Valitus Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavasta – Liite 2: Aluekohtaiset vaatimukset
[Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin ja Espoon ympäristöyhdistyksen Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa koskeva valitus 22.7.2021 löytyy tästä linkistä.
Valituksen ensisijainen vaatimus on koko kaavan kumoaminen lainvastaisena. Toissijainen vaatimus on kaavan kumoaminen tiettyjen alueiden osalta. Nämä aluekohtaiset vaatimukset esitetään ja perustellaan alla olevassa valituksen Liitteessä 2 – Aluekohtaiset vaatimukset.]
Valituskohde 1. Vaadimme kumottavaksi Vihdintien etelä- ja pohjoispuoliset, liitekartalla (liite B1) yksilöidyt Örkkiniitty-Metsämaan A2-varauksen, tähän pohjoiskoillispuolelta liittyvän A3-varauksen sekä itäpuolisen TP-varauksen länsiosan.
Vihdintien etelä- ja pohjoispuolella Örkkiniityn kohdalla on säilynyt merkittävä keskittymä (noin 12 ha) luonnonsuojelubiologisesti arvokkaita kangas- ja lehtometsiä, jotka samalla toimivat tärkeänä ekologisena yhteytenä tien ylitse. Voimassa olevassa, joskin hiljalleen vanhentuvassa, yleiskaavassa noin kolmannes valituksenalaisesta alueesta on V-aluetta, loppuosa on AP-aluevarausta tai T-varausta.
Alueen keskeisimmät luontotyyppeihin ja liito-oravaan liittyvät luontoarvot on todettu ja yksilöity Keijo Savolan keväällä 2016 tekemän maastokäynnin yhteydessä ja välitetty tuolloin tiedoksi Espoon kaupungille muistion ja sen liiteaineistojen muodossa (liitteet B2a-B2d). Kaavavalitus kohdentuu muistion osa-alueisiin 2 ja 4.
Vihdintien molemmilta puolilta paikallistettiin kevään 2016 selvityksessä merkittäviä kangas-, lehto- ja korpimetsiin liittyviä METSO-arvoja, jotka osaltaan edustavat myös uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Tien eteläpuolelta paikallistettiin myös ilmeinen vesilain 11 § kriteerit täyttävä luonnontilaisen kaltainen noro. Vihdintien pohjoispuolelta paikallistui keväällä 2016 myös liito-oravan vahvasti asuttama ydinalue kolopuineen. Liito-oravaeloa oli myös Vihdintien eteläpuolisella osa-alueella, joskaan varmoja asuttuja kolopuita ei tuolloin havaittu.
Vuonna 2020 valituksenalaiselta alueelta on paikallistettu Olli Mannisen maastokäynnillä huomattavan tiheä, luonnonsuojelulain 42 § mukaisiin rauhoitettuihin lajeihin kuuluvan lahokaviosammalen esiintymiskeskittymä (Liitteet B3a ja B3b). Lajin esiintymien yksilömäärä alueella on Espoon oloissa poikkeuksellinen, jolloin sitä on syytä varovaisuusperiaatteen mukaisesti pitää lajin suotuisan suojelutason säilyttämisen kannalta ilmeisen tärkeänä.
Valituksenalaisella metsäalueella on selvää merkitystä eteläpohjoissuuntaisena metsäekologisen yhteytenä Niipperin Myllypuron sekä Vestra-Tremanskärrin suojelualuekokonaisuuksien välillä. Tämä on osin tunnistettu myös yleiskaavassa esittämällä kaavan liitekartalla alueen poikki paikallinen ekologinen yhteys. Tämä ei kuitenkaan alueiden käytöllisesti riitä turvaamaan tämän noin 12 ha laajuisen alueen keskeisimpiä luontoarvoja, koska niiden turvaaminen edellyttää myös merkittävää säilytettävää metsäpinta-alaa. Valituksenalaisen metsäalueen arvoa eteläpohjoissuuntaisena metsäekologisena yhteytenä lisää osaltaan se, että yleiskaavan pääkartalla yhtenäisenä virkistysalueena esitetty Kringelkärrin ekologinen yhteys muutamia satoja metrejä länteen valituksenalaisesta alueesta on jo puolittain asemakaavoitettu pientalotonteiksi.
Kaavassa esitetty maankäyttö on luonnonsuojelulain vastaista lahokaviosammaleeseen (LSL 42 §) ja liito-oravaan (LSL 49 §) liittyvien suojelu- ja huomiointivelvoitteiden laiminlyömisen takia. Koko rajattu alue on nykytietojen perusteella poikkeuksellisen merkittävä lahokaviosammalkeskittymä, mistä kertovat sadat havaitut lajin esiintymät. Vihdintien pohjoispuolen esitettyä rakentamista ei puolestaan ole käytännössä mahdollista toteuttaa ilman valtaosan alueesta käsittävän lajin ydinalueen tuhoamista tai vähintäänkin olennaista heikentämistä.
Vihdintien eteläpuoliselta alueelta havaittu, kevään 2016 maastokäynnin yhteydessä osin luonnontilaisen kaltaiseksi todettu noro/pikkupuro täyttänee myös vesilain 11 § suojellun luontotyypin kriteerit, jolloin alueelle esitetty raskas rakentaminen on mitä ilmeisimmin vesilain suojeluvelvoitteiden vastainen.
Kaavaratkaisu ei huomio riittävässä määrin yleiskaavan sisältövaatimuksissa edellytettyjä yhdyskuntarakenteen ekologisen kestävyyden sekä luonnonarvojen vaalimisen velvoitteita. Osaltaan kaavaratkaisu myös vaarantaa virkistykseen soveltuvien, varsinaisten lähivirkistysalueiden riittävyyden nopeasti rakentuvalla Metsämaa-Kortesmäen ydinosalla.
On perusteita arvioida kaavaratkaisu sellaiseksi, että sen osalta ei kaavan yhteydessä ole tehty mahdollisten merkittävien luontovaikutusten osalta riittäviä selvityksiä eikä vaikutusarviointeja siinä määrin kuin MRL 9 § ja MRA 1 § edellyttävät.
Kaavaratkaisu on ristiriidassa myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (”Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä”) kanssa vaarantaessaan keskeisen tärkeän ekologisen yhteyden, jonka alueella sijaitsevat metsät ovat lajisto- ja luontotyyppiarvojensa perusteella ilmeisen arvokkaita.
Valituskohde 2. Vaadimme kumottavaksi Örkkiniityntien itä- ja kaakkoispuoliset uudet A3-varaukset sekä Juvanmalmin teollisuusalueen pohjois- ja luoteisosan TP-varauksen laajennukset (Liite B4).
Uudessa yleiskaavassa A3-varauksia on laajennettu voimassa olevan yleiskaavan virkistysalueelle (V). Osa näistä valituksenalaisista alueista on asemakaavoissa VL-aluetta, osa on asemakaavoittamatonta. Lisäksi Juvanmalmin teollisuusalueen TP-alueen varausta on pohjoisessa ja luoteessa laajennettu alueelle, joka on voimassa olevassa yleiskaavassa ja asemakaavassa virkistysaluetta.
Kaavaratkaisu supistaa olennaisesti Juvanmalmin teollisuusalueen luoteis- ja pohjoispuolista, seudulliselle viherrakenteelle keskeisen tärkeää Niipperin luonto- ja virkistysmetsien kokonaisuutta. Merkittävällä osalla valituksenalaisista alueista on luonnonsuojelullista arvoa niillä tavattavien luonnontilaisen kaltaisten ja/tai lahopuustoisten kangas- ja lehtometsien takia,
Osa Itäniityntien itäpuolisista A3-varauksista sekä osa Juvanmalmin teollisuusalueen pohjoispuolisesta TP-varauksen laajennuksesta sisältyy Uudenmaan liiton selvityksessä maakunnallisesti merkittäväksi arvioituun Örkkiniitty-Långkärrin luontoalueen rajaukseen (kuva 1). Kohteen luontoarvot on yksilöity selvityksen (https://www.uudenmaanliitto.fi/files/23400/Luontoselvityskohteiden_maakunnallinen_arvo.pdf) sivuilla 74-77.
