Valitus Hyvinkään Kytäjän Kettumäen louhoksen luvista

Piiri valitti Vaasan hallinto-oikeuteen Hyvinkään Kytäjällä suunnitellun Kettumäen louhoshankkeen lupapäätöksestä. Louhoksen aiheuttama haitta Natura-alueelle ei ole varmuudella vältettävissä, luonnonsuojelualueiden melunormit ylittyisivät ja lisäksi hanke vaarantaisi pohja- ja pintavesiä. Selvitykset kallioperän laadusta ovat puuttellisia.

VALITUS 7.1.2022

Vaasan hallinto-oikeus
vaasa.hao(a)oikeus.fi

Valittaja: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.

Päätös, josta valitetaan: Hyvinkään ympäristölautakunnan päätös (25.11.2021 § 71) Maatalousyhtymä Laakkosen maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta, Kettumäen kallioalue, Kytäjärven kylä. HYD/749/10.03.00.05/2021.

Prosessiosoite:
Erityisasiantuntija Lauri Kajander
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki
Puhelin 045 1140 088
uusimaa(a)sll.fi

Vaatimukset:

1. Vaadimme Hyvinkään ympäristölautakunnan päätöksen (liite 1) kumoamista jäljempänä esitetyin perusteilla.
2. Mikäli päätöstä ei kumota, vaadimme muutoksia lupaehtoihin jäljempänä esitetyillä perusteilla.
3. Vaadimme päätöksen täytäntöönpanokieltoa oikeuskäsittelyn ajaksi.

PERUSTELUT
Melu luonnonsuojelualueella

• Lupamääräys 20:
  • Murskauslaitoksen toiminnoista aiheutuva melu ei saa ylittää ekvivalenttimelutasoa 45 dB (LAeq) päivällä klo 7.00 – 22.00 lähimmän loma-asumiseen käytettävän kiinteistön piha-alueella tai luonnonsuojelualueella, eikä 55 dB (LAeq) lähimmän asutun kiinteistön tai oppilaitoksen piha-alueella. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista edellä mainittuihin melun raja-arvoihin.

• Lupamääräys 15:
  • Murskauksen aiheuttamaa melutasoa lähimpien asuin- ja lomakiinteistöjen luona sekä lähimmillä luonnonsuojelualueilla on mitattava erikseen esitettävän suunnitelman mukaisesti kerran viimeistään kolme kuukautta murskauksen aloittamisen jälkeen. Mittaussuunnitelma on esitettävä hyväksyttäväksi kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 30 vuorokautta ennen mittauksia.

Lupamääräys 20 perustuu Valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992, jossa säädetään seuraavasti:

• 2 §
  • Ohjearvot ulkona

    Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.

    Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

• 4 §
  • Mittaus- tai laskentatuloksen korjaaminen

    Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista edellä 2 tai 3 §:ssä mainittuun ohjearvoon.

Lupamääräys 20 edellyttää, että toiminta noudattaa valtioneuvoston päätöstä melun ohjearvoista. Melumallinnuksen (liite 2) liitekartoista kuitenkin selviää, että melu tulisi ylittämään 45 dB:n ohjearvon luonnonsuojelualueella, myös 5 metrin meluesteen kanssa. Natura-alueella melutaso ylittää alkuvaiheessa jopa 60 dB ja keskivaiheessakin selkeästi 50 dB. On lisäksi huomattava, että ennen rintauksen syntymistä kairaukset, louhinta ja räjäytykset sekä mahdollinen rikotus olisivat maanpinnan tasalla, ilman meluestettä. Tällä lieventämistoimella merkittäviksi arvioidut vaikutukset Natura-alueelle olisivat voimassa suurimman osan louhinnan ajasta. 

Melumallinnuksessa ei ole huomioitu lainkaan melun iskumaista luonnetta. Melumallinnuksen raportissakin todetaan: ”Laskennassa käytetyt pohjoismaiset melumallit eivät ota huomioon iskumaisia tai kapeakaistaisia äänielementtejä.” Räjäytyksiin, poraamiseen ja muuhun louhostoimintaan tällaista melua kuitenkin väistämättä liittyy. Siten meluvaikutusten arvioinnissa mallinnukseen olisi pitänyt lisätä 5 dB.

Melumallinnuksen mukaan ohjearvot ylittyvät luonnonsuojelualueella, vaikka laskennassa ei ole huomioitu iskumaisen melun edellyttämää melutason ohjearvojen 4§ mukaista 5 dB lisäystä. Hankkeesta aiheutuva melu tulisi siten mallinnuksen mukaan ylittämään ohjearvot luonnonsuojelualueella reippaasti. Lisäksi varovaisuusperiaatteen mukaisesti on otettava huomioon mallinnuksen virhemarginaali. Raportissa todetaan: ”Laskennan epävarmuus on noin ± 2 dB 500 metriin ja noin ± 4 dB 1000 metriin asti.”

• → Päätös on kumottava luonnonsuojelualueita koskevien ohjearvojen maksimitason ylittävien meluvaikutusten perusteella.

Mikäli lupamääräys 20 katsottaisiin riittäväksi siitä huolimatta, että mallinnuksen mukaan melun ohjearvot tulisivat selkeästi ylittymään, tulee päätös silti kumota riittämättömän melun seurantavelvoitteen vuoksi. Lupamääräyksen 15 mukaan melumittaus tehtäisiin vain kerran. Tämä on täysin riittämätön määräys tilanteessa, jossa melumallinnuksen mukaan ohjearvot tulevat selkeästi ylittymään. Melua on seurattava säännöllisesti kaikissa hankkeen vaiheissa, jotta voitaisiin varmistaa ohjearvojen noudattaminen lupamääräyksen 20 mukaisesti.

Melumallinnuksen raportissa todetaan: ”Lisäksi muuttujat mallinnetussa tilanteessa voivat poiketa todellisen tilanteen muuttujista (kalusto, säätila, toimintapaikat). Melutilanne suositellaan tarkistettavaksi äänitasomittauksin toiminnan aikana. Mittausjärjestelyjen ja tulosten tulkinnan tulee noudattaa alan käytäntöjä, ohjeita ja säädöksiä (mm. sääolot, mittausetäisyys). Mittauksilla voidaan tarkistaa myös melun mahdolliset iskumaiset ja kapeakaistaiset (äänesmäiset) elementit kuulijapisteissä. Leviämislaskentaa voidaan tarkentaa mitattujen äänitasojen perusteella.”

Luonnonsuojelu- ja Natura-alueille on säädettävä lupamääräyksissä myös maksimimeluarvot, sillä päivän keskiarvomelunormit eivät kuvaa riittävästi Natura-alueen suojeluperusteille, linnuille ja liito-oraville aiheutuvaa haittaa.

Työaikoja on lupapäätöksessä rajoitettu, mutta toisaalta lupaviranomainen on poistanut louhinnan ja tuotannon määrälliset rajoitukset. Kun suurempi määrä toimintaa tulisi rajallisemmalle ajalle tarkoittaisi tämä melun ja maksimimelun, sekä pölyn, liikenteen, räjäytysten ja vesipäästöjen kasvua. On riski, että alueelle otettaisiin lisää kairaus-, murskaus ja rikotuslaitteita.

Mikäli lupa myönnettäisiin melumallinnuksen osoittamista ohjearvot ylittävistä luonnonsuojelualueelle kohdistuvista melutasoista huolimatta, lupamääräyksissä on edellytettävä, että toiminnassa käytetään melulähteinä enintään melumallinuksessa käytetyn kaltaisia työkoneita (kappalemääräisesti, lähtömelutasoiltaan vastaavia tai ”hiljaisempia”).

Melu- ja pölyvaikutuksissa pitää huomioida kippausten ja lastausten melu ja sen rajoittaminen. Erityisesti tulee estää, rajoittaa ja selvittää kasoilta tapahtuvan kippauksen ja muun mahdollisen kasojen päällä tapahtuvan työn vaikutukset.

Luvassa tulee olla määräys kuljettaa meluvalliksi tarkoitettu murskekasa paikalle toiselta louhimolta. Rakenteilla oleva valli ei suojaa melulta. Suunnitelman mukaan louhinta aloitettaisiin Natura-alueen läheltä ilman meluesteitä. Luvassa tulee olla KHOn Rudus-päätöksen ja ympäristölainsäädännön mukaisesti täsmälliset kartat toimintojen sijoittumisesta ja meluvaikutusten lieventämiseltä on edellytettävä tarkat suunnitelmat hankkeen kaikissa vaiheissa.

Hankkeesta tehty Natura-vaikutusten arviointi ei perustu riittäviin tietoihin

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry on toimittanut Kytäjän louhoshankkeista muistutuksen 30.6.2021 (liite 3). Siinä tuodaan esiin vanhoihin kartoitustietoihin perustuvia pesimähavaintoja Natura-alueelta suunniteltujen louhoshankkeiden lähistöltä.

Kytäjän-Usmin metsäalueen Natura-tietolomakkeessa listataan alueen suojeluperusteina yhteensä 15 lintudirektiivin liitteen I lajia. Useita näistä on havaittu Apus ry:n kartoitustiedoissa louhoshankkeiden läheisyydessä, ml. häiriöille herkkä kaakkuri, jolle Kytäjä-Usmin Natura-alue on tietolomakkeenkin mukaan erityisen tärkeä. Direktiivilajien lisäksi havaintoja on myös useista uhanalaisista ja vaateliaista lintulajeista.

Lupahakemuksista puuttuvat ajantasaiset selvitykset Natura-alueen linnustosta, johon hankkeilla voisi olla vaikutuksia. Jotta luonnonsuojelulailla kielletyt haitat Natura-alueen linnustolle voitaisiin estää, on alueen lintuselvitykset päivitettävä. Luvanhakijan on pystyttävä luotettavasti osoittamaan ettei hankkeista aiheudu linnustolle kiellettyä haittaa.

ELY-keskuksen lausunto 5.11.2021 hankkeen vaikutuksista Natura-alueeseen (liite 4) perustuu Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n 28.4.2021 tekemään Natura-vaikutusten arvioon (liite 5). Hankkeesta tehty melumallinnuksen raportti on valmistunut vasta 8.10.2021 (Insinööritoimisto Matti Jokinen, liite 2) eli lähes puoli vuotta myöhemmin kuin Natura-vaikutusten arviointi. Siten hankkeen Natura-vaikutusten arviointi ei ole perustunut kunnolliseen tietoon hankkeen meluvaikutuksista eikä arviointi voi antaa tieteellistä varmuutta Natura-vaikutusten lieventämiskeinojen riittävyydestä.

Tehtyä melumallinnusta ja siitä vedettyjä johtopäätöksiä melun vaikutuksesta Natura-alueen linnustoon voidaaan verrata esimekiksi Sakatti Mining oy:n Viiankiaavan meluselvityksiin (liite 6). Sakatin mukaan lähtötasoltaan 97 dB kairausmelun vaikutusetäisyys on 2 km, kun melutarkastelu tehtiin 30 dB vyöhykkeen mukaan. Hyvinkään Kettumäen hankkeen melumallinnuksessa käytetty 45 dB vyöhyke ei ole riittävä Natura-vaikutusten arviointia varten. Linnustovaikutuksia tarkasteltiin Sakatissa lintulajikohtaisesti esiintymispaikkojen perusteella ja vaikutusalue lintuihin oli koko Natura-suo. Sakatissa kairaustoiminta rajoitettiin vain talveen.

• → Päätös on kumottava puutteellisiin tietoihin perustuvan Natura-vaikutusten arvioinnin perusteella.

