Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Vastaselitys Vantaan kaupungin lausuntoon Kivistöntähden asemakaavaa koskevasta valituksesta

Vantaan Kivistöntähden asemakaava-alueen metsää. Kuva: Kimmo Jääskeläinen
Vantaa Kivistöntähden asemakaava-alueen metsää. Kuva: Kimmo Jääskeläinen

VASTASELITYS 23.4.2021

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE

Viitaten vastaselityspyyntöönne 26.3.2021
Diaarinumero 20150/03.04.04.04.16/2021
Muutoksenhaun alainen päätös: Vantaan kaupunginvaltuusto, 16.11.2020, 12

VASTINEEN ANTAJA

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

PROSESSIOSOITE

va. toiminnanjohtaja Lauri Kajander
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki
Puhelin 045 1140 088
uusimaa@sll.fi

AIHE: Vastaselitys Vantaan kaupungin lausuntoon Kivistöntähden (232500) asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisestä tehdystä valituksesta

Yleistä

Jäljempänä on kommentoitu eräitä Vantaan kaupungin lausunnon asiakohtia, jotka lisäkommentin ansaitsevat. Kommentointi noudattaa Vantaan kaupungin lausunnon mukaista asioiden käsittelyjärjestystä.

1.1 Selvitysten riittävyys

Lausunnossa kuvatulla Vantaan kaupungin virkamiesten sisäisellä ohjausryhmätyöskentelyllä ei voida korvata maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää minimilaillista vuorovaikutusta etenkään osallisten suuntaan. Menettelyllä ei myöskään voi korvata ja kiertää maankäyttö- ja rakenuslain edellyttämää peruskäytäntöä, jossa olennaiset selvitykset tehdään kaavaprosessin kannalta oikea-aikaisesti ja ne ovat myös oikeaan aikaan eli vähintään ennen kaavaehdotusvaihetta kaikkien osallisten käytössä.

Kaupungin harjoittama tapa lähinnä listata kaavaselostukseen erilaisia kaava-alueella tai pahimmassa tapauksessa sen ympäristössä 2000-luvulla tehtyjä selvityksiä ei tosiasiassa tarjoa sen enempää kunnallisille päättäjille kuin muillekaan osallisille kunnollista mahdollisuutta perehtyä oikea-aikaisesti aineistojen laatuun, ajantasaisuuteen ja riittävyyteen.

Myöskään Uudenmaan ELY-keskuksen puuttumattomuutta ei voi katsoa laillisuuden takeeksi. ELY-keskus on 2000-luvun aikana hyväksynyt Kivistön alueen (aikaisemmin Marja-Vantaa) yleis- ja asemakaavoituksessa toistuvasti monia pääkaupunkiseudun muiden kuntien käytäntöjen näkökulmasta hyvin erikoisia ratkaisuja luontoarvojen selvittämisen ja selvittämättä jättämisen osalta. Se, että Uudenmaan ELY ei ole esimerkiksi Kivistöntähden asemakaavassa puuttunut mahdolliseen lepakkoselvitysten vanhentuneisuuteen tai riittämättämyyteen, ei ole mikään erityisen vakuuttava juridinen tae siitä, että selvitystaso olisi tältä osin ollut riittävä.

1.2 Vaikutusarviointien riittävyys

Lausunto uusintaa vaikutusarvion huomion siitä, että kaava-alueen itäreunaan sijoittuu keskeinen ekologinen viherkäytävä. Emme jaa vaikutusarvioinnin ja lausunnon arviota siitä, että säilyvä Onnenkivenpuisto turvaa paitsi liito-oravien, myös lepakoiden ja muiden eliöiden liikkumistarpeet. Emme myöskään jaa vaikutusarvioinnin ja lausunnon arviota siitä, että Onnenkivenpuiston kaavamääräys turvaa lahopuuston säilymisedellytykset.

Kapeimmillaan 30 metrin levyinen viheryhteys tarkoittaa minimissään yhden täysikäisen puun levyistä puustoriekaletta, jonka säilymisennuste ulkopuolisen maankäytön puristuksessa on heikko. Onnenkivenpuistosta tulee puolestaan raskaan rakentamisen kattavasti ympäröimä alue, jossa ei tule vastaavan kaltaisten rakentamishankkeiden näyttöjen perusteella säilymään sen enempää pohjakasvillisuutta kuin ehjää vanhempaa lahopuuta.