Osa Itäniityntien itäpuolisista A3-varauksista on sisällytetty Örkkiniitty-Långkärrin arvokkaan luontoalueen rajaukseen myös Espoon ympäristökeskuksen keväällä 2021, useita kuukausia ennen kaavan valtuustokäsittelyä, julki tuomassa Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma ja selvitys -julkaisussa ( https://espoo.oncloudos.com/kokous/2021317-5-55732.PDF). Alueen esittely ja lakisääteiseksi suojelualueeksi esitetyn alueen muokattu rajausesitys (kuva 2) löytyvät kyseisen selvityksen sivuilta 58-59.
Kaavaratkaisu heikentää myös laajemman alueen kannalta keskeisiä ekologisia yhteyksiä. Luoteessa, Yläjuoksu -tien kohdalla esitetty maankäyttö katkaisee edellisessä yleiskaavassa selvästi varjellun metsäekologisen yhteyden Niipperin Myllypuron suojelualueen suuntaan. Etelässä vaarantuu puolestaan vakavasti Juvanmalmin teollisuusalueen ja Niipperin asuinalueiden välinen eteläpohjoissuuntainen metsäekologinen yhteys. Kyseinen yhteys on kaavassa länsiosasta A3-varausta ja itäosasta laajennettua TP-aluetta. Lisäksi alueen poikki kulkee kaavan pääkartan mukainen ulkoilun viheryhteystarvemerkintä. Viimeksi mainittu ei riitä turvaamaan yhteyden metsäluontoarvoja.
Kaavaratkaisu ei riittävässä määrin huomioi yleiskaavan sisältövaatimuksen edellyttämiä yhdyskuntarakenteen ekologisen kestävyyden sekä luonnonarvojen vaalimisen velvoitteita. On myös perusteita arvioida kaavaratkaisu sellaiseksi, että sen osalta ei kaavan yhteydessä ole tehty mahdollisten merkittävien luontovaikutusten osalta riittäviä selvityksiä eikä myöskään vaikutusarviointeja siinä määrin kuin MRL 9 § ja MRA 1 § edellyttävät. Kaavaratkaisussa on joka tapauksessa tietoisesti jätetty huomioimatta Uudenmaan liiton vuoden 2019 selvityksen sekä Espoon ympäristökeskuksen valmisteleman Luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelman (2021) keskeisiä johtopäätöksiä Örkkiniitty-Långkärrin luonnonsuojelullisesti arvokkaimman ydinalueen rajauksen osalta.
Kaavaratkaisu on ristiriidassa myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (”Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä”) kanssa vaarantaessaan tärkeitä ekologisia yhteyksiä sekä ohjatessaan rakentamista luonnonsuojelullisesti arvokkaisiin metsiin.
Valituskohde 3. Vaadimme, että Niipperinmäen alueelle esitetty A3-varaus kumotaan Niipperintien itäreunasta sekä varsinaisen Niipperinmäen metsäisen alueen osalta (liite B5).
Niipperintien varressa A3-varaus kaventaa merkittävällä tavalla voimassa olevassa maakuntakaavassa sekä Uusimaa 2050-kaavassa osoitettua maakunnallisesti tärkeää itälänsisuuntaista ekologista runkoyhteyttä. Samalla se ohjaa rakentamisvarauksen kaupungin itsensä arvokkaaksi toteaman luontoalueen (Taka-Niipperin lehtokorpi) päälle. Kyseisen, osittaisen korpiluonteensa (varsinkin vesitalous) takia ympäröivälle maankäytölle erityisen herkän luontoalueen arvo on todettu Espoon ympäristökeskuksen keväällä 2021, useita kuukausia ennen kaavan valtuustokäsittelyä, julki tuomassa Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma ja selvitys-julkaisussa (https://espoo.oncloudos.com/kokous/2021317-5-55732.PDF). Alueen esittely ja arvokkaaksi todetun alueen rajaus (kuva 3) löytyvät kyseisen selvityksen sivuilta 190-191.
Valituksenalaisen A3-varauksen itäosa (varsinaisen Niipperinmäen itäreuna) sisältää Keijo Savolan alueelle keväällä 2016 tekemän maastokäynnin perusteella luonnontilaisen kaltaisia (ja siten erityisen arvokkaita) vanhoja METSO I- ja II-luokan tuoreen ja kuivahkon kankaan havusekametsiä, joissa osassa on runsaasti lahopuuta. Sama alue on todettu merkittäväksi myös luonnonsuojelulain rauhoitettuihin lajeihin kuuluvan lahokaviosammalen esiintymisalueena (liitteet B3a ja B3b). Varsinaisella Niipperinmäen lakiosalla sekä siihen liittyvillä kalliomailla vallitsevia ovat luontoarvojen kannalta merkittävät, luonnontilaisen kaltaiset vanhapuustoiset kalliometsät (osin METSO I, osin II). Niihin liittyvät kangasmetsälaikut ovat puolestaan luontoarvojen kannalta kehityskelpoisia, pääosin aikoinaan harvennettuja METSO III-luokan vanhapuustoisia havusekametsiä. Ståhlentien itäpuolisten tonttien itäpuolella on lisäksi säästynyt toista hehtaaria METSO-arvoiltaan merkittäviä (luokkaa I ja II) luonnontilaisen kaltaisia vanhapuustoisia lehto- ja kangasmetsiä. Niipperinmäen pohjoisrinne on puolestaan melko lahopuustoista, joskin aikanaan harvennettua vanhaa havusekametsää (METSO II), josta on tehty runsaasti lahokaviosammalhavaintoja.
Kaavassa esitetty pientalovaltaisen rakentamisen laajentaminen valituksen liitteessä yksilöidyille luontoalueille on osaltaan luonnonsuojelulain vastaista lahokaviosammaleeseen liittyvien suojeluvelvoitteiden laiminlyömisen takia. Valituksenalaisesta A3-varauksesta ainakin varsinaisen Niipperinmäen pohjoisrinne sekä samaisen mäen itäpuoliset kangasmetsät ovat ilmeisen merkittäviä lajin suojelun kannalta. Niipperinmäen pohjoisrinteen lähialueelta sekä Taka-Niipperin lehtokorven alueelta on myös useilta vuosilta liito-oravahavaintoja, joten osa rakentamisvarausten alle jäävistä, puuston rakenteen puolesta lajille soveltuvista metsistä on todennäköisesti jollakin tasolla merkityksellisiä myös liito-oravan suojelun kannalta.
Kaavaratkaisu ei huomio riittävässä määrin yleiskaavan sisältövaatimuksissa edellytettyä yhdyskuntarakenteen ekologista kestävyyttä sekä luonnonarvojen vaalimista. On myös perusteita arvioida kaavaratkaisu sellaiseksi, että sen osalta ei kaavan yhteydessä ole tehty mahdollisten merkittävien luontovaikutusten osalta riittäviä selvityksiä eikä myöskään vaikutusarviointeja siinä määrin kuin MRL 9 § ja MRA 1 § edellyttävät. Oma lukunsa on se, että Niipperintien varren A3-varauksen osalta ei ole haluttu huomioida kaupungin oman ympäristökeskuksen tuottamaa tietoa Taka-Niipperin lehtokorven luontoarvoista, vaikka tämä tieto Espoon kaupunkisuunnittelun käytössä on ollutkin.
Kaavaratkaisu on ristiriidassa myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (”Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä”)kanssa vaarantaessaan osaltaan maakunnallisesti tärkeän ekologisen yhteyden, jonka alueella sijaitsevat metsät ovat lajisto- ja luontotyyppiarvojensa perusteella muutenkin arvokkaita.
Valituskohde 4. Vaadimme Perusmäen Liselottin SL-varauksen ympärille esitetyn A3-varauksen kumoamista liitteessä (liite B6) yksilöidyltä osin.
