Lausunto Väyläviraston Helsinki-Turku nopean junayhteyden täydennetystä YVA-se­los­tuk­ses­ta

LAUSUNTO 4.10.2021

Uudenmaan ELY-keskus
kirjaamo.uusimaa (a) ely-keskus.fi

Viite: UUDELY/13887/2018

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry on lausunut uuden Helsinki-Turku junayhteyden YVA-selostuksesta 4.1.2021. Sen jälkeen YVA-selostusta on viranomaisen vaatimuksesta täydennetty.

YVA:n täydennysraportissa on paikattu osa yhteysviranomaisen lausunnossaan esiin nostamista alkuperäisen YVA:n puutteista, mutta esimerkiksi luontoon kohdistuvien yhteisvaikutusten ja Nuuksion Natura-arvion osalta YVA on edelleen raportin jälkeenkin puuteellinen. Muissa YVA:sta annetuissa lausunnoissa esiin ostetut puutteet on täydennysraportissa jätetty edelleen pääsääntöisesti paikkaamatta.

Luontovaikutusten arviointi

Hakijalla on ollut mahdollisuus täydentää YVA:n pohjaksi tarvittavia luontoselvityksiä kesän 2021 aikana, mitä se ei kuitenkaan ole vaivautunut tekemään. Tilanne todetaan myös raportissa:

”Hankkeen luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin sisältyy epävarmuutta. Keskeisiä
epävarmuustekijöitä ovat luontotyyppitietojen kattavuus ja tiettyjen luontotyyppien määrittämisongelmat. Lähtötiedot ovat hyvin suurella todennäköisyydellä puutteellisia ainakin kangasmetsien, lehtojen ja lähteikköluontotyyppien osalta.”

Luontotietopohjan ja luontoon kohdistuvien negatiivisten vaikutusten arvioinnin puutteiden osalta haluamme kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin:

• Koko YVA ei ota huomioon luontovaikutusten osalta sitä, että kyse on suurinopeuksisesta (jopa 300 km/h) raideyhteydestä, eikä siten esim. junan aiheuttaman paineaallon vaikutuksia radanvarren hyönteislajistoon (erityisesti perhoset ja sudenkorennot) ole lainkaan arvoitu. YVA ei myöskään sisällä arviota suuresta liikennöintinopeudesta väistämättä seuraavan eläinten korkean törmäysriskin mittakaavasta ja merkittävyydestä.
• Osa ratalinjalle sijoittuvista uhanalaisista tai muuten arvokkaista elinympäristökohteista on edelleen tunnistamatta, joten niihin kohdistuvia vaikutuksia ei myöskään ole kyetty arvioimaan. YVA:ssa mainitaan erikseen, että Lohja-Salo -rataosuudella mitään kattavaa luontotyyppiselvitystä ei ole edes tehty. Esimerkiksi Hämjokilaaksossa on tunnistettu arvokkaaksi vain joenvarren lehto ja yksityismaan luonnonsuojelualue, mutta ei näihin liittyviä vähintään maakunnallisesti arvokkaita muita metsiä, joita ratalinjaus myös halkoo.
• Ratalinjauksen halkomilta arvokkailta luontokohteilta ei ole tehty uhanalaisen ja vaateliaan lajiston (esim. metsälajisto) selvityksiä, lukuun ottamatta joitakin EU-direktiivilajien esiintymiseen liittyviä selvityksiä, joten vaikutuksia em. lajistoon ei myöskään ole kyetty arvioimaan.
• Täydentävää liito-oravaselvitystä ei ole tehty, minkä vuoksi ratalinjaukselle ja sen vaikutuspiiriin sijoittuu sekä potentiaalisia että tunnettuja liito-oravan elinympäristöjä, joihin kohdistuvia vaikutuksia ja poikkeuslupatarvetta ei ole YVA:ssa arvioitu. Esimerkistä tunnetusta liito-oravakohteesta joka on jäänyt YVA:ssa tästä näkökulmasta huomiotta, käy Hämjokilaakson metsäinen osuus.
• Ratalinjauksen halkomilta tunnetuilta I-luokan lepakkoalueita ei ole selvitetty lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, vaan näiden olemassaololla ja mahdollisella määrällä on vain spekuloitu – missä yhteydessä on tehty virheellinen olettama, että näitä voi esiintyä vain rakennuksissa.

