Luontokadon ja ilmastokriisin torjunta sekä virkistyskäyttö tärkeintä kuntien metsissä
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin syyskokouksen 27.11.2021 julkilausuma ja hallituksen jäsenten valinnat
Kunnat ovat merkittäviä metsänomistajia. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin syyskokous muistuttaa, että useimmat kuntametsien hyvät vaikutukset on saavutettavissa yhtäaikaisesti. Metsien säilymisen turvaaminen kaavoituksessa ja hakkuiden minimoiminen edistävät samanaikaisesti niin metsien virkistysarvoa ja -käyttöä, luonnon monimuotoisuutta kuin metsien roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hakkuiden taloudellinen tuotto on useimmille kunnille merkityksetön – varsinkin suhteutettuna hakkuista aiheutuviin haittoihin luonnolle sekä asukkaiden hyvinvoinnille ja terveydelle. Myös asukkaiden huoli lähimetsistään on otettava vakavasti.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin syyskokouksen viisi vaatimusta kuntien metsäpolitiikalle ovat seuraavat:
- kaavoitus ja rakentaminen arvokkaille metsä- ja luontoalueille lopetetaan
- kuntien metsissä luovutaan taloudellisista tuottotavoitteista ja metsätaloushakkuista sekä turhista hoitotoimenpiteistä
- metsien hallitulla hoitamattomuudella ja suojelualueiden lisäämisellä maksimoidaan hyödyt luonnon monimuotoisuuden, hiilen varastoinnin ja virkistyskäytön kannalta; kuntametsissä tehdään vain sellaisia toimenpiteitä, jotka tukevat näitä tavoitteita
- kuntien metsien luontoarvot kartoitetaan viipymättä ja METSO-ohjelman valintaperusteiden mukaiset metsät suojellaan – tähän kunnat saavat rahallista tukea valtiolta
- kuntalaisille tarjotaan mahdollisuus perehtyä kunnan metsäsuunnitelmiin ja -strategioihin ja vaikuttaa näiden valmisteluun
Metsien merkitys on kasvanut viime vuosina monesta syystä. Pandemian seurauksena tarve lähiluonnon tarjoamille elämyksille on voimistunut entisestään. Myös luonnossa liikkumisen terveyshyödyt on ymmärretty paremmin niin stressin lievityksen ja allergioiden ehkäisyn kuin mielenterveydenkin näkökulmasta. Tutkitusti tehokkaimpia terveysvaikutuksia saadaan luonnontilaisista ja monimuotoisista ympäristöistä. Tämä näkyy myös siinä, että suosituimmat ulkoilukohteet ovat suojelualueita, lippulaivoina kansallispuistot. Suojelualueita lisäämällä varmistetaan tärkeimpien metsistä saatavien etujen säilyminen tulevaisuuteen. Erityisen tärkeää tämä on Uudellamaalla, jossa rakentamisen kasvupaineet kohdistuvat usein arvokkaisiin luontoalueisiin.
Luontokadon pysäyttämisessä metsät ovat avainasemassa. Metsät ovat Suomessa tärkein uhanalaisten lajien elinympäristö, ja metsäluontotyypeistä noin kolme neljäsosaa on arvioitu uhanalaisiksi. Myös ilmastonmuutoksen torjunnassa metsien kyky sitoa ja varastoida hiiltä on korvaamatonta. Mahdollisimman luonnontilaiset ja vanha- ja runsaspuustoiset metsät ovat yleensä parhaita sekä luonnon monimuotoisuuden että hiilivarastojen säilyttämisessä.
Ymmärrys metsien merkityksestä on saavuttanut päätöksentekokoneiston viiveellä ja liian usein valintatilanteessa painavat edelleen välittömät taloudelliset hyödyt. Tästä osoituksena ovat ympäri Uuttamaata leimuavat paikalliset metsäkiistat, jotka liittyvät tärkeiden luontoalueiden kaavoitukseen rakennusmaaksi ja hakkuusuunnitelmiin jopa lähivirkistysmetsissä.
Kuntalaisten mahdollisuuksissa osallistua metsiä koskevaan päätöksentekoon on pahoja puutteita. Kuntaliiton kyselyyn keväällä 2020 vastanneista kunnista vain 8 %:lla oli kaikki metsäsuunnitelmat luettavissa kunnan verkkosivuilla. Strategiatason ohjelma oli luettavissa joka kolmannen kunnan verkkosivuilla.
Tämä julkilausuma on hyväksytty Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n syyskokouksessa 27.11.2021.
—
Esimerkkejä viimeaikaisista kiistoista, joissa paikalliset asukkaat ja ympäristöyhdistykset ovat joutuneet puolustamaan lähimetsiään:
- Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava uhkaa tuhansia hehtaareja arvokkaita metsäalueita ja levittää omakotitalorakentamista kauas palveluista ja julkisesta liikenteestä. ELY-keskus totesi kaavan lainvastaiseksi ja teki siitä oikaisukehotuksen. Kunnanvaltuusto hyväksyi äskettäin kaavan kuitenkin uudelleen hyvin vähäisillä muutoksilla ja seuraavaksi siitä tehdyt valitukset (mm. Uudenmaan piiri ja Espyy) tutkitaan oikeudessa.
- Helsinki: Eri puolilla Helsinkiä taistellaan jatkuvasti lähimetsiin kohdistuvaa kaavoitusta vastaan. “Kaadetaan kaava, ei metsää” -kampanja vaatii Helsinkiä perumaan tämänhetkiset metsiä uhkaavat kaavahankkeet ja lopettamaan arvokkaiden metsien päälle kaavoittamisen kokonaan. Kampanja on järjestänyt säännöllisesti mielenosoituksia metsissä ja Helsingin kaupungintalolla koko syksyn.