Yleiskaavassa on osoitettu melko lailla kattavasti A3-aluevarausta pienen, ympäristön maankäytölle herkän luonnonsuojelualuevarauksen ympärille. Alue on ollut rauhoitettuna määräaikaisella sopimuksella, mutta rauhoitusaika on päättynyt 28.2.2021. Alueen luontoarvot ovat kuitenkin säilyneet, mistä syystä se on sisällytetty uuteen yleiskaavaan SL-varauksena. Alue sisältyy myös luonnonsuojelualueeksi esitettävänä alueena Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelmaan (Espoon ympäristökeskus 2021).
Suojelualuevarauksen länsi-, luoteis-, pohjois-, koillis-, kaakkois- ja eteläpuolella A3-varaus on laajennettu myös voimassa olevan asemakaavan VL-varauksille (kuva 4).
Esitetty maankäyttö vaarantaa suojelualuevarauksen luontoarvojen pidempiaikaisen säilymisen mahdollistaessaan lisärakentamisen pienen suojelualueen kupeeseen useista suunnista.
Kaavaratkaisu on yleiskaavan sisältövaatimusten vastainen, sillä se laiminlyö luonnonarvojen vaalimisvelvoitteen yhden keskeisimmän luontoarvon (=perustetut ja perustettavaksi tarkoitetut suojelualuevaraukset) osalta. Kaavaratkaisu eli mittavat uudet A3-varaukset huonojen joukkoliikenneyhteyksien äärelle ja pienen suojelualueen reunaan eivät myöskään edusta sisältövaatimuksien edellyttämää huolehtimista kaavan ekologisesta kestävyydestä. Kumottavaksi esitetyt A3-varaukset ovat myös osa Perusmäen ympäristön laajemminkin ongelmallista asumisvarausten levittämisestä olemassa olevan, tiiviimmän yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle. Ongelman on nostanut esille mm. Uudenmaan ELY-keskus kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa.
Kaavan yhteydessä ei ole myöskään riittävällä tarkkuustasolla arvioitu yleiskaavan mahdollistaman lisärakentamisen vaikutuksia pienen suojelualuevarauksen luontoarvoihin. Tältä osin kaava on myös MRL 9 § ja MRA 1 § vastainen.
Kaavaratkaisu on perusteltua nähdä myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisena, koska se vaarantaa luonnonsuojelualueeksi esitetyn, itsestään selvästi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaan alueen arvojen säilymisen.
Valituskohde 5. Vaadimme kumottavaksi Kalajärvenkallioiden luonto- ja virkistysalueen reunoille esitetyt A3- ja AT-varaukset liitteessä (liite B7) yksilöidyssä laajuudessa.
Kalajärven kallioiden luonnonsuojelualue, siihen suoraan pohjois-, länsi- ja eteläpuolelta liittyvät monipuoliset metsät sekä itse Kalajärvi muodostavat Kalajärven kaupunkikeskuksen luonnoltaan ja maisemiltaan vetovoimaisimman viheralueen. Alueen merkitys virkistyskäytön kannalta on jo tällä hetkellä maakunnallinen, mistä syystä aluekokonaisuuden ydinosa on huomioitu maakuntakaavoissa suojelu- ja virkistysalueina sekä voimassa olevassa yleiskaavassa virkistysalueena. Kalajärven kaavailtu kasvu lisää olennaisesti alueen virkistysarvoa ja -käyttöä aiheuttaen samalla lisäpainetta myös Kalajärven kallioiden suojelualuetta sekä muita lähialueen suojelualueita kohtaan.
Kaava mahdollistaa nykyisen Kalajärven yhtenäisen luonto- ja viheralueen merkittävän supistumisen lännessä Vanhan Lahnuksentien ympäristössä (A3- ja AT-varauksia) sekä alueen etelä- ja lounaisosassa (AT-varauksien merkittävä laajentaminen). Lisäksi Vihdintien ylitse on ilmeisesti teknisten syiden takia ulotettu pohjoispuolisen A3-varauksen tarpeeton ”piikki”, joka mahdollistaa maakunnallisetsi erittäin tärkeän ekologisen yhteyden supistamisen myös Vihdintien eteläpuolella. Samaan yhteyteen kohdistuu mittavia pirstoutumisuhkia myös Vihdintien pohjoispuolella varsinkin uusien tiekaavailujen takia.
Rakennettavaksi esitettyjen alueiden luontoarvoja ei ole kaavan yhteydessä kaupungin toimesta selvitetty ilmeisesti lainkaan, mistä johtuen on syytä kyseenalaistaa kaavaratkaisun laillisuus selvitysten ja vaikutusarviointien riittävyyden osalta (MRA 1 §, MRL 9 §).
Luontoharrastajien maastokäyntien (mm. Keijo Savola, useita käyntejä 2003-2016) perusteella valituksenalaisista metsistä noin kolmasosa on luontoarvoiltaan merkittäviä METSO I-III luokan kallio-, kangas- korpi- ja rämemetsiä loppujen edustaessa lähinnä erilaisia nuoria ja varttuneita, ajallaan hoidettuja talousmetsiä. Erityisistä kaavan uhkaamista luontoalueista on syytä nostaa esille merkittävän osan räme- ja korpiarvoistaan säilyttänyt laaja Nemlaxmossenin suoalue suojelualueen ja Lahnuksen koulun välissä.
Heterogeenisestä luonteestaan huolimatta valituksenalaiset metsät ovat luontoarvojen säilymisen ja jatkokehittymisen kannalta tärkeitä erityisesti siksi, että ne sijaitsevat pääosin luonnontilaisen kaltaisista kangas- ja kalliometsistä koostuvan Kalajärven kallioiden laajan (yli 50 ha) suojelualueen kyljessä toimien sen lajistolle myös selvänä tulevaisuuden tukialueena.
Kalajärvenkallioiden etelä- ja lounaispuoliset AT-alueiden laajennukset ovat maakuntakaavan vastaisia ohjatessaan mahdollista lisärakentamista voimassa olevan maakuntakaavan sekä samalla hyväksytyn, mutta oikeuskäsittelyssä olevan Uusimaa 2050-kaavan virkistysaluevaraukselle (kuva 5).
Kaavassa ei myöskään ole huomioitu Uusimaa 2050-kaavassa Kalajärven kallioiden luonnonsuojelualueen sekä Luukinjärven rantametsien luonnonsuojelualueen välille osoitettua maakunnallista viheryhteystarvetta.
Kaavaratkaisu on Kalajärvenkallioiden pohjois- länsi- ja etelälaidan metsiin osoitettujen A3-varausten sekä AT-varausten laajennusten osalta useiden yleiskaavan sisältövaatimusten vastainen. Ratkaisu vaarantaa osaltaan virkistysalueiden riittävyyden, laiminlyö luontoarvojen vaalimisvelvoitteen sekä hajottaa yhdyskuntarakennetta tavalla, joka ei edistä ekologista kestävyyttä eikä tukeudu riittävästi nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen.
Kalajärvenkallioiden pinta-alallisesti laaja ja luonnoltaan monipuolinen aluekokonaisuus on juuri sellainen maakunnallisesti, mahdollisesti jopa valtakunnallisesti arvokas luontovirkistysalue, jollaisien säilymisen edistämistä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät. Kaavaratkaisu onkin näiltä osin alueidenkäyttötavoitteiden monimuotoisuustavoitteiden sekä virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamista koskevan tavoitteen vastainen. AT-varauksen mittava laajentaminen Vanhan Lahnuksentien itäpuolella heikentää osaltaan myös kahden merkittävän luonnonsuojelualueen (Kalajärven kallioiden ls-alue, Luukinjärven rantametsien ls-alue) välisen ekologisen yhteyden säilymisedellytyksiä alemmassa kaavoituksessa. Tämäkin edustaa alueiden käyttötavoitteiden riittämätöntä huomiointia.
Valituskohde 6. Vaadimme kumottavaksi Sorvalammen länsirannan metsän päälle ulotettua RA-varausta liitteessä (liite B8) yksilöidyltä osin.
