Muistutus Destia Oy:n ki­viai­nes­hank­kees­ta Keravan Jokivarressa

[PÄIVITYS: Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksellä 23.11.2021 lupaa toiminnalle ei myönnetty.

”Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemuksen mukainen toiminta vaikeuttaisi alueen käyttämistä Keravan yleiskaavassa 2035 varattuihin tarkoituksiin ympäristönsuojelulain 12 §:n ja maa-aineslain 3 §:n tarkoittamalla tavalla. Luvan myöntämisedellytykset eivät täyty myöskään ympäristönsuojelulain 49 §:n perusteella, koska toiminnasta aiheutuisi merkittävää ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltumisen vähentymistä. Lisäksi louhinta tuhoaisi yleiskaavan vastaisesti metsälain 10 §:n kriteerit täyttävän kallion MU-2 alueelta.”]

MUISTUTUS 8.3.2021

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
yaktoimisto@tuusula.fi

VIITE: Destia Oy, ympäristölupa- ja maa-aineslupahakemus ja aloituslupahakemus, kalliokiviaineksen otto, louhinta ja murskaus sekä vesien johtaminen toisen alueelle, Jokivarsi, Kerava

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry. pitää hankkeen ympäristölupahakemuksen selvityksiä puutteellisina ja haittoja niin suurina, että haettua lupaa ei pidä myöntää.

Hankkeeseen sisältyy lupahakemuksen otsikossa mainittujen toimintojen lisäksi myös tieyhteyden rakentaminen louhosalueelle sekä louhittavalta alueelta kuorittavan pintamaan pysyvä läjittäminen louhittavan alueen reunoille sen ulkopuolelle (kts. Liite 1).

Kaavoitus

Itse louhittava alue reunoille sijoittuvine läjitysalueineen on valtaosin niin lainvoimaisessa maakuntakaavassa kuin lainvoimaisessa yleiskaavassa virkistysalueeksi osoitetulla metsäalueella, ja länsiosastaan maakuntakaavan taajama-aluevarauksen ja yleiskaavan työpaikka-aluevarauksen alueella. Koko hankealue on tätä nykyä vilkkaassa virkistyskäytössä, ja sillä risteilee tiheähkö kävelyyn, polkujuoksuun ja koiran ulkoilutukseen käytetty polkuverkosto – myös talvella. Polkuverkosto kulkee alueen läpi ympäröiville alueille. Hankkeen toteuttaminen tuhoaisi virkistysmahdollisuudet paitsi hankealueelta, myös sen lähiympäristöstä (räjäytystyön tarvitsemat turvaetäisyydet, melu, pöly, polkujen jatkuvuuden katkeaminen) ja myös tätä laajemmalta alueelta. Hanke on siis kaavojen vastainen.

Luontoselvitysten puutteellisuus

Hankealueelta laadittu luontoselvitys on niin puutteellinen, ettei luvan myöntämisen edellytyksiä hankkeelle sen perusteella ole. Selvityksessä on jäänyt tunnistamatta useita arvokkaita luontotyyppikohteita (kts. Liite 1), joista osa sijoittuu itse louhittavaksi suunnitellulle alueelle tai sen läjitysalueille. Näistä korvet edustavat uhanalaisia luontotyyppejä, muut metsälain 10 § mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai METSO-luontotyyppejä. Selvityksessä myös todetaan, ettei EU-lintudirektiivin mukaisen lajiston esiintymisestä alueella ole tehty asianmukaista selvitystä, ja että EU:n luontodirektiivin IV(a)-liitteen lajin kirjoverkkoperhosen esiintymisestä tehty selvitys ei ole vielä riittävän kattava, koska sen ravintokasveja esiintyy runsaasti hankealueella ja sen ympäristössä. Kirjoverkkoperhosen osalta tulee ottaa huomion myös se, että sen luontoselvityksessä havaitut lisääntymispaikat sijaitsevat louhittavaksi suunnitellun alueen välittömässä läheisyydessä, ja louhinta-alueelta sen ympäristöön leviävä ja kasvillisuuden päälle laskeutuva kivipöly tekisi todennäköisesti perhostoukille mahdottomaksi hyödyntää ravintokasvejaan.