1.3 Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitysten ajantasaisuus

Lausunnon tähän osuuteen on listattu luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitysten sijasta alueella tehdyt liito-orava- ja lahokaviosammalselvitykset, erinäiset lahokaviosammalalueiden arvottamisselvitykset sekä alueella kymmenkunta vuotta sitten oman aikansa menetelmillä tehdyt sammakkoeläin-, matelija – ja lepakkoselvitykset.

Varsinaisia luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksiä edustavat listatuista vain vanhentunut Marja-radan rakentamisen luontoselvitys 2003 sekä sisällöltään poikkeuksellisen heikkolaatuinen Vantaan Kivistön lahokaviosammal- ja luontotyyppiselvitys (FCG 2020). 

1. 4 Luontoarvojen selvittäminen

Lausunnossa siteerataan FCG:n vuoden 2020 luontoselvitystä, jossa vähätellään kaava-alueen luontoarvoja, erityisesti METSO-arvoja. Lausuntoon päätynyt siteeraus todentaa hyvin selvästi sen, että FCG:n konsultit eivät ymmärrä eivätkä osaa käyttää METSO-ohjelman luonnontieteellisiä valintaperusteita (Syrjänen ym 2016) siten kuin kyseistä kriteeristöä on tarkoitettu käytettävän.

Valituksen tekijällä on vasta tämän vastaselityksen tekovaiheessa ollut mahdollista perehtyä kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen valmistuneeseen FCG:n selvitykseen. Selvitys on arvokkaiden luontotyyppikohteiden ja varsinkin selkeitä METSO-arvoja omaavien metsien tunnistamisen näkökulmasta heikkolaatuinen, vahvasti puutteellinen ja tulosten osalta  harhaanjohtava. Kyseessä on tältä osin mahdollisesti jopa heikkolaatuisin esimerkki Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin ruodinnassa viimeisen kymmenen vuoden aikana olleista lukemattomista luontoselvityksistä. 

Kivistön kaava-alueen merkittävimpiin luontoarvoihin kuuluu kaava-aluetta laajempi METSO-kriteerit täyttävien metsien pinta-alallisesti iso keskittymä. Tämän arvon tunnistamatta jääminen on vakava virhe, joka konkretisoi hyvin sen, että kaavan luontotyyppiarvojen kannalta kaikkein keskeisin luontoselvitys on epäonnistunut aidosti merkittävien luontoarvojen tunnistamisen osalta. Vantaan kaupungin lausunto referoi kyseistä tuotosta ansiokkaasti todentaen tahtomattaan muun muassa siinä käytetyt virheelliset arvottamismenetelmät.

METSO I-luokan kohteelle on valintaperusteiden (Syrjänen 2016) kriteereissä esitetty elinympäristökohtaisesti useampia mahdollisia alakriteereitä. Luokan täyttymiseen riittää se, että jokin alakriteeri selvästi täyttyy.

Mitään väitettyä 80-100 vuoden alaikärajaa ei esimerkiksi ole käytössä (”Metso I luokan kriteerien mukaan puuston iän tulisi olla yli 80–100-vuotiasta, mikä ei tässä tapauksessa täyty”). Valtapuuston iän osalta riittää, että puuston kehitysluokka on vähintään varttunut, mihin reheväpohjaiset metsät yltävät Vantaalla jopa alle 50 vuoden iässä. METSO-kriteereissä ei myöskään ole kategorisia kirjauksia, jotka sulkisivat ohuen ja keskijäreän sekä tuoreenpuoleisen lahopuun lahopuumäärien arvioinnin ulkopuolelle.

Merkittävä osa Kivistöntähden asemakaava-alueen metsistä täyttää METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden luokan I ensimmäisen alakriteerin vaatimukset selvästi. Alla on poiminta ko. kriteeristä siten, että pääosalla alueesta täyttyvä alakriteeri on tummennettu:

Luokka I

Lehtomaisen ja tuoreen kankaan varttuneet ja uudistuskypsät metsät, joissa on lahopuuta yli 10 m3 /ha.

Tuoreen kankaan havupuuvaltaiset yli 120-vuotiaat metsät.

Lehtomaisen kankaan havupuuvaltaiset yli 100-vuotiaat metsät.

Lehtomaisen ja tuoreen kankaan lehtipuuvaltaiset yli 80-vuotiaat metsät.

Pohjavesivaikutteiset tai soistuneet metsät, joiden puusto on vanhaa (yli 80-vuotiasta) tai puustossa on muita monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä.

Ruoho- ja mustikkaturvekankaat, joissa on lahopuuta yli 10 m3 /ha.