Kaavassa esitetään kaupungin omistama Sorvalammen länsirannan noin 1,8 ha laajuinen rantametsäalue osaksi laajaa RA-varausta. Voimassa olevassa yleiskaavassa rantametsäalue on V-aluetta. Luonnoltaan monipuolinen metsä on selkeästi osa osin suojeltua ja lopuilta osin virkistysalueena esitettyä Sorvalammen-Häklajärven luontovirkistysaluetta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa sekä hyväksytyssä, mutta vailla oikeusvaikutteisuutta vielä olevassa Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa (Uusimaa 2050-kaava) se on osa Nuuksion ydinosan laajaa virkistys- ja suojelualueiden kokonaisuutta.
Valituksenalainen metsäalue (kuvio 365) on todettu luontoarvoiltaan merkittäväksi (METSO II-luokan runsaslahopuustoinen metsä) jo Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa 2015-2024 ((https://www.espoo.fi/download/noname/%7B0563D883-CB08-485F-BC8A-31DA1ADFC1EE%7D/62249). Kyseisen kuvion puuston ikä sekä hakkuu- ja hoitotoimien ulkopuolelle jääminen huomioiden on todennäköistä, että silloinen lahopuumäärä (7 kuutiometriä/ha v. 2015) on kuudessa vuodessa noussut yli 10 kuutiometriin/ha, jolloin se edustaa nykyisin luokan I METSO-metsää.
Kaavaratkaisu on yleiskaavan sisältövaatimusten vastainen erityisesti luonnonarvojen vaalimisvelvoitteen laiminlyönnin takia. Kaavaratkaisu eli virkistys- ja luontokohteena tärkeän rantametsän osoittaminen rantarakentamiskohteeksi ei myöskään edistä erityisemmin ympäristöhaittojen vähentämistä. Kaava-aineistoista ei myöskään löydy selvityksiä, joilla olisi avattu syyt muuttaa nykyisen kaavan virkistysaluetta tällä sijainnilla RA-alueeksi. Pelkkä kaavan strategisuuden kasvu ei riitä perustelemaan tehtyä ratkaisua. Tehty muutos ei myöskään ohjaa rakentamattomien rantametsien maankäyttöä maakuntakaavan kaavamerkinnän ja kaavamääräysten mukaisesti.
Valituskohde 7. Vaadimme kumottavaksi Kunnarlan Myllyjärven etelä- ja lounaispuolisia AT-varauksen laajennuksia liitekartalla (liite B9) yksilöidyltä osin.
Yleiskaavassa on esitetty Myllyjärven virkistys- ja luontoalueen etelä- ja lounaisosan virkistysaluevarauksien merkittävää supistamista eli muuttamista AT-varaukseksi.
Luonto- ja virkistysarvojen kannalta vakavin muutos koskee Kunnarlan Myllyjärven luonnonsuojelualueen lounaispuolisen alueen muutosta. Vaadittu AT-laajennuksen kumoaminen koskee tältä osin vain Espoon kaupungin omistuksessa olevaa muutosalueen pohjoisosaa. Lähempänä risteystä sijaitseva, muussa omistuksessa oleva muutosalueen eteläosa on pääosin avohakattu, mistä syystä sen virkistysaluestatuksen poistaminen on perusteltavissa.
Kaupungin omistama suojelualueen lounaispuolella sijaitseva metsäalue on todettu Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman 2015-2024 teon yhteydessä luontoarvoiltaan merkittäväksi. Alueella on merkittävä keskittymä (noin 3,5 ha, luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman kuviot 462, 464, 467, 468, 469 470, 471 ja 472) pääosin luonnontilaisen kaltaisia, vanha- ja lahopuustoisia METSO I ja II-luokan kallio- ja kangasmetsiä sekä yksi puustoltaan monipuolinen METSO-kriteerit täyttävä lehtokuvio. Alueen luonto- ja virkistysmerkitystä lisää sen suora liittyminen luontoalueena edustavaan ja virkistysalueena erittäin suosittuun Myllyjärven ympäristön suojelualuekokonaisuuteen (Kunnarlan Myllyjärven suojelualue, Myllyjärvi-Hepolammen suojelualue).
Lisäksi esitämme kumottavaksi AT-varauksia siltä osin kuin niitä on laajennettu Velskolantien pohjois- ja koillispuoliselle alueelle (Lappmossenin suon etelä- ja kaakkoisosa). Tämä osa-alue on luontoarvoiltaan edellistä vähäarvoisempaa varsinkin länsiosan suhteen, kaakkoisosan vanhapuustoisella rämemuuttumalla on sen sijaan kohtalaisia luontoarvoja vanhapuustoisuuden sekä osin säilyneen vesitalouden takia. Metsien sijainti sekä alueella kulkevat ulkoilupolut tekevät ne kuitenkin virkistyskäytön näkökulmasta itsestään selväksi ja vakiintuneeksi osaksi Myllyjärven virkistys- ja luontoaluetta.
Kaikki edellä yksilöidyt muutosalueet on sisällytetty osaksi ns. Gillermossen-Myllyjärven ekoyhteysaluetta, jonka arvo on todettu Espoon ympäristökeskuksen valmistelemassa Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma ja selvitys-julkaisussa (https://espoo.oncloudos.com/kokous/2021317-5-55732.PDF). Kyseinen selvitys on ollut julkisesti nähtävillä jo useita kuukausia ennen valtuustopäätöstä ja se on ollut valmisteluaineistona tiedossa myös kaupungin yleiskaavoituksesta vastaavilla. Alueen esittely ja arvokkaaksi todetun alueen rajaus löytyvät kyseisen selvityksen sivuilta 153-154.
Kaavaratkaisun osalta ei ole tehty tuoreita luontoselvityksiä tai hyödynnetty muuta olemassa olevaa aineistoa, jolloin varsinkin suojelualueen lounaispuolinen arvokas METSO-metsien keskittymä on jäänyt huomiotta. Kaavaratkaisu on tältä osin MRA 1 § ja MRL 9 § vastainen selvitysten ja vaikutusarviointien riittävyyden osalta.
Myllyjärven suojelualueen lounaispuolisen arvometsäkeskittymän kaavoittaminen AT-varaukseksi on myös yleiskaavan sisältövaatimuksien edellyttämän luonnonarvojen vaalimisvelvoitteen vastaista. Mahdollisen lisärakentamisen ohjaaminen Nuuksion ydinosiin, huonojen joukkoliikenneyhteyksien varrelle, on myös yhdyskuntarakennetta hajauttavaa, ekologista kestävyyttä laiminlyövää sekä ympäristöhaittoja aiheuttavaa. Osaltaan ratkaisu mahdollistaa myös hyvin suositun virkistysaluekokonaisuuden supistumisen sekä muita haittoja kyseiselle aluekokonaisuudelle ja sen käytölle, jolloin ratkaisu on ristiriidassa myös sisältövaatimusten virkistysalueiden riittävyyden turvaamista edellyttävän momentin kanssa.
Luonto- ja virkistysarvoiltaan valtakunnallisesti tärkeän Myllyjärvi-Gillermossenin luonto- ja virkistysalueen supistaminen on perusteltua nähdä myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisena (valtakunnallisesti arvokkaiden luonnonperinnön arvojen turvaaminen, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden säilymisen edistäminen sekä virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä huolehtiminen).
Valituskohde 8. Vaadimme kumottavaksi Himmelbergetin arvokkaalle luontoalueelle osoitetut AT- ja P-varauksien laajennukset liitteessä (liite B10) yksilöidyltä osin.
Himmelberget on arvokas luontoalue, jonka arvot lähenevät maakunnallisesti merkittävää. Alueen länsi- ja eteläosalla on erityismerkitystä vanha- ja lahopuustoisten kangas- ja kalliometsien suojelulle (arvot todennettu mm. luontoharrastaja Keijo Savolan maastokäynneillä 2006 ja 2014 sekä osin myös Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa 2015-2024), itäosassa on monipuolisia kangas- ja lehtometsiä (METSO-arvoja, jalopuuston runsaus) sekä luonnonmuistomerkkinä suojeltu, isoja jalopuita sisältävä puukujanne. Alueen koillisrinteen alla on merkittävän kokoinen kallionaluslehto. Aluekokonaisuuden arvoa lisää sen sijainti Nuuksion järviylängön reunalla sekä valtakunnallisesti arvokkaan Pirttimäen suojelumetsän läheisyys.