Meluselvityksen puutteellisuus

Meluselvityksestä puuttuvat mm. räjäytysten, räjäytyksen hälytyssignaalin ja peruustussignaalien aiheuttama melu. Melun vaikutukset voivat ylittää normeja loma-asutuksella, selvitys tästä puuttuu. Yhteisvaikutus Lahdentien kanssa pitää selvittää eri asumiskohteissa. Melunlähteiden paikat tulee määrittää myös korkeimmilla kohdilla.

Kaivoksen kokoinen hanke, jolla on kaivoksen vaikutukset

Kyseessä on pinta-alaltaan suuri ja syvä kiviaineksen ottohanke. Suuri ottomäärä 415 000 m3 tarkoittaa yli miljoonaa tonnia kiveä. Vertailun vuoksi esimerkiksi Valkeakosken Kaapelinkulman kultakaivoksen koko on noin miljoonaa tonnia. Kuitenkaan ympäristöluvassa ei käsitellä ilmeisiä kaivoshankkeen vaikutuksia. Nykyaikaisen louhoksen vaikutuksiin voi tutustua esimerkiksi Mondo Mineralsin Uutelan talkkilouhoksen YVAssa.

Uutela on toki louhinnassa suurempi hanke. Selvityksien määrä ja kattavuus on paljon suurempi kaivoshankkeessa kattaen ml. asbesti- ja pohjavesiselvityksiä. Louhoshankkeella on kuitenkin vastaavia vaikutuksia, jotka olisi selvitettävä.

Ympäristövaikutusten arvioinnin eli YVA:n sekä vesiluvan tarve

Kyseessä olisi yli 8 hehtaarin alue, joka kaivettaisiin reunoilta noin 7-8 metrin syvyyteen. Jos hankkeen vaikutukset selvittäisiin asianmukaisesti, tulisi hankkeelle todennäköisesti tehdä YVA sekä vesilain luvan selvitykset, koska

1) hankkeesta voi aiheutua merkittäviä pinta- ja pohjavesivaikutuksia

2) kyseessä voi olla uraanin tai asbestin louhinta

3) hanke voi tuottaa vaarallista kaivannaisjätettä tai muuta jätettä yli YVA-asetuksen normien

Hankkeen kemiallisista riskeistä johtuen harkinnanvarainen YVA on välttämätön.

Liittyvät ja yhteisvaikutuksia aiheuttavat hankkeet

Hankkeen ympäristövaikutuksia tulee arvioida yhdessä valtatien ja muiden toimintojen kannalta.

Mahdolliset vesistövaikutukset

Hankkeella olisi välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Suunnitelmissa ei selvitetä pohjaveden korkeutta. On mahdollista, että alue jäisi veden alla haitallisia aineita vuotavaksi vaaralliseksi raiskioksi.

Ympäristölupahakemus ja liittyvät maa-aineisluvan kohdat

Ympäristölupahakemus on kokonaisuudessaan niin puutteellinen, ettei sitä voi hyväksyä.

Erityisesti puuttuu seuraavia:

1. Kallioperän koostumus ja siitä seuraavat ongelmat

Valtavaan kalliomäärään sisältyy erittäin todennäköisesti merkittävä määrä haitallisia ja vaarallisia kiviaineksia. Lupahakemuksessa ei mainita juuri mitään kallion koostumuksesta.

Lupaa varten on tarpeen vaatia  kattava kallioperän koostumusselvitys. Koostumusselvityksen tulee kattaa laajasti kalliossa esiintyvät alkuaineet kuten raskasmetallit, suola-aineet, arseeni, rauta, alumiini, mangaani ja harvinaiset maametallit. Pitkä alkuainelista on Talvivaara-Terrafamen 2013 luvassa ja suhteellisen laajoja koostumuksia Mondon Uutelan YVA:ssa.

