Jopa kolmannes Vantaan metsistä uhattuna

Luonnonsuojelumyönteisyydestään tunnettu Vantaa jatkaa suojelualueverkkonsa laajentamista myös tulevina vuosina. Samaan aikaan suurten metsäalueiden mittava varaaminen mahdollisiksi rakennuskohteiksi uudessa yleiskaavassa huolestuttaa.

Vantaan luontoaktiivit ovat lukeneet hyväksyttävänä olevaa Vantaan yleiskaavaa ristiriitaisissa tunnelmissa. Suojelualueiden lisääminen ja luo-alueiden eli luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden säilyminen uudessakin yleiskaavassa saavat kiitosta, samoin ekologisten runkoyhteyksien osoittaminen. Silti Luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys antoi uuteen yleiskaavaan peräti 75 kriittistä kommenttia.

Suojeluvarauksia lisää satoja hehtaareja

Vantaan ympäristökeskuksen mukaan luonnonsuojelualueet ja -varaukset ovat lisääntyneet hehtaareissa ja lukumäärissä laskien jo vuosikaudet. Kun edellisessä yleiskaavassa suojelu- eli SL-alueita oli 39, yhteensä yli 1440 hehtaaria, on uudessa yleiskaavassa SL-alueita (osa vielä varauksia) yhteensä 53 ja niiden pinta-ala on liki 2230 hehtaaria.

Edellisen yleiskaavan vahvistamisen jälkeen osa tuolloin kaavassa olleista luonnonsuojelualueista on näiden kahden yleiskaavan välillä siirtynyt Helsingin omistukseen. SL-alueiden kasvu on uudessa yleiskaavassa Vantaan kaavoittajien mukaan noin 750–800 hehtaaria.

Suojelualueiden hehtaarimäärien vertailu eri kaavojen välillä ei ole aivan yksiselitteistä. Esimerkiksi entisiä Vantaan suojelu- ja luo-alueita on sulautunut Sipoonkorven kansallispuistoon. Nämä kansallispuistoon liitetyt alueet ovat kuitenkin mukana olemassa olevien ja suunniteltujen suojelualueiden kokonaismäärässä, 2230 hehtaarissa.

Vantaan rauhoituspäätökset ”Luontolahja 100-vuotiaalle Suomelle” itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi vuonna 2017 käsittivät viisi uutta luonnonsuojelualuetta yhteensä 124 hehtaarin verran. Vuonna 2020 Vantaa päätti lisäksi luo-alueena jo olleen Vierumäen metsän perustamisesta ”Rauno ja Liisa Ruuhijärven metsä” -nimiseksi noin 52 hehtaarin luonnonsuojelualueeksi.

Uusista suojelualueista 70 prosenttia kaupungin maille

Suojelualueiksi varattujen alueiden määrä kasvaa uuden yleiskaavan myötä Vantaan alueella selvästi aiemmasta. Uusista SL-varauksista noin 70 prosenttia on osoitettu kaupungin maille, loput ovat yksityismailla, joten kaikkien suojeluhankkeiden toteutuminen ei ole mitenkään varmaa. Yleiskaava 2020:ssa on osoitettu 19 ”uutta” luonnonsuojelualuetta, joista osa on kokonaan uusia ja osa olemassa olevien SL-alueiden laajennuksia. Vantaan yleiskaavoittajat laskevat, että Vantaan koko pinta-alasta (24 050 hehtaaria) olisi uuden yleiskaavan hyväksymisen jälkeen rauhoitettu 9,3 prosenttia.

Luo-alueita on esitetty yhteensä 62 kappaletta ja näiden pinta-ala on noin 780 hehtaaria. Luo-alueidenkin pinta-ala kasvaa siis selvästi eli lähes 240 hehtaaria. Lisäksi uudessa yleiskaavassa osoitetaan ekologisia runkoyhteyksiä. Helsingin yleiskaavaan ei luonnonsuojelijoiden sinnikkäistä yrityksistä huolimatta saatu luo-merkintää.

Metsien kohtalo on iso kysymysmerkki

Vantaan uudessa yleiskaavassa on paljon hyvää, mutta sitten seuraa iso mutta. Epävarmuus koskee Vantaan monien metsäalueiden siirtymistä rakentamisen mahdollistavien kaavamerkintöjen alle. Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin suojeluasiantuntija Keijo Savola ja SLL Vantaan yhdistys toteavat, että yli kolmasosa Vantaan nykymetsistä on eriasteisesti uhattuna uuden yleiskaavan takia. Vantaan kaupungin kommenttien mukaan rakentamisvaraukset koskevat kuitenkin vain 725:tä hehtaaria.

