Muistutus NCC Industry Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta Sipoon Linnanpellon kylässä
Sipoon Linnanpellon kylässä NCC Industry Oy hakee lupaa louhoshankkeelle, joka heikentäisi maakuntakaavan viheryhteyttä. Muistutuksessamme nostetaan esiin myös monia muita teemoja, joista tarvitaan perusteellisempia selvityksiä ja vaikutusarvioita.
MUISTUTUS 31.8.2021
Sipoon kunta, rakennus- ja ympäristövaliokunta
ymparisto (at) sipoo.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.
ASIA: Muistutus NCC Industry Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta Sipoon Linnanpellon kylässä
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry kiittää 31.8.2021 asti saamastaan lisäajasta muistutuksen jättämiseen ja toteaa asiasta seuraavaa.
Hankkeen kuvaus
NCC Industry Oy hakee maa-aines- ja ympäristölupaa kiinteistöille Betes Skog (753-402-3-41) ja Berget (753-402-3-47) Sipoon kunnassa Linnanpellon kylässä. Lupahakemuksen mukaan otettavan kalliokiviaineksen määrä on yhteensä 1 230 000 m3 jakaantuen kahteen ottovaiheeseen I ja II. Vuosittainen louhintamäärä olisi keskimäärin 150 000 m3, mutta kuitenkin enintään 190 000 m3.
Ympäristölupaa haetaan kallion louhintaan ja louheen murskaukseen sekä pilaantumattomien VNa 214/2007 alemmat ohjearvot alittavien ylijäämämaiden vastaanottoon maisemointi- ja meluntorjuntatarkoituksessa. Pilaantumattomia ylijäämämaita vastaanotettaisiin alueelle yhteensä lähes 200 000 m3, enintään 49 500 t/a. Louhetta murskataan keskimäärin 397 500 t/a, mutta enintään kuitenkin 503 500 t/a.
Hankkeen pinta-ala on epäselvä, ilmeisesti kuitenkin kokonaisuudessaan 22,7 ha, josta ottotoiminta kohdistuisi 12,2 ha suuruiselle alueelle. Epäselvää on, onko tässä pinta-alassa mukana kaikkien toimintojen alueet, ml. pintamaan läjitys-, varikko- ja varastoalueet.
Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Samalla haetaan lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.
Maakunta- ja yleiskaavojen viheryhteys
Hankealueen eteläosassa tai sen välittömässä läheisyydessä on yleis- ja maakuntakaavoihin merkitty viheryhteystarve. Tätä tärkeää Sipoon ja Porvoon välistä viheryhteyttä on merkittävästi heikennetty jo aikaisemmin voimalinjoilla, muuntamokeskuksella, hakkuilla, junanradalla, muilla louhoksilla, asutuksella ja teillä. Lisäksi viheryhteyttä uhkaa tulevaisuudessa mahdollisesti uusi junanrata.
Linnanpellon osayleiskaavaan ja Sipoon yleiskaavaan merkitty viheryhteys on käytännössä tuhoutunut suuren muuntamokeskuksen rakentamisen myötä. Maakuntakaavoissa viheryhteys on merkitty hieman yleiskaavoja pohjoisempaan kohtaan ja kulkee siten suoraan suunnitellun ottoalueen eteläosan poikki.
Näin voimakkaasti heikentynyttä viheryhteyttä ei voida heikentää enää enempää ja siksi viheryhteyttä uhkaavaa louhoshanketta on pidettävä vähintään eteläisemmän II ottovaiheen alueen osalta kaavojen vastaisena eikä sille tule myöntää lupaa.
Mikäli hanke kuitenkin sallittaisiin, esitämme lupakäsittelyyn seuraavia näkökohtia.
Ympäristövaikutusten arviointi
Uudenmaan ELY-keskus on antanut päätöksen, ettei hankkeeseen sovelleta YVA-lain mukaista harkinnanvaraista ympäristövaikutusten arviointia. Kuitenkin hanke on kokonsa vuoksi hyvin lähellä YVA-lain liitteen 1 hankeluettelossa mainittuja raja-arvoja, joiden ylittyessä tulisi tehdä YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Lain mukaan YVA on tehtävä kiven, soran tai hiekan ottohankkeelle, kun otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa. NCC:n hankkeessa otettava ainesmäärä on enintään 190 000 m3 vuodessa. Lisäksi alueelle suunnitellaan sijoitettavan lähes 200 000 m3 pilaantumattomia maa-aineksia. Koska hanke on mitoitettu näin rimaa hipoen varsinaisen YVA-lain vaatiman vaikutusarvioinnin rajan alle, tulee lupia varten vaadittava muu vaikutusten arviointi tehdä erityisen perusteellisesti ja kattavasti.
Kaivoksen kokoinen hanke, jolla on kaivoksen vaikutukset
Kyseessä on pinta-alaltaan suuri ja syvä kiviaineksen ottohanke. Suuri ottomäärä 1 230 000 m3 tarkoittaa yli 3 miljoonaa tonnia kiveä. Vertailun vuoksi esimerkiksi Valkeakosken Kaapelinkulman kultakaivoksen koko on noin miljoona tonnia. Kuitenkaan NCC:n louhintahankkeen ympäristölupahakemuksessa ei käsitellä ilmeisiä kaivoshankkeen vaikutuksia. Nykyaikaisen louhoksen vaikutuksiin voi tutustua esimerkiksi Mondo Mineralsin Uutelan talkkilouhoksen YVAssa.
Uutela on toki louhinnassa suurempi hanke. Selvityksien määrä ja kattavuus on paljon suurempi kaivoshankkeessa, kattaen mm. asbesti- ja pohjavesiselvityksiä. Louhoshankkeella on kuitenkin vastaavia vaikutuksia, jotka olisi selvitettävä.
Toiminta-ajat
Hakemuksen mukaan ottamistoimintaa ei tehdä jatkuvasti vaan vuoden aikana jaksoittain riippuen kysynnästä. Jaksoja on hakemuksen mukaan eri toiminnoille vuodessa 2-4 kpl ja yksi jakso on pituudeltaan noin 1—4 kuukautta. Koska 4 kpl 4kk:n pituisia jaksoja tarkoittaisi toimintaa 16 kk vuodessa, on selvää, että hakemuksessa esitetty ”jaksottainen” toiminta pitää määritellä lupaehdoissa tarkemmin. Haetussa muodossa lupa mahdollistaisi tauottoman toiminnan ympäri vuoden, mikä olisi kohtuutonta niin naapuriasutuksen kuin luontovaikutustenkin kannalta.
Luontoselvitykset
Paikalliset asukkaat ovat tehneet hankealueella havaintoja kirjoverkkoperhosesta, joka on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) -liitteen tiukasti suojeltu laji. Ennen luvan myöntämistä on tehtävä kattavat ja oikea-aikaiset selvitykset kirjoverkkoperhosen esiintymisestä hankealueella tai hankkeen (pöly)vaikutusten piirissä sen lähistöllä. Lisäksi on selvitettävä viitasammakon esiintyminen alueella ja tehtävä kattava linnustoselvitys. Luontovaikutusten arvioinnissa on huomioitava naapurikiinteistöllä sijaitsevat määräaikaisesti suojellut METSO-kohteet ja varmistettava että niiden rauhoitusperusteet eivät kärsi toiminnasta.
Viiankiaavan Natura-alueella kevyemmän malmikairauksen suojaetäisyydeksi on määritetty lintujen suhteen 2 km. Arviot on tehty lajikohtaisesti esiintymispaikkojen mukaan. Toimintaa on rajoitettu talveen. [linkki Viiankiaavan Natura-arviointiin, pdf]
Keski-Suomessa tuulipuiston toimintaa on arvioitu kaakkurin suhteen. Louhinnassa, jossa meluvaikutukset ovat tuulivoimaloita merkittävästi suurempia (n. 120-122 dB vs. n. 106-109 dB), voidaan olettaa vaikutuksia vastaavalla etäisyydellä. Salola Wind Parkin YVA:ssa paikallinen lintutieteellinen yhdistys viittaa ”BirdLife Suomen Gavia-työryhmä on suositellut (Gavia-lehti 6/2012), että tuulivoimaa ei tulisi rakentaa viiden kilometrin säteellä kaakkurin pesimälammista, eikä pesimälampien ja pääkalastusalueen väliselle lentovyöhykkeelle.”
Vaikutukset lintuihin ja suojeltuihin eliöihin on selvitettävä laajemmalta alueelta kuin lupahakemuksessa nyt on tehty.
Pohjavesi
Lupahakemuksessa ei ole selvitetty pohjaveden pinnan tasoa, vaan oletetaan sen sijaitsevan alempana kuin hankealueen läpi kulkeva oja. Koska alue on laaja, tulee pohjaveden esiintyminen summittaisen arvioinnin sijaan selvittää kattavasti mittaamalla, jotta pohjaveden pilaamiskiellon noudattamisesta voidaan varmistua.
Kallioperän koostumus ja siitä seuraavat ongelmat
Valtavaan kalliomäärään sisältyy erittäin todennäköisesti merkittävä määrä haitallisia ja vaarallisia kiviaineksia. Lupahakemuksessa ei mainita juuri mitään kallion koostumuksesta.
Lupaa varten on tarpeen vaatia kattava kallioperän koostumusselvitys. Koostumusselvityksen tulee kattaa laajasti kalliossa esiintyvät alkuaineet kuten raskasmetallit, suola-aineet, arseeni, rauta, alumiini, mangaani ja harvinaiset maametallit. Pitkä alkuainelista on Talvivaara-Terrafamen 2013 luvassa ja suhteellisen laajoja koostumuksia Mondon Uutelan YVA:ssa.
Erityisesti on selvitettävä kattavin tutkimuksin:
a) haitallisia kuten happamia suotovesiä tuottavat kivilajit
– Kalliossa esiintyy yleisesti rapautuvaa, hapanta kivivuotoa (acid rock drainage) muodostavaa kiviainesta.
b) asbesti- ja kuituiset mineraalit, ks. GTK:n tutkimusraportti 127:
– www.tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_127.pdf
– GTK:n tutimusraportin perusteella kallioaines voi sisältää myös asbestimineraaleja ja ennen kallioalueen käyttöönottamista pitäisi alueella tehdä tarkka geologinen kartoitus sekä tarvittavat ohuthietutkimukset.
c) kvartsipöly
d) pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten muodostuminen
– Hiukkasia tulee arvioida kaivostoiminnassa käytettävillä menetelmillä Minera-ohjelman työkaluilla.
e) haitallisten mineraalien vaikutukset vesi- ja ilmapäästöihin ja siten ympäristöön sekä ihmisten terveyteen
f) kallioperän koostumus on selvitettävä kattavasti koko ottoalueelta ja -syvyydeltä
Pölyvaikutukset
Pölyn vaikutukset sekä ihmisiin että ympäristöön on selvitettävä. Pienhiukkas- ja asbestipölyn, kuituisten mineraalien ja kvartsipölyn sekä raskasmetalli- ja arseenipölyjen vaikutukset on erityisesti selvitettävä. Pölyn vaikutukset ja määrät on selvitettävä kattavasti laskien myös pölyjen terveysvaikutuksien rahallinen arvo IHKU-hankkeen mukaisesti, huomioiden kaikki pienhiukkaslähteet.
Pölyvaikutuksessa on huomioitava typen ja rikin oksideista johtuvat pienhiukkaset. Pienhiukkasten vaikutusalue on kilometrejä. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten kanssa (erityisesti Öljytien varressa oleva läheinen suuri louhosalue ja muut toiminnot).
Päästöjä on syytä mitata eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Pienhiukkaspölypäästöt vaikuttavat normien alapuolellakin. On varmistettava että käytössä on uusimman lainsäädännön mukaiset normit. Koska muutaman kilometrin säteellä on merkittävästi asutusta ja hiukkasten terveysvaikutukset ovat vakavat, ovat vaikutukset merkittäviä.
Räjäytysten vaikutuksia kaasupilvinä ja lentokivivaikutuksina ei ole tarkasteltu lainkaan.