Erityisesti on selvitettävä kattavin tutkimuksin:

a) haitallisia kuten happamia suotovesiä tuottavat kivilajit

• kaivannaisjäteasetuksen kriteerit kuten paikallisestikin kiven rikkipitoisuuden on oltava alle 0.1 % ja haponmuodostuspotentiaalin alle 3.

b) asbesti- ja kuituiset mineraalit, ks GTKn tutkimusraportti tr_127

• tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_127.pdf

c) kvartsipöly

d) pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten muodostuminen

• hiukkasia tulee arvioida kaivostoiminnassa käytettävillä menetelmillä Minera-ohjelman työkaluilla

e) haitallisten mineraalien vaikutukset vesi- ja ilmapäästöihin ja siten ympäristöön sekä ihmisten terveyteen

f) kallioperän koostumus on selvitettävä kattavasti koko ottoalueelta ja -syvyydeltä

2) Vaikutus maa- ja kallioperään

Maa- ja kallioperä ovat toiminnallinen kokonaisuus, joka ylläpitää maanpinnan eliöyhteisöjä ja esimerkiksi pohjavettä. Näiden rakenteiden massiivisella hävittämisellä on suuret ja pohjaveden suhteen erittäin todennäköisesti laittomat vaikutukset. Louhoksen seiniin jäävien harmemineraalien vaikutukset sekä kallioperän eri kerroksien suolaiset pohjavedet voivat pilata pinta- ja pohjavesiä satoja tai tuhansia vuosia. Vastaavia ongelmia seuraisi jätemaan läjityksestä. Suunnitellun louhoksen ja jätemäen vaikutukset ulottuisivat todennäköisesti alueen ulkopuolelle ainakin vesien vaikutuksesta.

Kallioperä esitetään ehjäksi ilman perustelua. Toisaalta esitetään, että kallion raot puhdistaisivat vettä. Niillä ei kuitenkaan erityisesti ole merkitystä liuenneiden aineiden poistamisessa ja myös hienoin kiintoaines voi kulkeutua pitkälle. Kallioperän ruhjeissa pilaantunut vesi voi kulkeutua kilometrien päähän.

Koska pohja- ja pintaveden pilaaminen on laitonta ja korvaamatonta tulisi näistä erityisen merkittäviä haittoja.

3) Vesitase ja vedenpuhdistus

Alueen vesitase on keskeinen kysymys ympäristöluvituksessa. Pelkästään sadeveden määrä olisi merkittävä 8,9 hehtaarin alueella. Alueella olisi kuivatusvaikutus valuma-alueeksi merkityllä vastaavan kokoisella alueella.

Pohjaveden tason alapuolella pohjaveden pumppaus tai johtaminen pois voisi ylittää vesilain luparajan 250 m3 vuorokaudessa, arvioituna 0,5 m sademäärällä vuodessa. Alue on suunniteltu kaivettavaksi nykyisen ojan pintatasojen alapuolelle ja on mahdollista, että vesi jäisi alueelle ja sitä joutuisi pumppaamaan pois. Alueen korkeat rintaukset tulisivat myös vuotamaan pohjavettä louhosalueelle ja kuivattamaan ympäristöä ja sen luontoarvoja.

On erittäin todennäköistä, että hankkeen vesien puhdistukseen ei riitä laskeutus. Tämä erityisesti, jos/kun hanketta suunnitellaan pohjaveden tason alapuolelle. Vedenpuhdistuksen vaihtoehdot eri hankevaihtoehdoissa tulee kuvata kustannuksineen.

Vaikutus pintavesiin

Alue on suunniteltu kaivettavan nykyisen ojatason alapuolelle ja siitä voisi tulla soinen allas. Pintaveden määrä alueella on suuri ja rakennelmat aiheuttaisivat laajaa pilaantumista. Vaikutukset olisivat EU-laatunormien ja mahdollisesti myös vesistön luontoarvojen suhteen kestämättömät.