Yleiskaavassa on pidetty voimassa Himmelbergetin koillisosan AT-varaukset. Lisäksi alueen etelä- ja kaakkoisosassa on esitetty laajennettavaksi P-varausta sekä AT-varausta luontoarvoiltaan merkittäviin metsiin. Länsiosassa kumottavaksi esitetyt varaukset sisältävät luonnontilaisen kaltaisia vanha- ja lahopuustoisia kangas- ja kalliometsiä (pääosin METSO I). Kallioalueen ja Kunnarlantien välissä on puolestaan vanhapuustoisia METSO I ja II luokan lehtomaisia kankaita ja lehtoja, joissa on myös paikoin merkittävästi eri-ikäisiä jalopuita. Tien varressa on lisäksi luonnonmuistomerkkinä suojeltu, vanhoja jalopuita sisältävä puukuja.
Alueen koillis- ja itäosan luontoarvot on tunnistettu Espoon ympäristökeskuksen valmistelemassa Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma ja selvitys -julkaisussa (https://espoo.oncloudos.com/kokous/2021317-5-55732.PDF). Kyseinen selvitys on ollut julkisesti nähtävillä jo useita kuukausia ennen valtuustopäätöstä ja se on ollut valmisteluaineistona tiedossa myös kaupungin yleiskaavoituksesta vastaavilla. Alueen esittely ja arvokkaaksi todetun alueen rajaus (kuva 7) löytyvät kyseisen selvityksen sivuilta 145-146.
Voimassa olevassa maakuntakaavassa (kuva 8) Himmelbergetin luontoalue on rajattu osaksi Nuuksion ydinosan laajaa virkistys- ja suojelualuetta, mikä sille oikea status sijainnin, virkistyskäytön ja luontoarvojen takia onkin. Vanhassa yleiskaavassa luontoalueen ydinosa on V-aluetta, koillis- ja luoteisosat osin AT-varausta.
Yleiskaavaedotus on Himmelbergetin osalta maakuntakaavan vastainen esittäessään AT- ja P-varausta maakuntakaavan virkistysalueelle.
Lisäksi ratkaisu laiminlyö yleiskaavan sisältövaatimuksien edellyttämän luonnonarvojen vaalimisvelvoitteen. Kaava-aineiston selvityksistä ja vaikutusarvioinneista ei löydy myöskään ajantasaisia Himmelbergetin kallioalueen eteläosaa koskevia selvityksiä. Espoon kaupungin luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelmankin (Espoon ympäristökeskus 2021) arviot erityisen arvokkaista Himmelbergetin (koillis- ja itäosan) rinnemetsistä on aineistona jätetty huomioimatta kaavaratkaisussa. Kaavaratkaisun osalta on kyseenalaista, pohjautuuko se mahdollisten merkittävien luontovaikutusten osalta riittäviin selvityksiin siinä mielessä kuin MRA 1 § ja MRL 9 § edellyttävät.
Valituskohde 9. Vaadimme kumottavaksi Rysshyggetin maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen päälle sen itäosassa esitetyn ET-varauksen sekä länsiosan päälle esitetyn TP/A-varauksen liitteessä (liite B11) yksilöidyltä osin.
Rysshyggetin metsäalue on Espoon viherverkoston kytkeytyneisyyden kannalta strategisesti erittäin tärkeällä sijainnilla toimiva merkittävä ”askelkivimetsä” Turunväylän ja Nupurintien välissä. Metsäalueen merkityksen takia se on osoitettu virkistysalueeksi myös Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa.
Rysshyggetin luontoarvot on arvioitettu ammattimaisesti Uudenmaan liiton toimesta Uusimaa 2050-kaavan laadinnan yhteydessä ( https://www.uudenmaanliitto.fi/files/23400/Luontoselvityskohteiden_maakunnallinen_arvo.pdf). Alue on todettu luontoarvojen osalta selvästi maakunnallisesti merkittäväksi. Arvojen yksilöinti Rysshyggetin osalta löytyy kyseisen selvityksen sivuilta 100-102.
Alueen maakunnalliset luontoarvot on vahvistettu myös Espoon ympäristökeskuksen valmistelemassa Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma ja selvitys -julkaisussa (https://espoo.oncloudos.com/kokous/2021317-5-55732.PDF). Kyseinen selvitys on ollut julkisesti nähtävillä jo useita kuukausia ennen valtuustopäätöstä ja se on ollut valmisteluaineistona tiedossa myös kaupungin yleiskaavoituksesta vastaavilla. Alueen esittely ja arvokkaaksi todetun alueen rajaus (kuva 9) löytyvät kyseisen selvityksen sivuilta 145-146. Rajaus on yhtenäinen Uudenmaan liiton selvityksen maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen rajauksen kanssa.
Esitetyt turhan laajat ET- ja TP/A-varaukset kattavat noin viidenneksen maakunnallisesti arvokkaasta luontoalueesta. Alueen supistuminen näin merkittävästi vaarantaa selvästi arvojen säilymisen maakunnallisesti merkittävinä. Kaavaratkaisu on perusteltua nähdä tältä osin maakuntakaavan vastaisena.
Kaavaehdotus on ristiriidassa yleiskaavan sisältövaatimuksien edellyttämän luonnonarvojen vaalimisvelvoitteen kanssa. Kaava-aineiston selvityksistä ja vaikutusarvioinneista ei löydy myöskään ajantasaisia Rysshyggetiä koskevia tuoreita vaikutusarviointeja, joilla olisi avattu kaavaratkaisun suhdetta kaupungin tiedossa olleisiin luontoarvoihin. Niin Uudenmaan liiton kuin Espoon kaupungin oman ympäristökeskuksen prosessoimat tietoaineistot alueen arvoista on siis jätetty aineistona huomioimatta. On kyseenalaista, pohjautuuko kaavaratkaisu keskeisten aineistojen käytön laiminlyönnin takia riittäviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin siinä mielessä kuin MRA 1 § ja MRL 9 § edellyttävät.
Luonnoltaan maakunnallisesti arvokkaaksi tiedetyn alueen pinta-alallisesti merkittävä ohjaaminen rakentamisvarausten alle laiminlyö myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämän luonnonperinnöstä, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaista alueista sekä ekologisista yhteyksistä huolehtimisen.
Valituskohde 10. Vaadimme kumottavaksi Kuusikodin maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen päälle esitetyn A3-varauksen liitteessä (liite B12) yksilöidyltä osin.
Kuusikodin etelä- ja länsipuolella esitetty rakentaminen kohdistuu arvokkaisiin metsiin, jotka on todettu osaksi maakunnallisesti arvokasta luontoaluetta (kuva 10) Uudenmaan liiton Uusimaa 2050-kaavan yhteydessä teettämässä luontokohteiden monilähdearviointiin pohjautuneessa selvityksessä (Uudenmaan liitto 2019). Kohteen luontoarvot on yksilöity selvityksen (https://www.uudenmaanliitto.fi/files/23400/Luontoselvityskohteiden_maakunnallinen_arvo.pdf) sivuilla 94-96.
Kuusikodin metsä on sisällytetty myös Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelmaan (https://espoo.oncloudos.com/kokous/2021317-5-55732.PDF). Kohteen kuvaus, keskeiset suojeluarvot sekä rajaus (kuva 11) löytyvät selvityksen sivuilta 50-51. Alueen huomattavien luontoarvojen takia kohde on nostettu toimenpideohjelmassa niihin harvoihin kohteisiin, joiden suojelukeinoksi esitetään lakisääteistä suojelua. Rajaukseen sisältyy lounaisosassa jonkin verran A3-varauksen alle jääviä metsiä, mutta pääosa yleiskaavan rakentamisvarauksista on jätetty rajauksen ulkopuolelle yleiskaavan maankäyttöesitysten huomioimiseksi.