Näin suuren näkemyseron selvittäminen vaatii lukujen perkaamista. Keijo Savolan mukaan: ”Vantaalla on tällä hetkellä 9400 hehtaaria puustoisia alueita. Näistä yli kolmannes eli 3400 ha on jäämässä yleiskaavan rakentamisvarausten alle. Yleiskaavan merkintä osoittaa pääkäyttömuodon, joka on siis rakentaminen”.
”Osa metsistä toki säilyy lähipuistoina, mutta isolla osalla tuhoutuminen ja vähintäänkin kapeammiksi ja kovin pieniksi metsälaikuiksi pirstoutuminen on todennäköinen tai vähintään mahdollinen tulevaisuudenkuva”, Savola sanoo.

Vantaan kaupunki taas muistuttaa, että uudessa yleiskaavassa suurin osa Vantaan yli sadan hehtaarin kokoisista ja yhtenäisistä metsäalueista on jo suojeltu ja niille on osoitettu SL-merkintä. Kaupungin mukaan loputkaan noista kiistanalaisista yli 3000 hehtaarista eivät ole tosiasiassa vaarassa, koska metsiä on osoitettu ja osoitetaan pienemmilläkin rakentamiskohteiksi merkityillä metsäalueilla muun muassa puistoksi ja virkistysreiteiksi.

Keijo Savola tyrmää tällaisen väitteen yksiselitteisesti: ”On aivan puhdasta harhautusta väittää, että isojen rakentamiseen tarkoitettujen alueiden (AC-, A-, AP- ja AT-merkinnät) sisään rajatut, merkittäviltä osin tällä hetkellä säilytettäviksi kaavoitetut lähivirkistys­alueet ja lähipuistot lähtökohtaisesti säilyisivät. Tällaisia alueita on vuoden 2007 yleiskaavan jälkeen ohjattu rakentamiseen iso joukko pitkin poikin Vantaata. Ilmiötä kutsutaan täydennysrakentamiseksi. Tosiasia on se, että melkein mikä tahansa yksittäinen rakentamisvarausten alle osoitettu metsäinen alue voidaan yleiskaavan vahvistamisen jälkeen asemakaavoittaa rakentamiseen.”

Lähimetsien kohtalo jää kaavassa osin auki

Keijo Savola ja SLL Vantaa korostavat, ettei kukaan voi nyt luotettavasti sanoa, kuinka paljon nykyisiä virkistysalueiksi tai maa- ja metsätalousalueiksi kaavoitettuja metsiä ohjataan 2020-luvulla rakentamiseen. Rakentamisen paineet ovat Vantaalla suuret, sillä kaupunki kasvaa ennätysvauhtia. Vuonna 2019 Vantaa kasvoi yli 5600 asukkaalla.

”Mittava rakentamisvarausten osoittaminen nykyisten pienten ja keskisuurten metsäalueiden päälle luo Vantaan asukkaille perusteltua pelkoa kymmenien korvaamattomien lähimetsien katoamisesta ja pirstoutumisesta tulevissa asemakaavoissa”, SLL Vantaa toteaa.

Yhdistys on yrittänyt vedota päättäjiin yleiskaavan palauttamiseksi uuteen valmisteluun, ehdottaen metsäisten alueiden rakentamisvarauksia vähennettäväksi esimerkiksi neljäsosalla painottaen alueiden luonto- ja virkistysarvoja.

Samalla SLL Vantaa toivoi tehtyjen luontovaikutusarviointien ottamista huomioon lopullisessa päätöksenteossa ja näiden arviointien täydentämistä. Myös suojelualueille ja SL-varausalueille tehtyjä reittisuunnitelmia tulisi arvioida kokonaan uudelleen. Yhdistyksen mukaan näiden alueiden kaavamääräykset ovat ”löysiä” ja mahdollistavat reittien rakentamisen ilman kunnollisia luontoselvityksiä tai niiden huomioonottamista.

Vantaan uusi yleiskaava odotti tätä juttua kirjoitettaessa vahvistamistaan vuoden 2021 alussa.

Ismo Tuormaa
kirjoittaja on vapaa toimittaja

Kirjoitus on ilmestynyt Uudenmaan Luonnonsuojelijassa 1.3.2021.

Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen jäsenenä suojelet omaa lähiluontoasi. Mikäli et ole vielä jäsen, liity nyt!