4) Pohjavesivaikutukset

Kaikki maa ja kallioperän vesi on pohjavettä

a) Alueen kallioperän ruhjeet ja heikkousvyöhykkeet on selvitettävä, ja vedenkulku niissä. Ruhjeissa vesi voi kulkea kilometrejä.

b) Pohjaveden pinnan alapuolella on selvitettävä veden liikkuminen (hydrologia) ja saastuminen johtuen kivilajeista ja alueella tunnetuista suolaisen veden taskuista.

c) Pohjaveden pumppauksella on kuivatusvaikutus, joka on alueen laajuuden ja suunnitellun syvyyden johdosta erittäin merkittävä. Kuivatusvaikutukset on arvioitava. 

Pohjavesiselvityksien on oltava kattavat

Pohjaveden määrä alueella on suuri ja rakennelmat aiheuttaisivat laajaa pilaantumista. Vaikutukset olisivat EU-laatunormien suhteen erittäin todennäköisesti laittomat.

Johtuen kallion ruhjevyöhykkeistä vaikutusalue olisi vähintäänkin useita kilometrejä ruhjevyöhykkeitä pitkin. Toiminnan aikana kuivatusvaikutus olisi louhokseen päin ja maaläjityksen jälkeen virtaavan veden vaikutus louhokselta ulos päin.

Koska pohjaveden pilaaminen on laitonta ja jatkuisi vuosisatoja, on haittavaikutukset estettävä tai hanke kiellettävä.

5) Pölyvaikutukset

Pölyn vaikutukset on selvitettävä sekä ihmisiin että ympäristöön. Pienhiukkas- ja asbestipölyn, kuituisten mineraalien ja kvartsipölyn sekä raskasmetalli- ja arseenipölyjen vaikutukset on erityisesti selvitettävä. Pölyn vaikutukset ja määrät on selvitettävä kattavasti laskien myös pölyjen terveysvaikutuksien rahallinen arvo IHKU-hankkeen mukaisesti, huomioiden kaikki pienhiukkaslähteet.

Pölyvaikutuksessa on huomioitava typen ja rikin oksideista johtuvat pienhiukkaset. Pienhiukkasten vaikutusalue on kilometrejä. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten kanssa. Päästöjä on syytä mitata eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Pienhiukkaspölypäästöt vaikuttavat normien alapuolellakin, normit on syytä korjata uusimman lainsäädännön mukaisiksi. Koska kilometrin/muutaman sisällä on merkittävästi asutusta ja hiukkasten terveysvaikutukset ovat vakavat, ovat vaikutukset merkittäviä.

6) Meluvaikutukset

Sekä ympäristön että asutuksen kannalta tavanomaisena mittarina käytetyn keskiarvomelun lisäksi tulee selvittää maksimimelun taso ja esiintyminen. Asutuksen suhteen tulee myös selvittää sisämelun taso kesäaikana suhteessa sisämelua sääteleviin asetuksiin, huomioiden mahdollisuus tuulettaa ikkunoista erityisesti kesällä. Ainakin kilometrin etäisyyttä on käytetty muissakin hankkeissa arvioitaessa vaikutusaluetta ja yhteisvaikukseen kuuluvia melunlähteitä. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten kanssa. Päästöjä on syytä mitata eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Koska kilometrin/muutaman sisällä on merkittävästi asutusta, melun ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat merkittäviä.

Palin Granit -louhimon YVA:ssa (Uudenmaan ELY) melun vaikutusalue on ollut yksi kilometri, ks. sivu 65/70 (75/80 pdf). https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Mantsalan_tarvekiven_louhintaalue

7) Tärinä

Räjäytykset aiheuttavat voimakasta tärinää, tärinävaikutus voi kasvaa louhoksen edetessä syvemmälle. Tärinävaikutukset tulee myös huomioida lähiasutuksen teiden varsilla erityisraskaan liikenteen tärinänä. Tärinää arvioidessa tulee arvioida myös viihtyvyyshaittoja aiheuttavat tärinätasot, jotka ovat merkittävästi rakennuksille haitallisia tasoja alhaisemmat. Tärinä on myös huomioitava ja selvitettävä ympäristövaikutuksena myös eläimiin. Tärinän voi arvioida kertaantuvan maasta esimerkiksi puunlatvassa olevaan eläimen pesään.