ELY-keskuksen edellyttämiä Natura-alueeseen kohdistuvien haittojen lieventämistoimia ei ole huomioitu

Lausunnossaan hankkeen vaikutuksista Natura-alueeseen (liite 4, 15.11.2021, UUDELY/8246/2021) Uudenmaan ELY-keskus totesi seuraavaa [lihavoinnit lisätty]:

”ELY-keskus katsoo, että arvioinnin johtopäätökset siitä, että Kytäjän Kettumäen maa-ainesten otolla saattaa olla heikentäviä vaikutuksia Kytäjä-Usmin metsäalueen luontoarvoihin, on oikea. Luontotyypeille merkittävimmän vaikutuksen aiheuttavaa pölyn leviämistä tulee torjua kastelujärjestelmällä. Töiden ajoittamisella pesimäkauden ulkopuolelle voidaan merkittävästi vähentää linnustoon ja liito-oravaan kohdistuvia häiriövaikutuksia. ELY-keskus pitää perusteltuna, että pesimälinnustolle ja liito-oravalle mahdollisesti aiheutuvien häiriöiden minimoimiseksi kovaa melua aiheuttavaa louhintaa (porausta, rikotusta, räjäytystä), murskausta ja tasoitustöitä ei tehdä 1.3.-15.7. välisenä aikana.

Uudenmaan ELY-keskus katsoo, ettei Kytäjän Kettumäen maa-ainestenotto yksistään tai myöskään tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä Kytäjän-Usmin metsäalue (FI0100051) Natura 2000 -alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja eikä alueen eheyttä, kunhan lieventämistoimet huomioidaan.”

Uudenmaan ELY-keskuksen 5.8.2021 päivätyssä lausunnossa (liite 7) ”Lausunto MTY Laakkosen maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyhakemuksesta kalliokiviaineksen ottamiseen, kallion louhintaan, louheen murskaukseen kiinteistöllä Kytäjä 106-405-52-160 (Kettumäki) Hyvinkään kaupungin Kytäjärven kylässä” todetaan, että ”ELY-keskus pitää perusteltuna, että pesimälinnustolle ja liito-oravalle mahdollisesti aiheutuvien häiriöiden minimoimiseksi kovaa melua aiheuttavaa louhintaa (porausta, rikotusta, räjäytystä), murskausta ja tasoitus-töitä ei tehdä 1.2-15.7. välisenä aikana.”

ELY-keskuksen 5.8.2021 päivätty lausunto edellytti lieventämistoimena kaiken kovaa melua aiheuttavan toiminnan, ml. murskaus ja tasoitustyöt, kieltämistä pesimäajan turvaamiseksi 1.2. alkaen. ELY:n 15.11.2021 päivätyssä lausunnossa hankkeen vaikutuksista Natura-alueeseen rajoituksia edellytettiin 1.3. alkaen. Näistä kahdesta ELY:n lausunnoissa mainitusta aloituspäivästä vaadimme käytettäväksi aikaisempaa 1.2., koska Natura-alueella hankkeen läheisyydessä pesii mm. pöllöjä, jotka aloittavat pesintänsä aikaisin keväällä ja saattavat häiriintyä melusta.

Lupapäätöksessä tätä ELY-keskuksen vaatimusta on noudatettu vain osittain.

• Lupamääräys 7:
  • Kallion louhinta (ml. poraus, rikotus ja räjäytykset) on alueella kielletty 1.3. – 15.8. välisenä aikana. Murskaus on kielletty alueella 15.6. – 15.8. välisenä aikana.

    Hakijan väitteet siitä, että melun suhteen merkityksellisiä olisivat vain räjäytykset, tai räjäytykset ja poraukset, ovat perusteettomia. Myös kovaa melua aiheuttavat murskaus ja tasoitustyöt on kiellettävä ELY-keskuksen lausunnon edellyttämällä tavalla lintujen ja liito-oravan pesinnän turvaamiseksi 1.2. alkaen.

  • → Päätös on kumottava, koska ELY-keskuksen edellyttämiä Natura-alueelle aiheutuvien meluhaittojen lieventämistoimia ei ole huomioitu päätöksessä.

Pohjavesi

Louhintamäärä on tonneina pari miljoonaa, mikä on kaivosluokan määrä. Alueelle syntyisi jyrkkiä rintauksia ja sillä olisi pohjavesivaikutuksia. Pohjavesikysymys on ratkaistu olemalla selvittämättä pohjaveden tasoa ja laatua. Pohjavettä on tarkoitus tarkkailla yhdestä putkesta. On ilmeistä, että pohjavesi on syytä määrittää ennen toimintaa eri puolilta hankealuetta.