Valituksenalaiset metsät ovat maastoselvitysten (Keijo Savola 2016, 2020) perusteella luonnonsuojelullisesti arvokkaita, puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia vanhapuustoisia kangas- ja kalliometsiä. Pääosa metsistä on vielä melko maltillisen lahopuumäärän takia luokan II METSO-metsiä, runsaslahopuustoisin osa täyttää luokan I METSO-metsän kriteerit. Kalliomaista erityisen komea on A3-varauksen eteläosan alle jäävä maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen lounaisosan kallioalue 200-vuotiaine kilpikaarnamäntyineen sekä Brobackantien suuntaan laskevine jyrkänteineen. Kyseisen jyrkänteen alta paikallistui keväällä 2020 myös liito-oravan asuttama metsäalue kolopuineen (Savolan käynnillä pipana- ja kolopuuhavaintoja kertyi myös hieman liitekartalla B13a esitettyä pohjoisempaa jyrkänteen alta). Liito-oravat käyttivät ainakin 2016 keväällä Savolan maastokäynnin havaintojen perusteella myös valituksenalaisen alueen luoteisosan sekametsiä Kuusikodin palvelukeskuksen länsipuolella.
Valituksenalaiselta alueelta on havaittu (Ida Korhonen 2020, liitteet B13a ja B13b) liito-oravan ohella myös useita luonnonsuojelulailla rauhoitetun lahokaviosammalen esiintymiä sekä alueellisesti uhanalaisen rakkosammalen esiintymä.
Alueen halki kulkee maakunnallisesti tärkeä, myös maakuntakaavassa viheryhteystarpeena osoitettu maakunnallinen ekologinen yhteys Nupurinjärven luontoalueen sekä Hakjärven suojelualueen välillä. Kuusikodin valituksenalaisella alueella virkistysaluepikseleillä osoitettu yhteys ohjautuu tarpeettoman laajasti luontoarvoiltaan heikkolaatuiselle, pellolle istutetulle koivikkoalueelle (eteläosa) sekä osin rakennetulle yksityismaapalstalle (pohjoisosa), jonka metsät ovat pääosin selvästi hoidetumpia ja luontolaadultaan heikompia kuin A3-varauksen alle jäävät, Espoon kaupungin omistamat metsät.
Kaavaratkaisu ei turvaa riittävässä määrin maakuntakaavassa osoitetun maakunnallisen viheryhteystarpeen toteutumista. Virkistysalueena osoitettu yhteys on sinällään leveyden osalta lähes riittävä, mutta se painottuu vahvasti luontolaadultaan heikkoihin metsiin, jolloin se palvelee lähinnä kauris- ja hirvieläinten liikkumistarpeita. Luontotyyppitason kytkeytyneisyyden ja mm. liito-oravan takia säilyvän alueen tulisi sisältää myös maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen lounaisosan monipuolisesti erilaisia arvobiotooppeja (mukaan lukien liito-oravan ydinalue) sisältävä osa.
Kaavassa esitetty maankäyttö on luonnonsuojelulain vastaista liito-oravaan (LSL 49 §) liittyvien suojelu- ja huomiointivelvoitteiden laiminlyömisen takia. A3-varauksen lounaisosassa varauksen alle jää lajin ydinaluetta ja luoteisosassa lajille soveltuvia, ajoittain sen käytössä olevia metsiä. Ilmeistä ristiriitaa liittyy myös lahokaviosammaleen (LSL 42 §) riittävään huomiointiin.
Kuusikodin maakunnallisesti arvokkaalle luontoalueelle osoitettu A3-varaus on ristiriidassa myös yleiskaavan sisältövaatimuksiin kuuluvien yhdyskuntarakenteen ekologisen kestävyyden sekä luonnonarvojen vaalimisen velvoitteiden kanssa. Kaavaratkaisu ei myöskään edistä uuden rakentamisen ohjaamista olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tukemaan, vaan lähinnä hajottaa sitä entisestään. Alueen kaavailtu pientalovaltainen lisärakentaminen on ristiriidassa myös joukkoliikenteen kestävään järjestämiseen liittyvien yleiskaavan sisältövaatimusten kanssa.
Kaava-alueelta on sinänsä ollut kaavoittajan käytössä riittävästi eri konsulttien, viranomaisten ja luontoharrastajien tuottamia luontotietoja, mutta nämä eivät näy kaavaratkaisussa. Kaava-aineistoista puuttuvat perusteet siitä, miksi A3-rakentamista on katsottu tarpeelliseksi ohjata näin suuressa mitassa maakunnallisesti arvokkaalle luontoalueelle. Tällainen olemassa olevien ”ulkopuolisten” tietoaineistojen (varsinkin, jos tiedon tuottajana on Uudenmaan liitto, luontoharrastajat tai -järjestöt) tietoinen sivuuttamien kaavaratkaisuissa on hyvin tyypillinen piirre Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa. Valikoiva luontotietojen käyttö vaarantaa asialliset vaikutusarvioinnit ja synnyttää siten ristiriitaa myös MRA 1 § ja MRL 9 § tavoitteiden kanssa.
Kaavaratkaisu on ristiriidassa myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (”Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä”) kanssa vaarantaessaan keskeisen tärkeän ekologisen yhteyden, jonka alueella sijaitsevat metsät ovat lajisto- ja luontotyyppiarvojensa perusteella itsessäänkin hyvin arvokkaita.
Valituskohde 11. Vaadimme kumottaviksi Karhusuon koulun luoteis-, länsi- ja lounaispuolen metsien A3-varauksen sekä sen eteläpuolisen ET-varauksen pohjoispään liitteessä (liite B14) yksilöidyltä osin.
Alueella on tehtyjen luontoharrastajaselvitysten (Keijo Savola 2016, Ida Korhonen 2020) perusteella merkittäviä METSO-elinympäristöihin (lehdot, lehtomaiset, tuoreet ja kuivahkot kangasmetsät), uhanalaisiin luontotyyppeihin (lehdot) sekä lajistoon (mm. liito-orava, lahokaviosammal) liittyviä luontoarvoja. Lisäksi alue on merkittävä eteläpohjoissuuntaisten metsäekologisten yhteyksien säilyttämisen kannalta. Alueen luonnonsuojelullista arvoa lisää sen suora liittyminen pohjoisluoteispuoliseen Masskärrin maakuntakaavan ja yleiskaavan suojelualuevaraukseen ja siten Nuuksion järviylängön ydinosaan.
Rajatusta alueesta noin kaksi kolmasosaa on vuoden 2016 maastoselvityksen perusteella luontoarvoiltaan merkittävää ja kolmasosa jonkin verran arvoja sisältävää. Alueen eteläosassa on puustoltaan luonnontilaisen kaltaista tuoretta keskiravinteista lehtoa (=vaarantunut luontotyyppi), jonka alueelta löytyi myös useita liito-oravan pipanoimia haapoja. Samalta alueelta on jo aikaisempien vuosien luontoharrastajaselvityksissä paikallistettu liito-oravan asuttama ydinalue. Kumottavaksi esitetyn alueen keskiosassa on länsipuoliskolla kohtalaisesti lahopuuta sisältäviä eri-ikäisrakenteisia kangasmetsiä (METSO II) ja idempänä, koulun lähellä, aikanaan harvennettua, vanhaa mäntyvaltaista kangasmetsää. Pohjoisosassa on kallioista, puustoltaan luonnontilaisen kaltaista ja melko lahopuustoista (METSO II) vanhaa havusekametsää.
Alkukesällä 2020 alue osoittautui merkittäväksi myös rauhoitetun lahokaviosammalen suojelun kannalta (liitteet B15a ja B15b). Lisäksi alueelta havaittiin alueellisesti uhanalaista rakkosammalta sekä merkkejä liito-oravasta.
Alueen halki kulkee maakunnallisesti tärkeä, sekä voimassa olevassa maakuntakaavassa että myös Uusimaa 2050-kaavassa virkistysalueena osoitettu maakunnallinen ekologinen yhteys. Voimassa olevassa kaavassa alue sijoittuu virkistysalueen ja itäpuolisen taajamatoimintojen aluevarauksen reunalle (kuva 12). Uusimaa 2050-kaavassa (kuva 13) yhteyden tarkka sijoittuminen ja metsäinen luonne on selkeämmin hahmotettavissa (mm. Masskärrin suojelualuevarauksen avulla), jolloin havaitsee sen koskevan juuri tätä valituksen kannalta keskeistä aluetta.
Kaavassa esitetty maankäyttö on luonnonsuojelulain vastaista liito-oravaan (LSL 49 §) liittyvien suojelu- ja huomiointivelvoitteiden laiminlyömisen takia. Ilmeistä ristiriitaa liittyy myös lahokaviosammaleen (LSL 42 §) huomiointiin.
Kaavaratkaisu ei myöskään turvaa riittävästi maakuntakaavassa virkistysaluevarauksena osoitetun keskeisen tärkeän etelä-pohjoissuuntaisen ekologisen yhteyden säilymistä. Käytännössä osa kumottavaksi esitetyistä varauksista ulottuu virkistysalueen puolelle. Vielä selvempi ristiriita on yleiskaavaratkaisun ja Uusimaa 2050-kaavan välillä. Jälkimmäisessä Uudenmaan liitto on selvästikin selkeyttänyt jo voimassa olevassa kaavassa esitetyn virkistysaluevarauksen todellista sijaintia vastaamaan paremmin sen päätehtävää eli eteläpohjoissuuntaisen metsäekologisen yhteyden turvaamista. Maakuntakaava ei ole selvästikään ollut riittävästi ohjeena yleiskaavaratkaisua tehtäessä.
Luontotyyppi- ja lajistoarvoiltaan merkittäviin metsiin osoitettu A3-varaus on ristiriidassa myös yleiskaavan sisältövaatimuksiin kuuluvien yhdyskuntarakenteen ekologisen kestävyyden sekä luonnonarvojen vaalimisen velvoitteiden kanssa. Kaavaratkaisu ei myöskään edistä uuden rakentamisen ohjaamista olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tukemaan, vaan lähinnä hajottaa sitä entisestään. Alueen kaavailtu pientalovaltainen lisärakentaminen on ristiriidassa myös joukkoliikenteen kestävään järjestämiseen liittyvien sisältövaatimusten kanssa.
Kaava-aineistoon ei sisälly luontoselvityksiä kumottavaksi esitetyltä alueelta, joten kaavaratkaisu ei vastaa riittävien selvitysten ja vaikutusarviointien osalta MRA 1 § ja MRL 9 § vaatimuksia.
Kaavaratkaisu on ristiriidassa myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (”Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä”) kanssa vaarantaessaan keskeisen tärkeän ekologisen yhteyden, jonka alueella sijaitsevat metsät ovat lajisto- ja luontotyyppiarvojensa perusteella arvokkaita.
Valituskohde 12. Vaadimme kumottaviksi Nupurintien ja Brobackan risteyksen luoteispuoliselle arvokkaalle luontoalueelle osoitetut kaksi erillistä A3-varausta liitteessä (liite B16) yksilöidyltä osin.
Yleiskaavassa Nupurintien ja Brobackantien risteyksen luoteispuoliselle luontoalueelle on osoitettu kaksi erillistä A3-aluetta, näiden väliin sijoitettu kapea V-alue sekä maakunnallinen ekologinen yhteys -merkintä. Kevään 2020 maastokäynneillä (Keijo Savola, Ida Korhonen) alue (noin 9 ha) on todettu luontoarvoiltaan erittäin merkittäväksi niin luontotyyppien kuin lajistonkin osalta.
Alueella on säilynyt merkittävä, maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen kriteerit täyttävä luontokohde, jonka alueella on pinta-alallisesti merkittävä keskittymä lahopuustoisia ja lajistorikkaita lehto- ja kangasmetsiä sekä usean hehtaarin laajuinen, ainakin eteläosaltaan edustava luhtabiotooppi. Alueelta paikallistettiin runsaasti merkkejä liito-oravasta (ilmeinen ydinalue) kummallakin kevään 2020 käynnillä. Liito-oravasta on alueelta myös aikaisempia harrastajahavaintoja. Ida Korhosen lajistopohjainen maastokäynti osoitti alueen muutenkin lajistonsuojelullisesti merkittäväksi (liitteet B13a ja B13b). Alueelta paikallistui muun muassa rauhoitetun lahokaviosammalen merkittävä esiintymiskeskittymä. Lisäksi alueelta tehtiin useita havaintoja vaarantuneesta ryväsjäkälästä sekä alueellisesti uhanalaisesta rakkosammalesta.
Alueen halki kulkee maakunnallisesti tärkeä, sekä voimassa olevassa maakuntakaavassa että Uusimaa 2050-kaavassa viheryhteystarpeena osoitettu maakunnallinen ekologinen yhteys. Yleiskaavan mahdollistama rakentaminen kaventaa olennaisesti yhteyden leveyttä ja heikentää sen luonnonsuojelubiologista laatua, monipuolisuutta ja toimintakykyä.
Luoteisosan A3-varaus tuhoaa käytännössä kokonaan arvokkaan luhtabiotoopin, jonka alueella on eteläosassa hyvin lahopuustoisia koivuluhtia ja kosteita lehtoja sekä muualla lähinnä pajuluhtaa. Lounaisosan A3- varaus tuhoaa puolestaan merkittävän keskittymän pitkään luonnontilassa kehittyneitä METSO I ja II-luokan monipuolisia vanhapuustoisia kangas- ja lehtometsiä. Merkittävässä osassa osa-alueen metsistä on runsaasti (10-20 kuutiometriä/ha) kuusi- ja lehtilahopuuta, mikä tekee alueesta ilmeisen elinympäristön runsaalle joukolle vaateliaita ja uhanalaisia metsälajeja.
Kaavassa esitetty maankäyttö on luonnonsuojelulain vastaista liito-oravaan (LSL 49 §) liittyvien suojelu- ja huomiointivelvoitteiden laiminlyömisen takia. Ilmeistä ristiriitaa liittyy myös lahokaviosammaleen (LSL 42 §) heikkoon huomiointiin.
Kaavaratkaisu ei myöskään turvaa riittävästi maakuntakaavassa osoitetun itälänsisuuntaisen ekologisen yhteyden laadun ja toimintakyvyn säilymistä, joten kaavaratkaisu on maakuntakaavan vastainen.
Kaava-aineistoon ei sisälly luontoselvityksiä kumottavaksi esitetyltä alueelta, joten kaavaratkaisu ei vastaa riittävien selvitysten ja vaikutusarviointien osalta MRA 1 § ja MRL 9 § vaatimuksia.
Luontotyyppi- ja lajistoarvoiltaan merkittäviin, ekologisella yhteydellä sijaitseviin metsiin ja luhtiin osoitetut A3-varaukset ovat ristiriidassa myös yleiskaavan sisältövaatimuksiin kuuluvien yhdyskuntarakenteen ekologisen kestävyyden sekä luonnonarvojen vaalimisen velvoitteiden kanssa. Kaavaratkaisu ei myöskään edistä uuden rakentamisen ohjaamista olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tukemaan, vaan lähinnä hajottaa sitä entisestään. Alueen kaavailtu pientalovaltainen lisärakentaminen on ristiriidassa myös joukkoliikenteen kestävään järjestämiseen liittyvien sisältövaatimusten kanssa.
Kaavaratkaisu on ristiriidassa myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (”Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä”) kanssa vaarantaessaan keskeisen tärkeän ekologisen yhteyden, jonka alueella sijaitsevat metsät ovat lajisto- ja luontotyyppiarvojensa perusteella arvokkaita.
Valituskohde 13. Vaadimme kumottaviksi Nupurin alueelle esitettyjä A3-varauksia liitteessä (liite B17) yksilöidyltä osin.