Kilometrin vaikutusetäisyyttä on käytetty muissakin hankkeissa. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten kanssa. Päästöjä on syytä mitata eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Koska kilometrin/muutaman sisällä on merkittävästi asutusta ja tärinällä on merkittäviä ympäristö- ja terveysvaikutuksia, on asia merkittävä.

Palin Granit-louhimon YVAssa (Uudenmaan ELY) tärinän vaikutusalue on ollut yksi kilometri, ks. sivu 65/70 (75/80 pdf). https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Mantsalan_tarvekiven_louhintaalue

8) Kaivannaisjätesuunnitelma ja vakuudet

On ilmeistä, että näin suurella hankkeella on oltava mittauksiin perustuva kaivannaisjätesuunnitelma. On ilmeistä, että 415 000 kuution kalliotilavuudessa esiintyy useamman tyyppisiä haitta-aineita, jotka täytyy pystyä käsittelemään oikein. Kaivannaisjäteasetuksen mukaan jätteistä ei saa tulla laatunormeja ylittäviä pinta- tai pohjavesipitoisuuksia pitkienkään aikojen kuluessa.

Kaivannaisjätteitä ovat myös esimerkiksi kairauksessa syntyvät “soijat” eli pölymäiset kiviainekset. Johtuen pienestä hiukkaskoosta ko. materiaalit ovat pien- ja asbestihiukkasten lähteitä.

PSAVI on määrännyt Kalevala Goldin koeluvassa 100 euroa / tonni vakuuden malmille. Rikkipitoiset jätteet pitää pystyä stabiloimaan pysyvästi, jotta kaivannaisjäteasetuksen normit toteutuisivat pinta- ja pohjavesien suhteen. Haitallisen vähintään ei-pysyvän kiven määrä on todennäköisesti kymmeniätuhansia tai satoja tuhansia tonneja. Tämä edellyttäisi miljoonaluokan vakuuksia.

Lisäksi alueen maisemoinnilla ja jälkihoidolla on oltava kattavat vakuudet ja nämäkin olisivat helposti ainakin satoja tuhansia. Esitetyt summat ovat täysin riittämättömiä.

9) Kemialliset vaikutukset luontoarvoihin

Eri hankevaihtoehdoissa vesistöön päätyvien ravinteiden, raskasmetallien, alumiinin, mangaanin, raudan, arseenin ja kiintoaineen, räjähdekemikaalien sekä öljyhiilivetyjen ja muiden haitta-aineiden haitalliset vaikutukset alapuoliseen vesistöön ja suojeltuihin luontoarvoihin sekä uhanalaisiin lajeihin ja luontotyyppeihin on arvioitava.

10) Vesiluvan selvitykset

Hanke edellyttää vesilain 3 luvun 2§ ja 3§ mukaisista pinta- ja pohjavesivaikutuksista johtuen vesilupaa. Hankkeen vaikutukset edellyttävät lupaa ja esimerkiksi pohjaveden pilaamista ei voi tehdä luvallakaan. Toteuttamiskelpoisuutta tulee tarkastella vesilain intressivertailussa verraten hankkeen hyötyjä sen aiheuttamiin haittoihin.

Vesilain mukaisessa käsittelyssä tulee tarkastella myös korvauksia vesistölle aiheutuvasta haitasta sekä vakuuksia vahinkojen varalle. Haittoja voidaan myös pitää kohtuuttomina arvioiden vaikutuksia naapuruussuhdelain nojalla.