Hanke on lupamääräyksen 3. perusteella toteuttamiskelvoton, koska Suomessa maa- ja kalliopohjavesi esiintyy joka paikassa lähellä maanpinnan tasoa. Lupa perustuu ajatukseen, että pohjaveteen voi kajota, jos jättää pohjavesitason havaitsematta

• Lupamääräys 3 [lihavointi lisätty]:
  • ”Otettavan maa-aineksen kokonaismäärä on enintään 757 000 m3ktr. Alin sallittu ottotaso on +97,00 m (N2000). Havaitun ylimmän pohjaveden pinnan päälle on jätettävä vähintään kolmen metrin suojakerros.´”
  • -> Päätös on kumottava, koska hanke vaikuttaisi lain vastaisesti pohjaveden tasoon ja todennäkäisesti myös laatuun.

Pintavedet

Toiminnasta seuraavat pintavesivaikutukset edellyttävät valtion ympäristölupaviranomaisen ympäristölupaa. Imeytyspainanne tarkoittaa todennäköisimmin pohjaveden tarkoituksellista pilaamista. Selkeytysallas tai imeytyspainanne eivät poista räjäytysaineiden veteen liuennutta typpeä, haitallisia kemikaaleja tai rapautumisessa vapautuvaa suolaa, arseenia, sulfaattia tai raskasmetalleja.

ELY:n lausunnossa 5.8.2021 (liite 7) todetaan: ”Hulevesien kertyminen lienee vähäistä, koska suuri osa sadevesistä todennäköisesti imeytyy pinnastaan irti louhittuun kallioperään. Hulevesien käsittely perustuu kuitenkin pelkkään läpivirtaavaan tasausaltaaseen, eikä sen mitoitusta ole esitetty. Näin ollen kiintoaineen poistamisen tehokkuuden arviointi ei ole esitetyn aineiston perusteella mahdollista. Hakemusta tulee tältä osin tarkentaa.”

Kuitenkin lupapäätöksen yhteydessä hakijan vastineessa ELY:n lausuntoon todetaan: “Kuten ELY-keskus lausunnossaan kirjoittaa, hulevesien kertyminen hankealueelta tulee olemaan vähäistä. Tämän vuoksi, ja muutoin ELY:n lausunnossa mainituin perustein ELY on katsonut hulevesiin liittyvät luvanhakijan järjestelyt riittäviksi.”

Hakijan vastine ei pidä paikkaansa, koska ELY:n edellyttämää täydennystä hulevesien käsittelyn mitoituksesta ei ole esitetty.

• -> Päätös on kumottava puutteellisten hulevesien käsittelysuunnitelmien ja todennäköisten kiellettyjen pintavesivaikutusten perusteella.

Selvitykset kallioperän laadusta

Lupa perustuu ilmeisen puutteellisiin selvityksiin kallioperän laadusta. Kallioperä voi sisältää vaarallisia tai haitallisia rapautuvia, raskasmetalleja vapauttavia, radioaktiivisia, kuituisia tai luvanvaraisia suoloja kuten fluoridia vapauttavia mineraaleja. 

Nämä voivat johtaa:

1) pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumiseen kaivannaisjäteasetuksen ja ympäristönsuojelulain vastaisesti. Pintavesien pilaantuminen voi johtaa vesipuitedirektiivin tai vesilain pienvesien suojelun vastaiseen tilanteeseen.

2) terveyshaittoihin työntekijöille, mutta myös lähi asutukselle, erityisesti johtuen pölyn raskasmetalleista sekä kuituisista tai radioaktiivisista mineraaleista.

-> Päätös on kumottava, koska lupa on myönnetty huomioimatta kaivannaisjäteasetuksen ja direktiivin normeja.

Luvasta puuttuu myös muita ilmeisiä selvityksiä ja määräyksiä, kuten

1) räjähdekemikaalien laatu, käyttömäärät ja jäämät, sekä näiden vuoksi tarvittava vedenpuhdistus.

2) pohjaveden virtaus ja korkeustiedot hankealueella sekä kallioruhjeet alueella. Mikäli osoittautuisi, että louhintaa tehtäisiin nykyisen pohjaveden pinnan tason alapuolella, suunnitelman mukainen hanke edellyttäisi vesilupaa.

3) mahdollisesti tarvittava vesien käsittely ja puhdistus, laskeutusaltaiden mitoitus runsaiden sateiden oloissa, niiden tiivisrakenteet sekä lietteen keräily ja mahdollinen käsittely jätteenä sekä tämän vakuus

4) kattava tarkkailu kaikista luvanvaraisista vapautuvista haitta-aineista. Tarkkailuun valitut aineet vaikuttavat summittaisilta, eikä niitä ole perusteltu. Todennäköisimmin tarkkailuun tarvitaan enemmän raskasmetalleja, ml. laatunormiaineita. Mittauksilla pitää olla lailliset ja järkevät määritysrajat.

Kyseisen kallion louhintakelpoisuus on selvitettävä kairaamalla. Tämä ei ehkä ole nykyisen käytännön mukaista, mutta se olisi laillisuuden sekä ympäristön, naapurien ja työntekijöiden turvallisuuden takia välttämätön ja kestävä menettely.

GTK on tutkimusraportissa 127 (liite 8) suositellut tarvekivilouhoksille asbestimäärityksiä havaittuaan jo 1997, että merkittävällä osalla tarvekivilouhoksista vapautuu työterveysnormien vastaisesti kuituisia mineraaleja ja asbesteja. Rapautuvan kiven louhinnasta seuranneesta ympäristön pilaantumisesta on esimerkkejä, mm. Mondo Mineralsin louhiman mustaliuskeen käyttö tienparannuksessa on johtanut kaivon käyttökieltoon Sotkamossa. Louhintamäärältään pienemmät kaivoshankkeet, kuten Leppävirran Särkiniemi tai Sotkamon Tipasjärven Kiisula (3000 tn), ovat johtaneet merkittävään ympäristönpilaantumiseen. Mikäli kalliota ei kairata, ei voida tietää onko vastaava ongelma luvan alueella.

Koska kallio tultaisiin louhittaessa kairaamaan, tämä ei välttämättä muodosta suurta kustannusta, kun näytteenotto suunnitellaan niin, että reikiä voidaan käyttää mahdollisessa louhinnassa. Samoja reikiä voi myös käyttää pohjavesi- ja kalliorakoiluselvityksiin.

Louhintamäärän rajoittaminen

Vuosittaista louhintamäärää ei ole luvassa rajoitettu, vaikka hakemuksessa on annettu arvio vuosittaisesta ottomäärästä. Lupamääräys 4: “Vuotuiselle ottomäärälle ja murskausmäärälle ei aseteta rajoituksia, mutta laadukasta kiviainesta tulee jalostaa säästeliäästi ja ohjata sen ominaisuuksien mukaisiin vaativiin kohteisiin.” Koska lupa ei rajoita vuosittaista ottomäärää, ei voida varmistaa YVA-rajan ylittymistä vuosittaisessa louhinnassa. Tästä seuraa myös kuulemisvirhe, koska määräys poikkeaa haetusta.

• -> Päätös on kumottava, koska lupaehdot eivät rajoita ottamismääriä tavalla, joka on oletettu tehtäessä päätöstä YVA:n tarpeesta sekä asiakirjojen ollessa nähtävillä.

Kaivannaisjätesuunnitelman laatiminen

Lupaa ei voida hyväksyä koska asianmukaisiin selvityksiin perustuvaa kaivannaisjätesuunnitelmaa ei ole tehty.

Jotta voitaisiin selvittää mahdollisen kaivannaisjätteen määrä ja sijainti kalliossa, tulee tehdä kaivannaisjätesetuksen 2013/1901 mukaiset määritykset. Asetuksen 4 §:n mukaan määritykset tehdään asetuksen liitteen 3 mukaisesti (liite 9)

Tässä tapauksessa esiintymän arvomineraali on louhintakelpoinen tarvekivi. On ilmeistä, ettei asetuksen mukaisia määrityksiä ole tehty. 

