Lausunto Vantaan Energian synteettisen metaanin tuotannon YVA-ohjelmasta
LAUSUNTO 24.3.2022
Uudenmaan ELY-keskus
kirjaamo.uusimaa(a)ely-keskus.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
ASIA: Lausunto Vantaan Energian synteettisen metaanin tuotannon YVA-ohjelmasta
Viite: UUDELY/2275/2022
Vantaan Energia on strategiansa mukaan luopumassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä vuonna 2026. Tavoite on tärkeä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Tarvetta nopeaan muutokseen korostaa Venäjän hyökkäyssodan seurauksena muuttunut maailmanpoliittinen tilanne. Jätevoimalan yhteyteen suunniteltu synteettistä maakaasua valmistava laitos auttaisi osaltaan tavoitteen saavuttamisessa. YVA-ohjelman perusteella sen ilmastovaikutuksista yritetään kuitenkin luoda liian optimistista kuvaa.
Laitoksen sijainti
Laitosta suunnitellaan nykyisen asemakaavan suojaviheralueelle (EV). Kyseinen alue on viimeisiä metsän rippeitä vuosi vuodelta laajentuneen jätevoimalan alueella. YVA:n osana on tarkoitus tehdä alueella luontoselvitys. Sijaintipaikan luontoarvojen lisäksi on tarpeen arvioida hankkeen vaikutus jätevoimalan ja Remeon kierrätyslaitoksen heikentämään Vantaan yleiskaava 2020:n ekologiseen runkoyhteyteen. Vaikka hankealue ei sijaitse suoraan yhteysmerkinnän kohdalla, sillä voi olla vaikutusta vähentäessään alueen ennestään hyvin vähiin käynyttä metsäpinta-alaa.
Ilmastovaikutukset
Synteettisen metaanin tuotanto laitoksessa perustuu jätevoimalan tuottaman hiilidioksidin ja vesihöyryn hyödyntämiseen. Prosessi kuluttaa hyvin suuren määrän sähköä. Syntyvää hukkalämpöä on tarkoitus hyödyntää kaukolämmön tuotannossa.
YVA-ohjelman mukaan sähköä tarvitaan n. 300 GWh ja höyryä n. 23 GWh vuodessa. Näillä saadaan tuotettua synteettistä metaania n. 120 GWh ja lämpöä n. 150 GWh. Prosessissa tuotetun polttoaineen suunniteltu teho on noin 15 MW ja tuotetun lämmön teho on noin 17 MW. Prosessi kuluttaa uusiutuvaa sähköenergiaa noin 35 MW teholla.
Laitos ei siis tuota energiaa vaan kuluttaa sitä. Laitoksen ilmastovaikutusten arviointi perustuu YVA-ohjelman perusteella oletukseen, että laitoksen käyttämä sähkö on nollapäästöistä uusiutuvaa tuuli- ja vesivoimaa. Laitoksen aiheuttama sähkönkulutuksen lisääntyminen 300 GWh:lla ei kuitenkaan itsessään lisää uusiutuvan sähkön saatavuutta vaan vähentää sitä.
Samanaikaisesti pääkaupunkiseudulla on suunnitteilla useita muita suuren mittaluokan kaukolämpöinvestointeja, jotka perustuvat merkittävästi lisääntyvään sähkön käyttöön. Helsinki suunnittelee lämpöpumppuihin perustuvia lämmönsiirtohankkeita ja Espoo ja Kirkkonummi massiivisia datakeskuksia. Myös yksityiset siirtyvät lisääntyvästi öljylämmityksestä tai jopa kaukolämmöstä lämpöpumppuihin, mikä osaltaan lisää sähkön tarvetta. Samoin vaikuttaa liikenteen sähköistyminen.
Kestävää uusiutuvaa sähköntuotantoa tarvitaan kasvavan kulutuksen lisäksi myös korvaamaan nykyistä kestämättömästi tuotettua sähköä. Laitoksessa YVA:n perusteella käytettäväksi kaavailtu vesivoima aiheuttaa luontokatoa estäessään vaelluskalojen kulun eikä sen tuotantoa ole mahdollista kestävästi lisätä. Päin vastoin nykyisenkin vesivoiman tuotannon muuttaminen kestäväksi vaatisi ohijuoksutuksia, jotka vähentävät sähköntuotantoa. Tuulivoimaa rakennetaan lisää, mutta silläkin on omat haittansa ja lisäyskapasiteetti on rajallinen.
Siksi synteettisen metaanin valmistuksen ilmastovaikutukset on laskettava YVA:ssa laskennallisesti kauniilta näyttävän uusiutuvan sähkön lisäksi myös keskimääräisillä suomalaisen sähköntuotannon päästöillä. Arvioinnissa on kiinnitettävä tarkasti huomiota uusiutuvan tuotannon ajallisen vaihtelun ja laitoksen sähköntarpeen suhteeseen.
Koska hankkeen pääasiallinen tarkoitus on edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa, on YVA:ssa kiinnitettävä erityisen suurta huomiota ilmastovaikutusten arvioinnin realistisuuteen ja haittojen täysimääräiseen huomiointiin. On muistettava, että arvioinnin on tarkoitus kuvata todellisuutta eikä tuottaa mainosmateriaalia.
Kemikaalit
YVA-ohjelman mukaan laitoksessa käytetään suuria määriä kemikaaleja. Niiden käyttöön liittyvät mahdolliset riskit ja syntyvän kemikaalijätteen käsittely on selvitettävä kattavasti.
Suuronnettomuusriski
Hankkeen välittömässä läheisyydessä sijaitsee elintarviketuotantoa harjoittavia tehtaita, muun muassa Fazerin tehtaat Fazerilassa ja Valion Vantaan tehdas. Fazer ja Valio, muiden toimijoiden ohella, käyttävät sijaintipaikan vaikutusalueella olevan pohjavesialueen pohjavettä tuotannossan. Hankealueen läheisyydessä on runsaasti asutusta, useita päiväkoteja ja kouluja.
Mikä on laitoksen Seveso-direktiivin mukainen konsultaatiovyöhyke kaavoituksessa?
Miten pahimman tilanteen dominoefektit on arvioitu nykyisten laitosten välillä sekä ympäröivien toimijoiden ja liikenteen suhteen?
Laitosten Tukesin kemikaali- ja turvallisuusselvitykset sekä suunnitelmat ja ohjeet suuronnettomuuksiin varautumiseksi tulee esittää YVA-ohjelman liitteinä.
Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, p. 045 114 0088, sposti: uusimaa@sll.fi
Helsingissä 24.3.2022
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
erityisasiantuntija