Piirin kommentti Uudenmaan ja Etelä-Hämeen riis­ta­foo­ru­mei­hin

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n kommentti Uudenmaan suurriistafoorumiin 22.3.2022 ja Etelä-Hämeen riistafoorumiin 23.3.2022

Hirvieläinten ja suurpetojen kannanhoidon suunnittelussa tarvitaan lajien väliset vuorovaikutussuhteet huomioivaa kokonaisarviointia ja monilajisuunnittelua. Ilves ja susi pystyvät säätelemään haitallisten vieraslajien (supikoira ja valkohäntäkauris) sekä paikoitellen ongelmaksi tulleiden villisika- ja metsäkauriskantojen kokoja. Myös muiden ryhmien kuin metsästäjien näkemykset on otettava suunnittelussa huomioon. Alueelliset riistaneuvostot tulisi avata luontojärjestöille ja myös luontojärjestöiltä pyytää lausunnot alueellisista suunnitelmista ja luvista.

Ilves

• Ilves on Suomessa harvalukuinen eläin, joka ei juurikaan aiheuta vahinkoja. Se on täysin rauhoitettava poronhoitoalueen eteläpuolella.
• Jos ilveskanta kehittyisi niin suureksi että kannan kokoa pitäisi alkaa supistamaan, metsästystä ei pidä sallia alueilla, joilla tiheitä pienten hirvieläinten kantoja on tarvetta rajoittaa.

Susi

• Suden osalta hyväksyttäviä ovat ennen suotuisan suojelun tason saavuttamista vain vahinkoperusteiset tappoluvat ja nekin vain silloin kun ei ole muuta vaihtoehtoa.
• Päätösten on perustuttava lakiin ja tieteelliseen tutkimustietoon.
• SusiLIFE -hanke on suuri panostus asiapohjaiseen eri tahojen yhteiseen viestintään. Hankkeessa lisääntyy tutkimustieto sudesta ja mm. vahinkojen ehkäisymenetelmiä kehitetään.

Valkohäntäkauris

• Tehokkaan talviruokinnan, petojen vähyyden ja valikoivan metsästyksen seurauksena valkohäntäkauriskanta on kasvanut viime vuosina hyvin voimakkaasti. Sen vaikutusta Suomen luonnon monimuotoisuuteen ei ole tutkittu, mutta muualla tehtyjen tutkimusten ja Suomessa tehtyjen havaintojen perusteella liian suureksi kasvatettu kanta köyhdyttää voimakkaasti luontoa.
• Metsästyskauden jälkeen jatkuva talviruokinta on kiellettävä.
• Luken äskettäisen tutkimuksen mukaan ruokintaa harrastaa vuosittain n. 30 000 metsästäjää, joista jokainen ruokkii talven aikana hirvieläimiä keskimäärin 600 kg:lla viljaa ja juureksia (https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546622). Ruokakasat lisäävät mm. supikoiria, rusakoita ja rottia, jotka voivat aiheuttaa haittaa viljelyksille, puutarhoille ja muille lajeille. Myös ruokahävikin vähentämiseksi ruokintaa on perusteltua rajoittaa.
• Kesän aikana hirvieläimet ruokailevat laumoittain viljapelloilla, pihoissa ja puutarhoissa, ja tietysti vuoden ympäri luonnossa ja metsissä. Ne syövät puuntaimia niin, että metsävahingot ovat vuositasolla noin 60 milj. €. Kolareita tulee vuosittain 100 milj. edestä. Kauriiden levittämien punkkitautien hintalappua kukaan ei ole vielä edes yrittänyt laskea. Punkkien lisääntyminen on paikoitellen alkanut estämään luonnon virkistyskäyttöä. Vieraslaji valkohäntäkauriin kannan rajoittaminen on perusteltua myös näiden haittojen ehkäisemiseksi.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, p. 045 114 0088, lauri.kajander(a)sll.fi