Meluvaikutukset
Sekä ympäristön että asutuksen kannalta tavanomaisena mittarina käytetyn keskiarvomelun lisäksi tulee selvittää maksimimelun taso ja esiintyminen. Asutuksen suhteen tulee myös selvittää sisämelun taso kesäaikana suhteessa sisämelua sääteleviin asetuksiin, huomioiden mahdollisuus tuulettaa ikkunoista erityisesti kesällä. Ainakin kilometrin etäisyyttä on käytetty muissakin hankkeissa arvioitaessa vaikutusaluetta ja yhteisvaikukseen kuuluvia melunlähteitä. Vaikutuksissa tulee huomioida myös yhteisvaikutukset muiden alueen laitosten kanssa. Päästöjä on syytä mitata eri suunnista suhteessa nykyiseen toiminta-alueeseen. Koska muutaman kilometrin sisällä on merkittävästi asutusta ja muita melua aiheuttavia toimintoja, melun ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat merkittäviä.
Melua arvioitaessa on huomattava, että ennen rintauksen syntymistä kairaukset, louhinta ja räjäytykset sekä mahdollinen rikotus olisivat maanpinnan tasalla.
ELY-keskus toteaa harkinnanvaraista YVA:a koskevassa päätöksessään, että melusta tulee laskea tilanne, jossa kaikki toiminnan mukaiset melut ovat yhtäaikaisesti toiminnassa (poraus, rikotus, murskaus sekä työkoneet). Laskennoissa tulee huomioida meluntorjunta niin, että ohjearvot ovat saavutettavissa kaikissa hankkeen vaiheissa. Toiminnan aikaisen seurannan suhteen on oleellista, että mahdollinen häiriö voidaan todeta sujuvasti ja määrätä tarpeelliset korjaavat toimenpiteet.
Öljytien varressa oleva louhoshanke sekä sen läheisyydessä sijaitsevat moottorirata ja ampumarata ovat niin lähellä NCC:n suunnittelemaa hanketta, että meluvyöhykkeet yhtyisivät ja ne on arvioitava yhdessä. Erityisesti molempien hankkeiden melu tulee kuormittamaan hankkeiden välissä Vanhan Kuninkaantien varressa olevaa asutuskeskittymää, johon on molemmilta louhosalueilta matkaa n. yksi kilometri.
Kaivannaisjätesuunnitelma ja vakuudet
Näin suurella hankkeella on oltava mittauksiin perustuva kaivannaisjätesuunnitelma. On ilmeistä, että 1 230 000 kuution kalliotilavuudessa esiintyy useamman tyyppisiä haitta-aineita, jotka täytyy pystyä käsittelemään oikein. Kaivannaisjäteasetuksen mukaan jätteistä ei saa tulla laatunormeja ylittäviä pinta- tai pohjavesipitoisuuksia pitkienkään aikojen kuluessa.
Kaivannaisjätteitä ovat myös esimerkiksi kairauksessa syntyvät “soijat” eli pölymäiset kiviainekset. Johtuen pienestä hiukkaskoosta ko. materiaalit ovat pien- ja asbestihiukkasten lähteitä.
PSAVI on määrännyt Kalevala Goldin koeluvassa 100 euroa / tonni vakuuden malmille. Rikkipitoiset jätteet pitää pystyä stabiloimaan pysyvästi, jotta kaivannaisjäteasetuksen normit toteutuisivat pinta- ja pohjavesien suhteen. Haitallisen vähintään ei-pysyvän kiven määrä on todennäköisesti kymmeniätuhansia tai satoja tuhansia tonneja. Tämä edellyttäisi miljoonaluokan vakuuksia.
Lisäksi alueen maisemoinnilla ja jälkihoidolla on oltava kattavat vakuudet ja nämäkin olisivat helposti ainakin satoja tuhansia euroja.
Kemikaalit
Räjähteet: Räjähdetypen pitoisuudet on selvitettävä kaikkien typpiyhdisteiden suhteen, kuten ammonium-typpi, nitraatti ja nitriitti, sekä pinta- ja pohjavesissä että kaivannaisjätealueilla. Typpiaineiden ekologiset ja toksiset vaikutukset on selvitettävä. Kaikki muutkin käytettävien räjähteiden kemikaalit on selvitettävä. Emulsioräjähteissä erityisesti selvitettävä öljy/vaha-aineet, jotka käsittävät suoraketjuisia ja aromaattisia hiilivetyjä. Nitriittiä ja syanaatteja käytetään emulsioräjähteiden kaasutuksessa. TNT-, heksogeeni- tms. aineilla on alhaisia ekologisia raja-arvoja vesissä.