Erityisesti puuttuvat:

Asetuksen liitteen 3 kohdan A kohdassa ”b) Hyödynnettävän esiintymän geologiset tiedot” edellytetyt tiedot. 

Tarvekiven louhinta kannattanee suunnitella niin, ettei kaivannaisjätteitä syntyisi, jos mahdollista.

Tällöin ei tarvitsisi tehdä seuraavia asetuksessa vaadittuja selvityksiä:

c) Jätteen laji ja sen suunniteltu hyödyntäminen tai loppukäsittely:

d) Jätteen geotekninen käyttäytyminen:

e) Jätteen geokemialliset ominaisuudet ja käyttäytyminen:

Erityisesti puuttuvat kohdan “B. Tietojen kokoaminen ja arviointi “ edellyttämät standardien mukaiset näytetiedot:

1. Jätteen ominaisuuksien määrittelyssä on käytettävä A kohdassa tarkoitettujen teknisten vaatimusten mukaisia olemassa olevia tutkimuksia ja selvityksiä, mukaan luettuina lupatietoja, geologisia tutkimuksia, vastaavia alueita koskevia tietoja, pysyvän jätteen luetteloja, soveltuvia sertifiointijärjestelmiä sekä vastaavia materiaaleja koskevia eurooppalaisia tai kansallisia standardeja.

2. Tietojen laatu ja edustavuus on arvioitava ja mahdollisesti puuttuvat tiedot on yksilöitävä.

3. Jos jätteen määrittelyyn tarvittavia tietoja puuttuu, on laadittava standardin EN 14899 mukainen näytteenottosuunnitelma ja otettava näytteet suunnitelman mukaisesti. Näytteenottosuunnitelman on perustuttava tarvittaviin yksilöityihin tietoihin, joita ovat esimerkiksi:

– tietojen keruun tarkoitus;

– testiohjelma ja näytteenottovaatimukset;

– näytteenottopaikat, kuten porausreikä, louhoksen seinämä, kuljetushihna, jätekasa, rikastusjätealue tai muu asiaankuuluva paikka;

– näytteiden määrään, kokoon, massaan, kuvaukseen ja käsittelyyn liittyvät menettelyt ja suositukset.

Näytteenoton tulosten luotettavuus ja laatu on arvioitava.

Puutteet kuulemisessa

Hankkeen lupahakemuksen täydennykseksi teetettyä melumallinnusta ei ole kuulutettu, eikä julkaistu päätöksen yhteydessä pöytäkirjan liitteenä. ELY-keskuksen lausuntoa ei oltu kuulutettu eikä ehdotettuja lupamääräyksiä. Siten muistutusten ja mielipiteiden antajilla ei ole lupahakemuksen kuulutuksen yhteydessä ollut saatavilla riittäviä tietoja hankkeesta lausumiseksi. 

ELY-keskuksen lausunnossa 5.8.2021 todetaan: “Lupapäätöksestä on viivytyksettä ilmoitettava MAL 19 §:n edellyttämällä tavalla. Ilmoitukseen on liitettävä kaikki ne päätökseen liittyvät asiakirjat (myös täydennetyt), jota MAL 20 §:n mukaisen muutoksenhakumahdollisuuden mahdollinen käyttö asiassa edellyttää.” Asiakirjoja on toimitettu pyydettäessä, mutta niitä ei ole ollut julkisesti saatavilla lupapäätöksen yhteydessä. 

Täytäntöönpanokielto

Vaadimme päätöksen toimeenpanokieltoa oikeuskäsittelyn ajaksi, koska voimakkaasti ympäristöä muuttavan toiminnan aloittaminen voisi aiheuttaa valitusperusteiden mukaisia peruuttamattomia haittoja ja siten estää muutoksenhakuoikeuden toteutumista.

Helsingissä 7.1.2022

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija

Liitteet

Liite 2. Melumallinnuksen raportti (suuren koon vuoksi toimitetaan pyydettäessä)

Liite 8. Kuitumineraalien esiintyminen Suomen kalkkikaivoksissa ja kalliomurskelouhoksissa. GTK:n tutkimusraportti 127. [linkki, pdf]

Liite 9. Kaivannaisjäteasetus: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130190