- Järvenpää: Hiljattain hyväksytyssä yleiskaavassa osoitetaan kolmannes Järvenpään vähäisestä metsäalasta rakentamiseen.
- Karkkila: Uudenmaan piirin ja Karkkilan luonnonsuojeluyhdistyksen kartoitukset kesällä 2021 ovat osoittaneet, että kaupungin metsäsuunnitelma perustuu puutteellisiin luontotietoihin ja uhkaa monia arvokkaita alueita.
- Kirkkonummen kunnan metsästrategia ja metsäsuunnitelma asettavat virkistys- ja luontoarvot taloudellisen tuoton edelle kunnan metsissä. Metsien käsittelyä vuosittain yksityiskohtaisesti ohjaava toimenpideohjelma 2021 hyväksyttiin kuitenkin täysin näiden tavoitteiden kanssa ristiriitaisena. Kaikissa lausunnoissa, myös kunnan kaavoituksen ja ympäristönsuojeluyksikön, vastustettiin hakkuita. Kirkkonummen ympäristöyhdistys valitti päätöksestä mm. siksi, ettei sitä ole perusteltu ja hakkuita esitetään myös maakuntakaavan suojeluvaraukselle.
- Lohja: Kaupunki päätti rakentaa arvokkaaseen Uusimaa 2050 -maakuntakaavassa luonnonsuojelualueeksi varattuun Karnaisten korpeen uudet autoilla ajettavat reitistöt vetoamalla laavujen tarvitsemaan huoltoon, vaikka huolto voidaan hoitaa pientraktorilla tai mönkijällä. Kaupunkilaisia ei kuultu asiassa.
Lohjalla suunnitellaan uuteen Espoo-Salo junarataan liittyvää asemapaikkaa ja uutta yli 10 000 asukkaan kaupunginosaa keskelle Lempoonsuon lampi- ja metsäaluetta. Lempoonsuon alueelta on löydetty arvokkaita luontotyyppejä ja liito-oravan elinpiirejä ja alueella pesii lukuisia uhanalaisia metsien lintulajeja. Lammet ovat nyt vesilintujen pesintäkäytössä ja metsäalue on suosittu marjastus- ja sienestysalue. - Raaseporissa kuntalaisaloitteella vaaditaan kestävämpää metsien käsittelyä nykyisen voimakkaan metsätalouskäytön tilalle. Paikallinen metsäkampanja vaatii luonnon monimuotoisuuden, ilmastonmuutoksen torjunnan ja virkistyskäytön huomioimista kaikessa metsänkäsittelyssä ja avohakkuiden lopettamista.
- Tuusula: kansanliike sai kunnan perumaan Tuomalan metsään suunnitellut hakkuut. Tuusulan kunta lisäsi kuitenkin asettamansa taloudellisen tuottotavoitteen vuoksi hakkuita toisaalla. Hyvä esimerkki siitä, miten hakkuille asetettu tuottovaatimus vaikeuttaa aidosti muiden tavoitteiden huomioimista.
- Vantaa: alkuvuodesta valtuustossa hyväksytty Vantaan yleiskaava 2020 uhkaa jopa kolmannesta kaupungin metsäpinta-alasta. Piiri ja Vantaan yhdistys ovat valittaneet kaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen. Myös nykyisen yleiskaavan mukaiset asemakaavahankkeet kohdistuvat arvokkaisiin metsäalueisiin toistuvasti eri puolilla kaupunkia, mm. Kivistössä.
- Vihti: kansanliike sai pelastettua Pääkslahden arvokkaan virkistysalueen suunnitelluilta voimakkailta hakkuilta. Muualla kunnan metsissä hakkuut kuitenkin jatkuvat ja mm. Etelä-Nummelan osayleiskaava uhkaa arvokkaita metsäalueita.
Liitekuvat:
—
Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, p. 045 114 0088, lauri.kajander@sll.fi
—
Uudenmaan piirin syyskokous valitsi uusia jäseniä piirihallitukseen
Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Laura Räsänen Kirkkonummelta. Varsinaisiksi jäseniksi kaudelle 2022-23 valittiin Antti Halkka (Helsinki), Harri Heinonen (Riihimäki), Risto Murto (Lohja), Anni Simola (Espoo) sekä Mirja Suhonen (Porvoo). Hallituksessa jatkavat kaudeksi 2021-22 valitut Leena Harjula-Jalonen (Kerava), Oili Karinen (Vantaa), Jouni Lamminmäki (Vantaa), Mikko Niskasaari (Helsinki) ja Reija-Riikka Stenbäck (Askola).
Hallituksen varajäseniksi vuodelle 2022 valittiin Yrjö Ala-Paavola (Hyvinkää), Veli-Risto Cajander (Kirkkonummi), Arto Haatanen (Helsinki), Ilona Heathfield (Karkkila), Leena Kauppila (Espoo), Kaisa Kauranen (Raasepori), Ilpo Kuronen (Helsinki), Esa Lehtinen (Lohja), Hilkka Toivonen (Siuntio) sekä Ann-Louise Träskelin (korjattu: Raasepori).
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin muodostavat 22 paikallista luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistystä. Piiri on yli 10 000 jäsenensä kautta yksi maamme suurimmista ympäristöjärjestöistä.