Natura-arviointi

Nuuksion Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten Natura-arvio on edelleen ylimalkainen ja puutteellinen, ja jättää tieteellisesti perustellun epäilyn siitä, että hankkeesta saattaa koitua merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueelle.

• Arvio ei tunnista sitä, että ratalinjaukseen rajoittuvalla Natura-alueen osalla sijaitsevat boreaalisen luonnonmetsän ja puustoisten soiden esiintymät ovat hyvin edustavia.
• Arvio ei tunnista sitä, että sekä ratalinjauksen ja siihen liittyvän suunnitellun Veikkolan aseman ja sen ympärille suunnitellun asutuksen alle jäisi täsmälleen samoja luontotyyppejä (boreaaliset luonnonmetsät, puustoiset suot), jotka Natura-alueen puolella toimivat sen suojeluperusteena, ja näiden menetys välittömästi Natura-alueen tuntumassa sen ulkopuolella heijastuisi myös vastaavien Natura-alueen rajojen sisäpuolella sijaitsevien luontotyyppien tilaan etenkin lajiston osalta. Arvion mukaan ”Ainoat mahdolliset vaikutukset luontotyyppeihin syntyvät epäsuorasti ulkoilijapaineen mahdollisesta lisääntymisestä Veikkolan aseman myötä.”
• Natura-alueelta etelään ja lounaaseen suuntautuvien metsäekologisten yhteyksien osalta radan estevaikutusta arvioidaan vain nykytilan – moottoritien ylitse ei ole olemassa kipeästi kaivattuja vihersiltoja – mukaan, eikä arvioon ole sisällytetty vaihtoehtoa jossa nämä vihersillat on rakennettu.
• Edellä mainittujen ekologisten yhteyksien osalta ei myöskään ole arvioitu sitä, mikä merkitys niiden toiminnalle on junan suuresta ajonopeudesta rataa ylittäville eläimille koituvalla törmäysriskillä.
• Arvion mukaan ”Veikkolan itäpuolelle on radan yhteyteen suunniteltu meluntorjuntaa ja Veikkolan asema, jotka itsessään eivät heikennä riistaeläinten liikkumismahdollisuuksia.” Näistä on todettava, että asema rakenteineen väistämättä heikentää eläinten liikkumismahdollisuuksia. Meluntorjunnan osalta vaikutus taas riippuu siitä, miten meluntorjunta on tarkoitus toteuttaa.
• Arviossa väitetään virheellisesti, että lähin Nuuksion Natura-alueella sijaitseva Natura-luontotyypin ”pikkujoet ja purot” esiintymä sijaitsisi n. 5 km:n etäisyydellä ratalinjauksesta. Todellisuudessa ratalinjaus ylittää välittömästi Natura-alueen eteläpuolella Natura-alueelta laskevan Pikaraistenojan, joka edustaa edellä mainittua luontotyyppiä. Vaikutus Pikaraistenojaan on jäänyt arvioimatta.
• Yhteysviranomaisen edellyttämä radan ja sen ympärille kaavaillun asutuksen ja muun rakentamisen yhteisvaikutus on edelleen käytännössä arvioimatta. Arviossa esitetään virheellisesti, että ”Nuuksion Natura-alueen läheisyydessä on Vihdin kunnan alueella Tervalammen osayleiskaava, Natura-alueen itäpuolella. Mahdollinen virkistyskäytön kasvu kaava-alueelta suuntautuu ensisijaisesti Natura-alueen itäosaan ja on vähäistä.” Todellisuudessa kyseinen kaava-alue sijaitsee Natura-alueen länsipuolella ja virkistyskäyttö suuntautuu Natura-alueen länsiosiin eikä ole vähäistä.
• Arviossa esitetään, että ”Raideleveys on suurin pitkien tunnelien läheisyydessä, jolloin raiteet on sijoitettava rinnakkaisiin erillisiin tunneleihin.” Raideleveys on kuitenkin todellisuudessa vakio koko radan mitalla, ja se mikä vaihtelee on ratakäytävän leveys.
• Itse YVA-selostuksessa esitetään, että ”Ratalinjaus sijoittuu itäosastaan Nuuksion kansallispuiston ympäristöön erittäin laajan yhtenäisen metsäalueen eteläpuolelle pitkälti moottoritien E-18 tuntumaan.” Todellisuudessa ratalinjaus sijoittuu kyseisen metsäalueen eteläosaan, ei sen eteläpuolelle.