Kaava-alueen metsistä heikkolaatuisimmat täyttävät puolestaan lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden luokan II alakriteeresitä useampia (nämä tummennettu):

Luokka II

Lehtomaisen tai tuoreen kankaan varttuneet ja uudistuskypsät metsät, joissa on eri laholuokkiin kuuluvaa lahopuuta 5–10 m3 hehtaarilla.

Haavikkoiset metsät vanhoja haapoja kasvavien suojelualueiden läheisyydessä.

Lehtomaisen ja tuoreen kankaan puuston rakennepiirteiltään monipuoliset metsiköt, joissa on:
eri lahovaiheessa olevia maapuita tai runsaasti kuolleita pystypuita,
tai
kookkaita yksittäisiä haapoja tai haaparyhmiä,
tai
runsaasti lahovikaisia lehtipuita,
tai
jaloja lehtipuita

Vantaan kaupungin lausunnossa on sivun verran tekstiä, jossa vähätellään kaava-alueen metsien luontoarvoja sekä kyseenalaistetaan Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistyksen kaavamuistutuksen valokuvien vaikutelmat ja yhdistyksen luontoasiantuntijoiden (joista toinen eli Keijo Savola on ollut asiantuntijana tekemässä METSO-kriteeristöjä kolmessa eri vaiheessa) maastokäynnin havainnot.

Lausunnossa muun muassa väitetään, että ”SLL:n muistutuksen (7.10.2019) valokuvissa on muutama järeämpi maalahopuurunko, mutta taustalla oleva puusto on edelleen pääasiallisesti tasaikäistä ja yksijaksoista”. Pyydämme oikeuden jäseniä perehtymään muistutuksen eri puolilta kaava-aluetta oleviin useisiin valokuviin (Liite 1.), jolloin huomaa helposti seuraavat asiat:

1) alueen metsät ovat uudistushakkuun jälkeen luontaisesti kehittyneitä, mistä syystä puustossa on melko paljon ikä- ja kokovaihtelua (1-50 v. puustoa), joten väite metsien tasaikäisyydestä ja yksijaksoisuudesta on virheellinen.

2) metsissä on näkyvästi, paikoin runsaasti ohutta ja keskijäreää kuusi- ja lehtilahopuuta, johon sisältyy myös eri-ikäistä lahopuuta. Lahopuusto painottuu kuutiomääräisesti tuoreemmanpuoleiseen, mutta sisältää merkittävän määrän myös keskilahoja runkoja.

2.1 Vuorovaikutuksen toteutuminen ja aineistojen saatavuus

Vantaan lausunto antaa hyvän kuvan kaupungin kaavoituksen pitkään vallinneista huonoista käytännöistä, jotka ovat vakavasti haitanneet vuorovaikutuksen laatua myös Kivistöntähden asemakaavan laadinnassa. Ongelmaa pahentaa tehtyjenkin luontoselvitysten tarkoitushakuinen referointi kaavaselostuksissa. Vain harva osallinen jaksaa ja vaivautuu hankkimaan virkamiesten takana olevia erillisaineistoja, vaan tyytyy sen sijaan kaavaselostuksen referointeihin. Pidämme edelleen menettelytapaa maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena.

Ongelmaa pahentaa Kivistöntähden asemakaavan osalta se, että ainoa virallinen luontotyyppitason luontoarvoja käsitellyt luontoselvitys eli FCG:n laadultaan luokaton vuoden 2020 tuotos on valmistunut vasta kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen.

Se että Kivistöntähden kaavan muut osalliset vaikuttavat kaavoittajan/kaupungin lausunnon väitteiden mukaan hyväksyvän erikoiset, keskeisiä pohjatietoja perehtymisen kannalta vaikeammin tutustuttaviksi tekevät käytännöt, ei nähdäksemme tee menettelystä laillista. On sinänsä toki hienoa, jos Kivistön alueen kaavoittaja on vuosia jatkuneen järjestökritiikin jälkeen päättänyt muuttaa jatkossa aineistojen esilläolokäytäntöjä lausunnossa kuvaillulla tavalla.

3. Lahokaviosammalen suotuisan suojelutason säilyminen Vantaalla

Kaupungin lausunnossa ei oteta kantaa valituksen keskeiseen lahokaviosammalen suojeluongelmaan eli siihen, että kaavahanke tuhoaa keskeisen osan Kivistön tärkeimmästä ja pitkällä tähtäimellä ehkä elinkelpoisimmasta lahokaviosammalkeskittymästä. Sama keskittymä saattaa olla myös Luoteis-Vantaan tärkein lajin esiintymiskeskittymä, jolloin sillä on mahdollisesti selvästi haittaavaa vaikutusta ainakin lajin suojelutasoon Luoteis-Vantaan tarkastelualueella. Varovaisuusperiaatteen hengessä tällaisen esiintymiskeskittymän tuhoamiseen on kaikki syyt suhtautua pidättyväisesti.