Vesilain intressivertailu

Vesilain mukaisessa intressivertailussa tulee esittää hankkeesta tuleva yksityinen etu rahallisesti. Kyseessä on hyvin marginaalinen yksityisen yrityksen etu verrattuna kestämättömiin ja pitkäaikaisiin haittoihin alueen asutukselle. Vastuullinen yritys ja ympäristöviranomainen lopettaisivat hankkeen tähän.

Toiminnasta olisi haittaa mm. virkistys- ja metsätalousalueen tuhoutumisena ja merkittävänä häiriönä asutusalueelle sekä terveysriskeinä ja pinta- ja pohjavesi-vahinkoina, joten hanke ei ole vesilain intressiverteilun mukaisesti mahdollinen.

11) Kemikaalit

a) Räjähteet: Räjähdetypen pitoisuudet on selvitettävä kaikkien typpiyhdisteiden suhteen, kuten ammonium-typpi, nitraatti ja nitriitti, sekä pinta- ja pohjavesissä että kaivannaisjätealueilla. Typpiaineiden ekologiset ja toksiset vaikutukset on selvitettävä. Kaikki muutkin käytettävien räjähteiden kemikaalit on selvitettävä. Emulsioräjähteissä erityisesti selvitettävä öljy/vaha-aineet, jotka käsittävät suoraketjuisia ja aromaattisia hiilivetyjä. Nitriittiä ja syanaatteja käytetään emulsioräjähteiden kaasutuksessa. TNT-, heksogeeni- tms. aineilla on alhaisia ekologisia raja-arvoja vesissä.

Pohjaveden alapuolella räjäytystekniikka muuttuu. Louhoksen kuivatusveden määrä ja haitta-aineiden pitoisuudet kasvavat merkittävästi syvemmälle mennessä.

b) Vesien selkeytyksen ns. flokkulanttikemikaalien pitoisuudet ja vaikutukset tulee selvittää.

c) Koneiden voitelu- ja moottoriöljyjen määrät pinta-, pohja- ja purkuvesissä tulee selvittää. Öljyn hiilivedyistä tulee selvittää myös aromaattisten hiilivetyjen ja PAH-aineiden määrät.

12) Sosiaaliset vaikutukset

Louhoshankeen sosiaaliset vaikutukset johtuen ympäristövaikutuksista on selvitettävä.

Kiinteistöarvot, vaikutus aineelliseen omaisuuteen

Louhoshankkeiden vaikutukset läheisten kiinteistöjen arvoon on selvitettävä. Vantaan Vekkox- louhimon YVA-tilaisuudessa konsultti kertoi asiaa selvitettävän kauppatilastoista. Hintojen lisäksi tulee selvittää myyntiaikojen pidentyminen ja kiinteistöt, jotka eivät mene kaupaksi kohtuullisessa ajassa. Arviointi tulee suorittaa matemaattisesti mahdollisimman tarkoin numeerisin rahallisin arvoin, näyttäen taustamateriaalin.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen

Kilometrin vaikutusalue on pieni huomioiden yhteisvaikutukset. Vaikutusalueen säteen tulee olla vähintään 3 km. Terveysvaikutukset pölystä, tärinästä ja melusta ovat merkittäviä ja vaikutusalueella on merkittävästi kiinteistöjä. Pienhiukkasten ja muihin terveysvaikutukseen tulee sisällyttää kuolleisuus- ja sairastavuuslaskelmat hankkeen toiminnan aikana sekä näistä aiheutuvat kustannukset kohdistuen asukkaisiin ja työntekijöihin. Vaikutus on merkittävä.