Koneiden voitelu- ja moottoriöljyjen määrät pinta-, pohja- ja purkuvesissä tulee selvittää. Öljyn hiilivedyistä tulee selvittää myös aromaattisten hiilivetyjen ja PAH-aineiden määrät.
Kemialliset vaikutukset luontoarvoihin
Vesistöön päätyvien ravinteiden, raskasmetallien, alumiinin, mangaanin, raudan, arseenin ja kiintoaineen, räjähdekemikaalien sekä öljyhiilivetyjen ja muiden haitta-aineiden haitalliset vaikutukset alapuoliseen vesistöön ja suojeltuihin luontoarvoihin sekä uhanalaisiin lajeihin ja luontotyyppeihin on arvioitava.
Sosiaaliset vaikutukset
Louhoshankeen ympäristövaikutuksista aiheutuvat sosiaaliset vaikutukset on selvitettävä.
Kiinteistöjen arvot, vaikutus aineelliseen omaisuuteen
Louhoshankkeiden vaikutukset läheisten kiinteistöjen arvoon on selvitettävä. Vantaan Vekkox -louhimon YVA-tilaisuudessa konsultti kertoi asiaa selvitettävän kauppatilastoista. Hintojen lisäksi tulee selvittää myyntiaikojen pidentyminen ja kiinteistöt, jotka eivät mene kaupaksi kohtuullisessa ajassa. Arviointi tulee suorittaa matemaattisesti mahdollisimman tarkoin numeerisin rahallisin arvoin, näyttäen taustamateriaalin.
Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen
Huomioiden eri toimintojen yhteisvaikutukset, arvioitavan vaikutusalueen säteen tulee olla vähintään 3 km. Terveysvaikutukset pölystä, tärinästä ja melusta ovat merkittäviä ja vaikutusalueella on merkittävästi kiinteistöjä. Pienhiukkasten ja muiden haittojen terveysvaikutuksiin tulee sisällyttää kuolleisuus- ja sairastavuuslaskelmat hankkeen toiminnan aikana sekä näistä aiheutuvat kustannukset kohdistuen asukkaisiin ja työntekijöihin. Vaikutus on merkittävä.
Hankkeen talousriskit ja vakuuksien tarve
Hanke kilpailee esim. raaka-aineiden kierrätyksen kanssa ja sen tuleva kannattavuus on vaikeasti arvioitavissa. Hankkeen tullessa kannattamattomaksi, vakuuksien tulee kattaa sen jälkihoito kaikissa tilanteissa. Yksi mahdollinen tilanne olisi hankkeen konkurssi vaiheessa, jossa hanke on kesken.
Liikenne
Lisääntyvä raskas ajoneuvoliikenne aiheuttaa suuronnettomuusriskin, mikäli liikenne ohjataan junanradan ylittävän tasoristeyksen kautta. Radalla kulkee Kilpilahden öljynjalostamon kemikaali- ym. vaarallisia junakuljetuksia. Jatkuva säännöllinen raskas työmaaliikenne on pystyttävä järjestämään niin, että toistuvia radan ylityksiä riskialttiin tasoristeyksen kautta ei tarvita.
Pitkäaikaiset vaikutukset
Hankkeen maankäytön pinta- ja pohjavesivaikutukset tulee selvittää myös pitkien aikojen kuluessa sulkemisen ja maisemoinnin jälkeen kustannuksineen. Samoin tulee selvittää pitkäaikaiset tarkkailu- ja ylläpitovelvoitteet sekä niiden kustannukset.
Lupa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta
Toiminnan aloittamislupaa mahdollisen muutoksenhaun ajaksi ei tule myöntää. Hankkeeseen liittyy ristiriitoja ja lupahakemuksen vaikutusten arvionti on puutteellista. Töiden aloittaminen aiheuttaisi haittoja ympäristölle ja asukkaille sekä voisi tehdä muutoksenhaun merkityksettömäksi.
Lisätiedot: Lauri Kajander, va. toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry., Itälahdenkatu 22b A 00210 Helsinki, p. 045 1104 0088, lauri.kajander (at) sll.fi
Helsingissä 31.8.2021
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.
Jouni Lamminmäki
varapuheenjohtaja
Lauri Kajander
va. toiminnanjohtaja