemässä suunnitelmia. Peruskäytäntöjä ovat silloin kaikkiin muihin paitsi metsälain avainbiotooppeihin kohdistuvat harvennus-, avo- ja siemenpuuhakkuut.”
Luonnon ja virkistyskäytön kannalta nämä talousmetsien hoidosta periytyvät voimaperäiset toimintamallit ovat haitallisia ja yksipuolistavat metsiä. Näissä kunnissa on usein puutteita myös vuorovaikutuksessa. Pahimmillaan metsäsuunnitelman luonnos käy vain teknisessä lautakunnassa eikä sitä voi kommentoida lainkaan.
Miten voit vaikuttaa?
Uudenmaan kunnat ovat pääosin säilyttäneet metsäomaisuutensa toistaiseksi. Kunnilla on kuitenkin rahapulaa, joten maiden myynti ja hakkuiden lisäys uhkaavat. Vaihtoehdoksi voi esittää suojelua ja pienmpänä pahana avohakkuutonta jatkuvaa kasvatusta. METSO-suojeluohjelmasta kunnatkin saavat korvausta valtiolta. ”Kun kunta aloittaa metsäsuunnitelmansa päivityksen, ota yhteyttä piirin asiantuntijoihin”, Savola neuvoo. ”On tärkeää vaikuttaa jo siihen, mistä selvityksiä ja suunnitelmia tilataan.”
Monessa kunnassa voi kertoa mielipiteensä metsäsuunnitelmista internetissä – jos vain kuulee sen mahdollisuudesta. Kaavoitus rakennusmaaksi on uhka monille Uudenmaan metsille. Kaavoilla voidaan kuitenkin myös säilyttää metsiä ja määrätä niihin eriasteisia suojelualueita. Kannattaa vaikuttaa osallistumalla kaavojen tekemiseen mielipiteillä ja olemalla yhteydessä poliitikkoihin.
Erilaisia esimerkkejä
Hanko rimpuilee irti avohakkuista. Raskaita yläharvennuksia tehdään silti metsiin, joihin ne eivät luonnon, virkistyksen tai maiseman takia sovi.
Helsinki on metsänhoidon vuorovaikutuksessa parhaasta päästä. Isommista avohakkuista on luovuttu ja pienaukkojenkin teko on vähäistä. Kuitenkin Helsingissäkin tehdään jatkuvasti luonnon ja virkistyskäytön kannalta haitallisia hakkuita.
Vantaalla on jo toinen metsäsuunnittelukierros, jossa on otettu luontojärjestöjä ohjausryhmään. Hyvää on säästömetsien määrä, mutta lahopuuta jätetään Helsinkiä niukemmin. Jatkuva kasvatus vallitsee ja avohakkuita on vähän.
Espoo tekee metsiensä suunnitelmiin METSO-elinympäristökartoitukset. Jatkuvaa kasvatusta käytetään, mutta myös vähäisiä avohakkuita. Lahopuuta säästetään, mutta luontokohteitakin hakataan yhä.
Tapani Veistola
Kirjoitus on ilmestynyt Uudenmaan Luonnonsuojelijassa 1.3.2021.
Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen jäsenenä suojelet omaa lähiluontoasi. Mikäli et ole vielä jäsen, liity nyt!
Uudenmaan piirin kuntametsäoppaan löydät Metsät -sivulta.