Yleisellä tasolla Natura-arvionteihin kuuluva valitulle ratalinjaukselle vaihtoehtoisten, toteuttamiskelpoisten ratalinjausten olemassaolon selvittäminen on jäänyt suorittamatta, koska ei ole selvitetty mahdollisuuksia tehdä nykyisestä Turku-Helsinki -radasta kokonaan tai merkittäviltä osin kaksiraiteinen. Myöskään ei tuoda riittävän vahvasti esille, että uusi ratalinjaus ei ole merkittävästi olemassa olevaa Turku-Helsinki -rataa lyhempi.

YVA:an sisältyvässä Natura-arvioinnissa on myös esitetty, että ratahanke olisi yleisen edun kannalta erittäin tärkeä, koska se on mainittu hallitusohjelmassa. Sisältyminen hallitusohjelmaan ei kuitenkaan ole mikään arviointiperuste sen määrittämisessä, onko yksittäinen hanke siinä mielessä yleisen edun kannalta erittäin tärkeä kuin Natura-alueita koskevassa lainsäädännössä tarkoitetaan.

Muita huomionarvoisia seikkoja

• Espoo-Salo -oikoratahankkeen on useaan eri otteeseen (mm. Uudenmaan liitto) laskettu olevan yhteiskuntataloudellisesti kannattamaton.
• Hankkeen hiilitase on heikko. YVA-selostuksen mukaan hankevaihtoehdot VE A ja VE B eivät ehdi vaikuttamaan asetettujen kansallisten tai alueellisten hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseen. Kun rakentamisen sekä hiilivarastojen muutoksen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi huomioidaan myös rataverkon käytön aikaiset päästöt ja sekundäärisiin toimintoihin liittyvät päästöt, ratahankkeen elinkaaren aikaiset päästöt kasvavat. Tämä lisää ”takaisinmaksuaikaa”, jonka aikana ratahankkeen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt nollautuvat liikennöinnin aikaisen kulkutapasiirtymän aikaansaamien päästövähennysten ansiosta. Kun samaan aikaan tieliikenteen päästöjen oletetaan autotekniikan kehityksen myötä merkittävästi laskevan, mahdollisen kulkutapasiirtymän aikaansaama päästövähennyskin vähintään kutistuu merkittävästi.
• YVA-selostuksen mukaan suojelualueverkoston osalta hankkeen luonnonsuojelualueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat lieventämistoimienkin kanssa suuria. Ekologisen verkoston osalta vaikutukset ovat puolestaan Uudellamaalla suuria. Jo nämä huomioiden, hankkeen kokonaisvaikutukset luonnonarvoihin kokonaisuutena ovat suuria. Hankkeen kumulatiiviksi vaikutuksiksi katsotaan vaikutukset luonnonympäristöjen alueisiin laajemminkin pirstoutumis- ja häiriövaikutusten kautta.
• YVA-selostuksen mukaan radan rakentaminen voi aiheuttaa muutoksia pohjaveden laadussa ja virtaussuunnissa. Pohjavesien osalta merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat pääosin luokiteltujen pohjavesialueiden kohdalla tapahtuvan rakentamisen yhteydessä. Hankevaihtoehtojen VE A ja VE B yhteiselle rataosuudelle sijoittuvalla Lohjanharjun pohjavesialueella riski pohjavesivaikutuksille on suuri.
• YVA-selostuksen mukaan hankkeen rakentamisvaiheessa voi olla tarve perustaa uusia maanläjitysalueita. Näiden määrää, sijoittumista ja ympäristövaikutuksia ei kuitenkaan ole selostuksessa arvioitu.
