Vastine KHO:lle – Kirkkonummen liito-oravapoikkeuslupa, Suvimäki-Majvik
ELY-keskus myönsi Kirkkonummen kunnalle luvan poiketa liito-oravan suojelusta Suvimäen ja Majvikin alueen asemakaavaa varten. Piiri ja Kirkkonummen ympäristöyhdistys valittivat perusteettomana pitämästään poikkeusluvasta Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi luvan 22.2.2021. Kirkkonummen kunta on tehnyt hallinto-oikeuden päätöksestä valituksen ja hakenut valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Piirin ja yhdistyksen vastine kunnan valitukseen lähetettiin KHO:lle 11.6.2021.
Kirkkonummen kunnanhallitus on 16.8.2021 päättänyt vetää pois valituksensa KHO:sta, joten voittomme HHO:ssa jää voimaan.
- Aikaisemmat vaiheet:
- Alkuperäinen piirin valitus HHaO 6.5.2019
- Piirin vastaselitys HHaO 15.7.2020
- Piirin vastaselitys Kirkkonummen kunnan selitykseen HHaO 12.1.2021
VASTINE 11.6.2021
Korkeimmalle hallinto-oikeudelle
Viitaten vastinepyyntöönne:
Päiväys: 20.5.2021
Diaarinumero: 20953/03.04.04.04.24/2021
Päätös, jota muutoksenhaku koskee: Helsingin hallinto-oikeus, 22.02.2021, 21/0043/1
Prosessiosoite
Lauri Kajander, va. toiminnanjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Itälahdenkatu 22 b A
00210 HELSINKI
Puhelin 045 114 0088
Sähköposti: uusimaa (a) sll.fi
ASIA: Vastine Kirkkonummen liito-oravapoikkeuslupaa koskevassa asiassa, Suvimäki-Majvik – Kirkkonummen kunnan valituslupahakemus korkeimmalle hallinto-oikeudelle
Kirkkonummen ympäristöyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittävät vastinepyynnöstä ja toteavat asiasta seuraavaa.
Kirkkonummen kunnan valituksessa ei ilmene mitään olennaista uutta asiassa, joten viittaamme asiasta tekemäämme valitukseen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että kokoojakadulle löytyy useitakin vaihtoehtoja. Tällöin luonnonsuojelulain 49 §:ssä tarkoitetun viimesijaisen poikkeuksen tarvetta ei voi katsoa syntyvän.
Espoon Tiistinlaaksoa koskevassa vuosikirjapäätöksessä KHO:2021:67 esitetyt poikkeamisen perusteet eivät täyty Suvimäki-Majvikissa. On huomattava, että kyseinen päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 3-2. Äänestyslausunnossa perusteltiin poikkeusluvan hylkäämistä sillä, että ei ole riittävästi osoitettu, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole löydettävissä. Suvimäki-Majvikissä tämä ongelma on paljon ilmeisempi kuin Tiistinlaaksossa. Tiistinlaakson alue on KHO:n päätöksen mukaan Matinkylän ainoa merkittävä täydennysrakentamiskohde, joka liittyy keskeisesti metroaseman ympäristöön rakentuvan aluekeskuksen kehittämiseen. Sen sijaan Suvimäki-Majvikin läheistä Masalan keskustaa tiivistetään ja kehitetään tällä hetkellä useilla hankkeilla. Tiistinlaaksossa kyse on kävelyetäisyydellä metroasemasta olevasta rakentamisesta; Suvimäki-Majvikissä liityntäliikenteen tietyn reitin mahdollistavasta kadusta. Suvimäki-Majvikissä kyseiselle liityntäliikenteelle tai sen reitille ei suunnitelmissa ole esitetty perusteita ja sille on olemassa vaihtoehtoja. Poikkeamispäätöstä on Suvimäki-Majvikin kaavasuunnittelussa haettu, vaikka ei ole luontodirektiivin vaatimusten mukaisesti riittävällä tavalla selvitetty vaihtoehtoista tyydyttävää ratkaisua.
Kokoojakatu ei ole välttämätön
Kunnanhallituksen päätös valittamisesta syntyi tasaäänin 6-6. Jo tämä kertoo, että kokoojakadun tarpeellisuudelle ja/tai esitetylle reitille nähdään kunnassa olevan muita mahdollisuuksia. Helsingin hallinto-oikeus toteaa ”ei voida riittävästi varmistua siitä, että sinänsä tarpeellisena pidettävän kokoojakadun toteuttamiselle ei olisi muuta tyydyttää ratkaisua. Se, että kokoojakadun osoittaminen kulkemaan esimerkiksi kaavaluonnoksessa osin tai kokonaan rakentamiseen osoitettujen kortteleiden eli maaston muodotkin huomioon ottaen rakentamiseen soveltuviksi katsottujen alueiden kautta, edellyttäisi rakentamisen erilaista ryhmittelyä ja massoittelua tai viime kädessä rakentamisen määrän vähentämistä, ei nyt kysymyksessä olevassa poikkeamisasiassa anna aihetta arvioida asiaa toisin.”
Nykyiset neljä liittymää on mahdollista korvata ilman kokoojakatua kahdella liittymällä ja useammallakin tavalla, esimerkiksi:
- Suvimäen alueen liikenne liikennesuunnitelman mukaisesti Kartanontien kautta tai suoraan Kehä III:n liittymäalueelle/Sundsbergintielle tai sillalla Salmitielle / uudelle rinnakkaistielle.
- Majvikin ja eteläisen Luoman liikenne Kehä III:lle tai sen vartta kulkevalle uudelle rinnakkaistielle Kehä III:n ylittävän sillan tai siltojen kautta. Yhden sillan vaihtoehdossa Majvikintien kautta kulkeva liikenne yhdistetään Näsinmäentien kautta kulkevaan liikenteeseen esimerkiksi nykyistä kevyen liikenteen reittiä. Kevyelle liikenteelle on olemassa viihtyisämpi reitti asemalle jo rakennetulta ja suunnitelluilta alueelta.
Näitä vaihtoehtoja ei voida pitää edes merkittävästi kokoojakatua hankalampina, vaikka kuten Helsingin hallinto-oikeus toteaa: ”Vaihtoehtoa ei myöskään voida pitää epätyydyttävinä vain siksi, että sen toteuttaminen olisi hankalampaa poikkeusluvan hakijan kannalta.”
Kokoojakatu ei juuri palvelisi sujuvaa liityntäliikennettä
Kirkkonummen kunnan perusteluista ja kaavaluonnoksesta puuttuu kokonaan suunnitelmien peilaaminen kulkumuototutkimuksiin ja sitä kautta koko kokoojakadun oikeutukseen bussiliikenteellä. Asemakaavaluonnoksessa teossa ei ole edes arvioitu potentiaalisten liityntäliikenteen käyttäjien määrää, saati näiden tarvitsemaa ja mahdollistamaa liityntäliikenteen kapasiteettia tai sen käytännön toteutusta.
Ilman aktiivista liityntäliikenteen käyttöä kokoojakadulle esitetyt perustelut ovat entistä heikompia. Mikäli asukkaat eivät käyttäisi liikkumiseensa merkittävissä määrin julkista liikennettä, asemakaava-alueen tai sen osan sijainnin perustelut johtavat harhaan. Näistä syistä alla perehdytään julkisen liikenteen käytön todennäköisyyksiin.
Tutkimuksen (liite 1: Anni Suomalainen: Kävelyetäisyys metroasemalle, 2014) mukaan: Helsingin seudun liikkumistutkimuksen aineistossa metron liityntäkävelymatkoissa havaittiin nopea määrän väheneminen noin 600–700 metrin linnuntie-etäisyydellä kaikista metroasemista, ja taitteen oletettiin johtuvan siitä, että kyseisellä etäisyydellä matkustajat joko siirtyvät muiden liityntäliikennemuotojen käyttöön tai korvaavat koko metromatkansa jollakin muulla kulkumuodolla.
Suomalaisen (liite 1) kyselytutkimuksessa metromatkustajien arvioimien omien asemallekävelymatkojen maksimietäisyyden mediaani oli kilometri. Kirjallisuustutkimuksen, asiantuntijahaastatteluiden, teoreettisten laskelmien ja edellä mainitun aineiston pohjalta Suomalainen arvioi, että keskiverto metromatkustaja on valmis kävelemään noin 900–1000 metrin matkan metroasemalle. Tässä tutkimuksessa on valitettavasti haastateltu vain metron valinneita, joten suoraa johtopäätöstä siitä, miltä etäisyydeltä valitaan metro eikä omaa autoa kulkuneuvoksi, ei voi vetää. Eri maiden ja kaupunkien suosituksissa käytetyt etäisyydet joukkoliikennepysäkeille ovat 400 -1000 metriä, vaihdellen mm. vuorotiheyden mukaan.
Edellämainitun perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että liityntäliikennettä Masalan asemalle käyttäisivät pääosin vain ne jotka asuvat kiistanalaisista liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoista eli pohjoisemman (kohde 2 poikkeuslupahakemuksessa) pohjoispuolella. Asemakaavaluonnoksessa (2017) ko. alueelle uudesta rakentamisesta on suunnattu korkeintaan viidennes eli todennäköisemmin 200 kuin 300 asukasta (liite 2).
Bussilinja sekä muu liikenne voitaisiin järjestää nykyisen Kehä III:n ja Majvikintien liittymän tai mahdollisen tulevan eritasoliittymän kautta. Kun bussi kulkisi Kehä III:a tai uutta rinnakkaistietä pitkin, olisi pysäkin järjestäminen juna-aseman länsipuolelle 100 metrin päähän Helsinkiin menevien junien laiturista mahdollista. Ilman uusia yli/alikulkuja Kirkkonummen suuntaan menevältä laiturilta tulee matkaa Kehä III:n itäpuolen pysäkille lähes puoli kilometriä.
Kaikilla kunnan esitettämillä ratkaisuilla liityntäbussi kiertäisi pitkältä ja/tai jäisi kauas ainakin toiselta juna-laiturilta. Kaavailtu kokoojakatu kulkisi lähimmillään juna-aseman ohi noin 300 metrin etäisyydeltä, mutta suunnitelmissa ei esitetä uutta kevyen liikenteen yli/alikulkua Kehä III:n yli/ali. Nykyisiltä ali- ja ylikuluilta matka asemalle on hieman yli puoli kilometriä.
Kevyenliikenteenyhteys koko asemakaava-alueelta juna-asemalle on jo olemassa. Suvimäen osalta uudella Kehä III:n yli/alikululla on tätä matkaa mahdollista lyhentää.
Kuva 1: Suvimäki-Majvikin asemakaavaselostuksen (2017 ) kuva (s. 29) (liite 3) : Alustava liikenneverkko (Trafix, 2017). Vaikka kaavakartta esittää bussin kulkevan Kehä III:n yli, on huomattava alustavan liikenneverkkon kuvassa näkyy bussilinjan päätepysäkki Kehä III:n itä – eli Majvikin – puolella. Vaikka eritasoliittymää ja siltaa junaradan yli on suunniteltu, ei sen perusteella voida katsoa bussilinjan voivan varmuudella kulkea ko. reittiä eikä siten perustella kokoojakatua varten annettua poikkeuslupaa. Potentiaalisten liityntäliikenteen käyttäjien, eli niiden joiden matka juna-asemalle olisi yli kilometrin, nopein bussireitti asemalle kulkisi Kehä III:n tai sen rinnakkaistien kautta lisättynä pysäkillä aseman kohdalla (ja reitillä korttelin läpi). Kuvaan on piirretty alue joka on noin suunnilleen 900 metrin kävelyetäisyydellä juna-asemasta nykyisten Kehä III:n ylityksen ja alituksen kautta.
MAL-sopimuksen velvoitteet
MAL-sopimus ei edellytä tiettyjen alueiden rakentamista, vaan kuntien kaavoittamisen keskittämistä tietyille alueille ja tietyn määrän kaavoittamista vuosittain. MAL-tavoitteiden olennainen osa on, että tulevat asukkaat käyttäisivät pääosin julkista liikennettä: “Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tehdään toimia, jotka vähentävät liikennesuoritteita ja edesauttavat siirtymään kestävämpään tapaan liikkua ja vapautua fossiilisista polttoaineista” (Liite 3, Kirkkonummenn kuntakehitysjaoston pöytäkirja 15.09.2020). Suvimäki-Majvikin alueella julkinen liikenne on toimivinta ja houkuttelevinta silloin, kun asemalle on kohtuullinen kävelyetäisyys.
Matka-aikaa Suvimäestä juna-asemalle lyhentäisi merkittävästi uusi kevyen liikenteen yhteys Kehä III:n yli tai ali. Mikäli myös Sundetin yli tehtäisiin tähän jatkoksi uusi silta, voisi juna-asema houkutella enemmän käyttäjiä Sundsbergistäkin.
Yhdymme Helsingin hallinto-oikeuden näkemykseen: ”Käytettävistä olevista selvityksistä ei siten ole suoraan pääteltävissä, miten kokoojakadun linjaus toisen tai molemmat poikkeamispäätöksessä tarkoitetut lisääntymis- ja levähdyspaikat ohittaen vaikuttaisi mahdollisuuteen osoittaa kaava-alueelle tarkoituksenmukainen määrä rakentamista.” Vaikka Suvimäki-Majvik on Espoonlahden rantoja lukuunottamatta yleispiirteistä “maankäytön [rakentamisen] ensisijaista vyöhykkeettä MAL 2019 –suunnitelman mukaisesti”, katsomme ettei ainakaan yli kilometrin kulkuetäisyydelle juna-asemalta suunniteltu rakentaminen olisi MAL-tavoitteiden mukaista. Mikäli MAL-tavoitteiden mukaista rakentamista halutaan lisätä, paikkoja tulee etsiä esimerkiksi Suvimäen tonttitehokkuuksien nostamisesta ja Kehä III:n kävely- ja pyöräilyestevaikutuksen vähentämisestä.
Muuta
Liito-oravien elinolosuhteita heikennetään koko ajan eri puolilla Kirkkonummea. Koska laji on katsottu vaarantuneeksi koko maassa, on harhaanjohtavaa väittää lajin suojelutasoa suotuisaksi alueella, jolla sen olosuhteet heikkenevät.
Mikäli hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja poikkeuslupa myönnetään, vaadimme että poikkeusluvan voimaan astumisesta säädetään siten, että toimenpiteisiin saa ryhtyä vasta, kun siihen on todellinen tarve. Edes kaavan lainvoimaistumisen hetki ei ole oikea hetki liito-oraville tärkeiden puiden kaatamiselle, koska kaava voi hyväksymisestä huolimatta jäädä toteutumatta. Poikkeusluvan mukainen toiminta pitäisi voida aloittaa vasta ko. tienrakennuksen lainvoimaisesti alkaessa.
Suvimäen ja Majvikin alue on luokiteltu kulttuuriympäristön aluekokonaisuudeksi ja siellä on useita suojeluarvoja sisältäviä luontokohteita, kuten Natura 2000 -verkostoon kuuluva Espoonlahden lintuvesi. Kunta on kaavoitusohjelmassa arvioinut maaston haasteellisuuden tekevän alueen liikenteen ja kunnallistekniikan rakentamisesta poikkeuksellisen vaikeaa ja kallista. Näiden syiden takia katsomme, että alueelle tulee kaavoittaa vain alle 1 kilometrin kulkuetäisyydelle juna-asemalta, jolloin myös tarve bussiliikenteelle sopivalle kokoojakadulle poistuu.
Lisätietoja
– puheenjohtaja Laura Räsänen, puhelin 050 4389 795 (etätyöpaikalla huono kenttä, tarvittaessa jätä soittopyyntö tekstiviestillä), sposti: laura.rasanen (at) kotikone.fi
Kirkkonummella ja Sipoossa 11.6.2021
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
va. toiminnanjohtaja
KIRKKONUMMEN YMPÄRISTÖYHDISTYS RY
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Riitta Hukkanen
sihteeri
Liitteet
Liite 1: Anni Suomalainen: Kävelyetäisyys metroasemalle 2014, Diplomityö Aalto yliopisto https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/14538/master_Suomalainen_Anni_2014.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Liite 2: Kirkkonummen kunta: Suvimäki ja Majvik asemakaavaluonnoskartta 31.5.2017.
Liite 3: Kirkkonummen kunta: Suvimäki ja Majvik Asemakaavan selostus, asemakaavaluonnokseen liittyvä selostus, joka koskee 31.5.2017 päivättyä kaavakarttaa
Liite 4: Kirkkonummen kunta, kuntakehitysjaoston pöytäkirja 15.09.2020 § 45 901/00.04.01/2020 http://kirkkonummi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2020466-4
—