Kun arvioidaan Kivistöntähden asemakaavan tuhoisuutta lajin kannalta, on syytä tiedostaa sen ympäristön muut eri vaiheissa olevat, niin ikään lahokaviosammalelle vaihtelevassa määrin haitalliset asemakaavat eli Kvartsijuoni, Lumikvartsi, Puu-Kivistö, Puu-Kivistön aloituskorttelit, Onnenkivi, Turkoosikehä jne.

3.2 Lahokaviosammaleen suojelusuunnitelma Vantaalla 

Vantaan kaupungin tilaama konsulttiselvitys sisältää juridisesti ongelmallisen kirjauksen, joka mahdollistaa  ja oikeuttaa käytännössä minkä tahansa kaavoituksen rakentamiseen tavoittelemalla alueella sijaitsevan lahokaviosammalen ydinalue-esiintymän tuhoamisen sillä perusteella, että tästä tuskin aiheutuu lajin suojelutasolle olennaista haittaa. Selvityksen julkaisun jälkeen Vantaan kaupunki on käyttänyt kirjausta aktiivisesti niin Kivistön alueella kuin muuallakin lahokaviosammalalueita koskevien asema- ja yleiskaavaratkaisujen sekä erilaisten hankkeiden oikeuttamiseen.

Suunnitelman kirjaus lajin suojelutason säilymisestä suotuisana koko Vantaalla erilaisten hankkeiden toteuttamisesta huolimatta on erittäin ongelmallinen luonnonsuojelulain edellyttämän lajin suojeluvelvoitteesta huolehtimisen kannalta. Nähdäksemme asia on syytä ratkaista oikeusasteissa eikä osana normaalia konsulttitoimintaa, kuten nyt on tapahtunut.

3.3 Luonnonsuojelulain säännökset

Pidämme edelleen luonnonsuojelulain vastaisena sitä, että luonnonsuojelulaissa rauhoitetun lajin Luoteis-Vantaan oloissa erittäin merkittävä ja elinkykyinen ydinesiintymä tuhotaan asemakaavalla ja vieläpä ilman poikkeuslupamenettelyä.

4. Asemakaavoituksen sisältövaatimusten täyttyminen

Vantaan kaupungin lausunto ei varsinaisesti vastaa valituksen asemakaavan sisältövaatimusten vastaisuuteen liittyviin yksilöityihin ongelmiin. Näitä ovat etenkin lahokaviosammalen erityisen merkittävän esiintymiskeskittymän tuhoutuminen Kivistöntähden ja muiden lähialueen asemakaavojen takia sekä Kivistön alueen liito-oravien elinympäristöverkoston yhden avainalueen (=metsän sijainti ja koko) tuhoutuminen.

5. Yleiseen etuun liittyvät perusteet

Lausunnossa esitetyt yleiseen etuun liittyvät perusteet ovat sinänsä pääosin valideja esimerkiksi poikkeuslupahakemuksen kannalta (josta ne ilmeisesti periytyvätkin). Ne eivät kuitenkaan oikeuta rikkomaan kaavoituksessa luonnonsuojelulakia sekä sivuuttamaan asemakaavojen luontoarvojen vaalimisvelvoitteita Kivistöntähden kaavahankkeen tapaan.

Yhteenveto

Vantaan kaupungin lausunto ei kumoa valituksessamme esitettyjä vuorovaikutukseen, luontoselvitysten ja vaikutusarviointien riittävyyteen ja oikeellisuuteen, asemakaavan sisältövaatimusten huomiointiin sekä lahokaviosammalen huomiointiin liittyviä lainsäädännön vastaisuuksia.

Varsinkin tehtyjen luontoselvitysten oikeellisuuden osalta kaupungin lausunto sisältää olennaista uutta tietoa etenkin tehdyiksi väitettyjen METSO-selvitysten ilmeisen fataaleista puutteista arvokohteiden tunnistamisen ja arvottamisen osalta.

Uusinnamme siis edelleen valituksemme argumentit ja vaadimme kaavan kumoamista.

Helsingissä 23.4.2021

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
va. toiminnanjohtaja

Liite 1.