Kaavassa esitetään pinta-alallisesti huomattava määrä Nupurin ympäristön nykyisiä metsiä A3-varausten alle. Pääosa näistä metsistä (yli 50 ha) on luonnonsuojelubiologisesti arvokkaita kallio-, kangas- ja lehtometsiä. Alueen luontoselvitykset ovat varsinkin metsäluontoarvojen (METSO-arvot, uhanalaiset luontotyypit, mahdolliset maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen kriteerit täyttävät alueet, vanhojen metsien lajistoarvojen kannalta keskeiset lahottajalajiryhmät) aliselvitettyjä tai sitten tehdyt viralliset luontoselvitykset ovat vanhentuneita sekä tarkasteltujen luontoarvojen osalta suppea-alaisia.
Alueen metsissä on tehty 2000-luvulla jonkin verran luontoselvityksiä luontojärjestöjen ja yksittäisten luontoharrastajien toimesta. Uusimpia näistä (Ida Korhonen 2020, Keijo Savola 2020, Keijo Savola 2016) on pystytty hyödyntämään myös tämän valituksen teossa. Erityisiä luontoarvokeskittymiä on paikallistettu luontoharrastajien toimesta
a) Nupurintien ja Vanhatien väliseltä metsäalueelta (merkittävä keskittymä METSO-elinympäristöjä, liito-oravaa, rikas lahottajalajisto)
b) Nupurintien ja Ykköstien väliseltä metsäalueelta (METSO-elinympäristöjä, liito-orava, rikas lahottajalajisto)
c) Veikkaustien itä- ja eteläpuolelta (merkittävä keskittymä erilaisia, pääosin luonnontilaisen kaltaisia METSO-elinympäristöjä, rikas lajisto, osittainen liittyminen Masskärrin suojelualuevaraukseen)
ja
d)Voitontien itäpuoliselta kallioalueelta (laaja METSO elinympäristökeskittymä, huomattavan edustavia kalliometsiä).
Kaikkinensa luonnontilaisen kaltaisten, merkittäviä METSO-arvoja omaavien kangas-, kallio-, korpi- ja rämealueiden kokonaismäärä alueella on maakunnallisesti erittäin merkittävä (yli 50 ha) eli lähenee arvoluokaltaan valtakunnallista tasoa. Metsien arvoa lisää se, että merkittävä osa niistä liittyy suoraan Nuuksion järviylängön ydinosan luonnonsuojelullisesti arvokkaisiin metsiin.
Valituksen liitteinä (liitteet B13a ja B13b) on Ida Korhosen kevään 2020 maastokäynteihin perustuvat havaintoaineistot eräiltä muutoksenhakualueilta havaituista vaateliaista ja uhanalaisista metsälajeista. Pelkästään tämä epäkattava ja otosluonteinen aineisto indikoi aluekokonaisuuden metsien hyvin korkeaa luonnonsuojelubiologista merkitystä.
Alueen metsiin esitetty mittava pientalorakentaminen on juuri sellaista kestämätöntä, olemassa olemaa yhdyskuntarakennetta hajauttavaa maankäyttöä, jota nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet pyrkivät suitsimaan. Ongelmaan on kiinnittänyt huomiota myös Uudenmaan ELY-keskus, jonka kaavaehdotuksesta antamassa lausunnossa (Uudenmaan ELY-keskus 23.11.2020) on nostettu juuri Nupurin alueen A3-varaukset esille yhtenä kaavaehdotuksen vakavista ongelmista: ”Sekä Myntinmäen että Histan ympärille, sekä Nupurintien läheisyyteen on osoitettu huomattavat määrät osin ennestään rakentamattomia A3-alueita, jotka eivät sisälly raideliikenteeseen tukeutuvan asemanseudun rasteriin, eikä niihin näin ollen kohdistu myöskään rataan liittyvät ajoitusmääräykset. Nämä alueet sijoittuvat Uusimaa-kaavassa 2050 osoitetun taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle.
Maakuntakaavan yleisten määräysten mukaan ympärivuotista asumista tulee ohjata ensisijaisesti taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille. ELY-keskus katsoo, että mainitut A3-alueet eivät ole Uusimaa-kaavan 2050 mukaisia. Etenkin toteutuessaan ennen uusia asemanseutuja, ne hajauttavat yhdyskuntarakennetta, eivätkä täytä yleiskaavan sisältövaatimuksia yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, taloudellisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä”.
Nupurin rakentamattomiin metsiin esittyjä A3-varauksia koskee osaltaan myös ELY-keskuksen lausunnon seuraava osuus: ”Yleiskaavaehdotuksen kaavaselostuksen mukaan olemassa olevia pientaloalueita halutaan kehittää. A3-alueisiin sisältyy kuitenkin paljon myös ennestään rakentamattomia alueita. A3-alueista huomattava osa sijoittuu myös yli 500 metrin päähän joukkoliikenteen runkoyhteydestä (selostuksen liite B13). Tämä on jossain määrin ristiriidassa kaavaselostuksen kanssa, jonka mukaan uusi maankäyttö sijoittuu pääasiassa alueille, joilla on hyvä henkilöauton kanssa kilpailukyinen joukkoliikenteen palvelutaso.
ELY-keskus katsoo, että kaavaehdotus ei nyt esitetyssä muodossa täytä A3-alueiden osalta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, Uusimaakaavan 2050 tavoitteita eikä yleiskaavan sisältövaatimuksia. Ratkaisu ei myöskään vastaa MAL-sopimuksen tavoitteita uusien asukkaiden sijoittamisesta kestävän liikkumisen vyöhykkeille”.
Kaavassa Nupurin alueelle esitetty maankäyttö on osalla alueista luonnonsuojelulain vastaista liito-oravaan (LSL 49 §) ja lahokaviosammaleeseen (LSL 42 §) liittyvien suojelu- ja huomiointivelvoitteiden laiminlyömisen takia.
Kaava-aineistoon ei sisälly ajantasaisia luontoselvityksiä kumottavaksi esitettäviltä alueilta, joten kaavaratkaisu ei vastaa riittävien selvitysten ja vaikutusarviointien osalta MRA 1 § ja MRL 9 § vaatimuksia. Kaupungin tietoon kaavaprosessin aikana toimitetut lajistoaineistot sekä luontojärjestöjen kaavamielipiteen ja -muistutuksen huomiot Nupurin alueen metsien erityismerkityksestä eivät ole myöskään millään tavalla vaikuttaneet kaavaratkaisuihin eikä niiden pohjalta ole teetetty kaupungin toimesta täydentäviä selvityksiä.
Pinta-alallisesti näin mittava A3-varausten osoittaminen Nuuksion järviylängön metsiin on monella tapaa ristiriidassa myös yleiskaavan sisältövaatimuksien kanssa. Metsien tavanomaista korkeampi luonnonsuojelubiologinen arvo Nupurin ympäristössä tekee ratkaisusta luonnonarvojen vaalimisvelvoitteen vastaisen. Lisärakentamista huonojen joukkoliikenneyhteyksien ja nykyisen yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle keskittävä kaavaratkaisu ei myöskään täytä sisältövaatimuksia yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden osalta. Ristiriita on ilmeinen myös liikenteen kestävään järjestämiseen liittyvien sisältövaatimusten osalta.
Kaavaratkaisu on Nupurin A3-varausten osalta vakavassa ristiriidassa myös ainakin seuraavien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa:
1) Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä
2) Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta.
3) Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä.
—
Liitteet aluekohtaisiin vaatimuksiin [tässä verkkoversiossa karttaliitteet on luettavuuden parantamiseksi lisätty kuvina ao. kohtiin ylläolevaan tekstiin. Muut liitteet ladattavissa alta.]
Liite B1 – Valituskohde 1
Liite B4 – Valituskohde 2
Liite B5 – Valituskohde 3
Liite B6 – Valituskohde 4
Liite B7 – Valituskohde 5
Liite B8 – Valituskohde 6
Liite B9 – Valituskohde 7
Liite B10 – Valituskohde 8
Liite B11 – Valituskohde 9
Liite B12 – Valituskohde 10
Liite B14 – Valituskohde 6
Liite B16 – Valituskohde 12
Liite B17 – Valituskohde 13