Vaikutus virkistysalueiden vähenemiseen

Itse louhittava alue reunoille sijoittuvine läjitysalueineen on valtaosin niin lainvoimaisessa maakuntakaavassa kuin lainvoimaisessa yleiskaavassa virkistysalueeksi osoitetulla metsäalueella, ja länsiosastaan maakuntakaavan taajama-aluevarauksen ja yleiskaavan työpaikka-aluevarauksen alueella. Koko hankealue on tätä nykyä vilkkaassa virkistyskäytössä, ja sillä risteilee tiheähkö kävelyyn, polkujuoksuun ja koiran ulkoilutukseen käytetty polkuverkosto – myös talvella. Polkuverkosto kulkee alueen läpi ympäröiville alueille. Hankkeen toteuttaminen tuhoaisi virkistysmahdollisuudet paitsi hankealueelta, myös sen lähiympäristöstä (räjäytystyön tarvitsemat turvaetäisyydet, melu, pöly, polkujen jatkuvuuden katkeaminen) ja myös tätä laajemmalta alueelta. 

Hankkeen talousriskit ja vakuuksien tarve

Hankkeen hyväksyttävyys perustuu merkittävästi kiviyrittäjän työllistämisvaikutukseen. Hanke kilpailee esim. raaka-aineiden kierrätyksen kanssa ja sen tuleva kannattavuus on vaikeasti arvioitavissa. Hankkeen tullessa kannattamattomaksi, vakuuksien tulee kattaa sen jälkihoito kaikissa tilanteissa. Yksi mahdollinen tilanne olisi hankkeen konkurssi vaiheessa, jossa hanke on kesken.

13) Pitkäaikaiset vaikutukset

Hankkeen maankäytön pinta- ja pohjavesivaikutukset tulee selvittää myös pitkien aikojen kuluessa sulkemisen ja maisemoinnin jälkeen kustannuksineen. Samoin tulee selvittää pitkäaikaiset tarkkailu- ja ylläpitovelvoitteet sekä niiden kustannukset.

14) Ilmastovaikutukset

Ilmastovaikutuksia tulisi tarkastella hankkeen aiheuttamana saastumisena ja ympäristön pilaamisena yhdessä globaalien vaikutusten kanssa. Ilmastovaikutuksiin kuuluu hankkeen kuljetusten lisäksi koko prosessin ilmastovaikutukset. Näitä ei voi ohittaa väitteellä, että kiven tarve tiedettäisiin tulevaisuudessa ja se louhitaan joka tapauksessa. Erityisesti tulee esittää maankäytön ilmastovaikutukset, kuten kuivuvan turpeen hiilipäästöt. Tämä tulee esittää myös läjitettävälle maa-ainekselle. Toimenpiteille tulee esittää ilmaston kannalta kestävät vaihtoehdot, esimerkiksi uusiutuvan energian käyttö ja räjähteiden vaihtoehdot ilmastopäästöjen suhteen.

Lupa aloittaa toiminta

Destia Oy hakee suunnitellun louhintavaiheen 1 alueelle (pinta-ala 5,23 ha) maa-aineslain 21 §:n mukaista lupaa aloittaa maa-ainesten ottotoiminta ennen kuin maa-aineslupapäätös on saanut lainvoiman. Louhintavaiheen 1 alueelle haetaan myös ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa lupamääräysten mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Aloittamislupaa ei haeta louhintavaiheen 2 alueelle.

Hakemuksen puutteellisten selvitysten, mahdollisten merkittävien haittojen sekä puutteellisten vakuuksien vuoksi aloittamislupaa ei tule myöntää.

Päätelmä

Edellä esitetyn perusteella katsomme, että edellytyksiä lupien myöntämiselle hakemuksen mukaiselle hankkeelle ei ole.

Johtuen selvitysten puutteellisuudesta ja virheellisistä tiedoista prosessi pitää aloittaa alusta, sekä väärät tiedot korjata lupadokumentteihin ja puuttuvat selvitykset tehdä kunnollisesti.

Lisätiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, SLL:n Uudenmaan piiri, p. 045 114 0088, lauri.kajander@sll.fi

Helsingissä 8.3.2021

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija

Lupahakemus: https://tuusula.cloudnc.fi/fi-FI/Kuulutukset/KeskiUudenmaan_ymparistokeskus/Destia_Oy_ympaumlristoumllupa_ja_maaaine(28513)