• YVA-selostuksen mukaan uuden ratalinjauksen (oikoradan, oikaisun tai kaksoisraiteen) alle tai muu toimenpide -kohteeksi jää vaihtoehdossa A 162 ja vaihtoehdossa B 190 asuin- tai lomarakennusta. Näiden omistajat elävät epävarmuudessa kotinsa tai vapaa-ajan asuntonsa kohtalosta, mikä on hankkeen suurimpia haittoja asukkaiden elinoloihin. Raideliikenteen melu, tärinä ja maisemahaitat asumiselle ja virkistykselle ovat suurimmat uudessa maastokäytävässä (oikorata tai rataoikaisut) erityisesti hiljaisilla alueilla, järvien läheisyydessä ja maaseutumaisessa ympäristössä. Uusi rata haittaa asumista erityisesti Lohjan, Salon, Paimion ja Kaarinan alueilla.
• YVA-selostuksen mukaan meluvaikutusten merkittävyys on suunnitellulla meluntorjunnalla hyvin saman tyyppinen vaihtoehdoissa A ja B. Hankevaihtoehdot A ja B ovat molemmat kokonaisuutena vaikutuksiltaan vähäisiä myönteisiä, vaihdellen kunnittain pääasiassa vähäisen kielteisen ja kohtalaisen myönteisen välillä. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että vastaavat menuntorjuntatoimet on täysin mahdollista toteuttaa myös nykyiselle ratalinjaukselle, eivätkä ne edellytä Espoo-Salo -oikoradan rakentamista.
• YVA-selostuksessa hanketta perustellaan mm. Turku-Salo -lähiliikenteen kehittämisellä, sisältäen Kaarinan ja Paimion saamisen raiteitse tapahtuvan lähiliikenteen piiriin. Nämä tavoitteet eivät kuitenkaan todellisuudessa edellytä Espoo-Salo -oikoradan rakentamista, vaan ainoastaan kaksoisraiteen rakentamista välille Kupittaa-Salo. Kuitenkin Väyläviraston mukaan oikoradan tullessa edellä mainitun kaksoisraiteen rakentaminenkaan ei välttämättä takaisi edellä mainitun lähiliikenteen käynnistämistä: https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2020-26_helsinki-turku-kaytavan_web.pdf
• YVA:ssa on jätetty arvioimatta ratahankkeen ja sen asemien ympäristöön suunniteltujen taajamien yhteisvaikutukset riittävästi. Tätä on perusteltu mm. sillä, ettei ole vielä tiedossa edes se kuinka monta asemia tulisi olemaan (on esitetty että uusia asemia tulisi olemaan 4-15, mikä on vaihteluvälinä valtava), mikä puolestaan heijastelee sitä, ettei edes oikein tiedetä miksi rataa ollaan suunnittelemassa (jollei lasketa rataa suunnittelevien ja sen joskus mahdollisesti rakentavien työllistämistä).

Yhteenveto

Uuden Helsinki-Turku -ratayhteyden kokonaisvaikutukset on hankkeen YVA-selostuksessa arvioitu täydennyksistä huolimatta edelleen hyvin puutteellisesti. Erityisen suuria ongelmia liittyy luontoselvitysten puutteisiin, riittämättömiin yhteisvaikutusten arviointeihin ja Nuuksion Natura-arviointiin. Vaihtoehtojen tarkastelun osalta YVA-selostus perustuu kosmeettisesti erilaisiin uuden radan linjausvaihtoehtoihin, mutta nykyisen rantaradan parantamista ei ole arvioitu toteutusvaihtoehtona. Koska hankkeen hyötyjä on arvioitu optimistisesti ja haittoja selvitetty riittämättömästi, YVA-selostuksen perusteella ei voi muodostaa todellista kuvaa hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta.

Lisätietoja:

– luonnonsuojeluasiantuntija Jyri Mikkola, p. 0400 372 433, jyri.mikkola (a) sll.fi

– erityisasiantuntija Lauri Kajander, p. 045 114 0088, lauri.kajander (a) sll.fi

Helsingissä 4.10.2021

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija