Vastaselitys Hyvinkään Kytäjän Natura-aluetta koskevaan oikeusprosessiin
Aiemmat vaiheet:
- 2.6.2021 – Piiri teki Uudenmaan ELY:lle vireillepanon Hyvinkään Kytäjän Natura-alueen hakkuiden keskeyttämiseksi. Hakkuusuunnitelma oli puutteellisten luontotietojen vuoksi luonnonsuojelulain vastainen.
- 24.9.2021 – Uudenmaan ELY-keskus teki piirin vireillepanon seurauksena päätöksen, jolla useita arvokkaita kohteita rajattiin ulos hakkuista. Päätöksessä oli kuitenkin useita puutteita, joiden vuoksi piiri valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen.
- 23.2.2022 – Myös Maatalousyhtymä Laakkonen valitti ELY:n päätöksestä oikeuteen ja vaati päätöksen kumoamista. Piiri antoi selityksen ELY:n ja Maatalousyhtymä Laakkosen lausuntoihin asiassa.
- 13.4.2022 – Piiri antoi vastaselityksen Maatalousyhtymä Laakkosen lausuntoon piirin valituksesta. Se löytyy alta.
VASTASELITYS 13.4.2022
Helsingin hallinto-oikeus
helsinki.hao(a)oikeus.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Vastaselitys Hyvinkään Kytäjän Natura-aluetta koskevaan ELY-keskuksen päätökseen liittyvään oikeusprosessiin
ASIA: Vastaselitys Maatalousyhtymä Laakkosen 11.3.2022 antamaan selitykseen koskien muutoksenhakua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen 22.09.2021, UUDELY/6147/2021
VIITE: Vastaselityspyyntö 15.3.2022
Diaarinumero: 24809/03.04.04.04.24/2021
Prosessiosoite
erityisasiantuntija Lauri Kajander
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki
Puhelin 045 1140 088
uusimaa(a)sll.fi
Toivomme ensisijaisesti sähköistä asiointia.
Uudenmaan ELY-keskuksen 2.12.2021 antaman lausunnon osalta viittaamme aikaisemmin antamaamme selitykseen 23.2.2022 (Liitteet 1 ja 2).
Vastineena Maatalousyhtymä Laakkonen Kalle, Reetta, Ville ja Yrjö / osakkaat (jatkossa ”Maatalousyhtymä”) 11.3.2022 antamaan selitykseen toteamme seuraavaa:
- Olemme ainoa taho, joka on kirjallisen selvityksen ja karttojen lisäksi toimittanut valituksenalaisten kohteiden luonteesta myös kuvallista näyttöä.
- Maatalousyhtymä vaatii, että hallinto-oikeus järjestää oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 48 §:n mukaisen katselmuksen Maatalousyhtymän omistamilla Kytäjän kartanon metsäalueilla. Yhdymme tähän vaatimukseen, ja pyydämme ilmoittamaan mahdollisesta katselmuksesta hyvissä ajoin, jotta pystymme varmistamaan osallistumisemme siihen.
- Maatalousyhtymä vaatii, että hallinto-oikeus hylkää SLL:n Uudenmaan piirin toimenpidekieltoa koskevan vaatimuksen lukuun ottamatta metsäkuvioita, jotka on määrätty ELY-keskuksen toimesta hakkuukieltoon. Vaatimus on perusteeton, ja sen hyväksyminen tekisi valituksestamme tältä osin merkityksettömän, mikäli nämä valituksenalaiset metsikkökuviot hakattaisiin ennen kuin valituksemme on ratkaistu. Toimenpidekielto siihen asti kunnes valitus on ratkaistu tulee asettaa valituksessamme esittämämme mukaisesti. ELY:n asettama hallintopakko tulee pitää voimassa niillä kuvioilla, joita se koskee.
- Maatalousyhtymän selityksen liitteenä olevan Seppo Vuokon lausunnon kuvion 285/179 D oikea kuvionumero on 285/797 D. Vuokon lausunnon kuvio 284 lienee todellisuudessa kuvio 784. Kuvion 76/780 kuvaus Vuokon lausunnossa ei vastaa maastossa havaittavissa olevaa.
- Maatalousyhtymän mukaan Natura 2000 -luontotyyppien ominaispiirteet kehittyvät hyvin hitaasti, muun muassa lahopuujatkumoiden synty vaatisi kymmenien vuosien häiriöttömän kehityksen. Olemme jo aiemmassa selityksessämme (Liite 1) perustellen todenneet, että edellä esitetyt väitteet ovat paikkansa pitämättömiä, koska 1) Lahopuujatkumo voi syntyä nopeastikin ja 2) Natura-luontotyypeiltä ei edes edellytetä lahopuujatkumoa, paitsi tietyissä erityistilanteissa jollaisista ei tässä kuitenkaan ole kyse.
- Maatalousyhtymä toteaa, että hakkuiden kohdealueella on tehty Natura-luonnonarvoja koskevia inventointeja 1990-luvulla Natura-aluetta perustettaessa, vuonna 2008 Luonnonhoitosuunnitelmaa tehtäessä ja erillisinventointina vuonna 2020. Hallintopakon kohteena olevien metsäalueiden ei tuolloin ole todettu täyttävän boreaalista luonnonmetsää koskevia tai muitakaan Natura-kriteereitä. Toteamme, että siitä että 1990-luvulla olisi tehty juuri hakkuiden kohdealueeseen kohdistuvia luontotyyppi-inventointeja, ei ole mitään näyttöä. Luonnonhoitosuunnitelmaa varten tehdyistä ja vuoden 2020 (?) inventoinneista tiedetään, etteivät ne ole kohdealueella olleet niin tarkkoja kuin luontotyyppien asianmukainen määrittäminen edellyttäisi. Vanhemmat selvitykset ovat myös siinä mielessä merkityksettömiä, että tilanne metsänkäyttöilmoitusta jätettäessä on se mikä ratkaisee, ei se mikä tilanne mahdollisesti joskus aiemmin on ollut.
- Maatalousyhtymä yhtyy ELY-keskuksen lausuntoon, jonka mukaan luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arviointimenettelyn soveltaminen alueella ei ole tarkoituksenmukaista.
Olemme jo aiemmassa selityksessämme (Liite 1) perustelleet miksi tämä 1) Ei ole tarkoituksenmukaisuuskysymys ja 2) On korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen ja EU-tuomioistuimen ratkaisujen vastainen näkökanta.
- Maatalousyhtymä katsoo, että suojeltavaksi esitettyjen kohteiden tulee täyttää riidattomasti ja selvästi kaikki tai merkittävimmät Natura-alueiden suojelukriteerit, jotta suojelu voidaan toteuttaa.
Toteamme, että Natura-luontotyyppien määrittämisestä on olemassa ympäristöhallinnon kirjallinen ohjeistus, jossa mainitut minimivaatimukset Natura-suojeltavien kohteiden tulee täyttää (kts. Liite 2). Rajatapauksiin sovelletaan varovaisuusperiaatetta, jonka mukaan rajatapaukset tulkitaan suojeltaviksi kohteiksi.
- “Maatalousyhtymä toteaa, että mitä enemmän suojelua koskevissa valintakriteereissä joustetaan ja suojelukriteereitä väljennetään, sitä tulkinnanvaraisemmaksi määrittely menee yksittäistapauksissa. Perustuslain 15 §:n omaisuudensuojan ja luonnonsuojelulain Natura-sääntelyn näkökulmasta valintakriteereitä tulee soveltaa tiukasti; jos suojeluedellytykset eivät täyty riidattomasti, tulee alue jäädä suojelun ulkopuolelle. Maatalousyhtymä toteaa, että Natura-suojelukriteerit näyttävät lievenevän vuosi vuodelta ja selvänä tavoitteena näyttää olevan, että myös niukasti luonnonarvoja sisältävää metsäpinta-alaa saadaan laajemmin suojeluun. Tällaiselle menettelylle ei ole oikeudellisia perusteita.”
Toteamme että suojelukriteerit ovat ne, mitä lainsäädäntöön ja sen perusteella laadittuun ohjeistukseen on kirjattu, eikä niitä ole mahdollista väljentää (ilman maanomistajan suostumusta) tai niistä joustaa. Nyt valituksenalaiset kohteet täyttävät edellä mainitut kriteerit, joten niiden kohdalla ei ole kyse kriteereistä joustamisesta tai kriteerien väljentämisestä. Suojeltavia kohteita koskee valtion korvausvelvollisuus, joten perustuslain mukainen omaisuudensuoja toteutuu.
- Maatalousyhtymän mukaan “ELY-keskus toteaa, että ”alueella voi esimerkiksi olla metsiköitä, jotka ovat luontaisesti kehittyneitä, metsätaloudellisesti varttuneita kasvatusmetsiä; kuvioilla on usein kookkaita vanhemman puusukupolven puuyksilöitä ja pohjapinta-alalla/puuston tilavuudella painotettu kuvion ikä on korkeampi. Tällaiset kuviot on tarkoituksenmukaista lukea luontotyyppiin kuuluviksi, vaikka ne eivät olekaan edustavuudeltaan parhainta luokkaa. Lisäksi uudistuskypsyyttä selvästi nuoremmatkin metsät voivat olla boreaalista luonnonmetsää, jos ne ovat kehittyneet luontaisesti.”Maatalousyhtymä katsoo, että edellä mainitut metsätaloudellista kasvatusmetsää koskevat väljät kriteerit eivät ole Natura-alueiden boreaalisen luonnonmetsän valintaperusteita, minkä myös biologi Seppo Vuokko on asiantuntijalausunnossaan todennut.
ELY-keskuksen mukaan uudistuskypsyyttä selvästi nuoremmatkin metsät voivat olla boreaalista luonnonmetsää, jos ne ovat kehittyneet luontaisesti. Jos edellisessä lauseessa esitettyä määritelmää (vastoin valittajien näkemystä) noudatetaan viranomaisen toimesta, uudistuskypsää nuorempaa metsää, jolta voi löytyä vanhojakin kantoja, ei voi kuitenkaan määritellä boreaaliseksi luonnonmetsäksi. Kyseinen metsä ei ole kehittynyt sen kasvuaikana luontaisesti. Tämän johdosta Maatalousyhtymän metsissä ei ole nuoria boreaalisia luonnonmetsiä. Maatalousyhtymä viittaa Seppo Vuokon asiantuntijalausuntoon ja toteaa, että viranomaisen esittämä määritelmä ei täytä boreaalisen luonnonmetsän edellytyksiä.”Todettakoon, että 1) Edellä esitetty sitaatti ei edusta ELY:n itse keksimää näkökantaa, vaan on suora siteeraus boreaalisen luonnonmetsän määrittämisen ohjeistuksesta, jota ELY:kin on velvollinen noudattamaan, 2) Seppo Vuokko ei lausunnossaan (9.12.2021) käsittele boreaalisen luonnonmetsän määrittämisen kriteereitä vaan käsitteitä ”luonnontilainen boreaalinen metsä” ja ”luonnonmukainen boreaalinen metsä”, joilla ei ole tekemistä Natura-luontotyypin ”Boreaalinen luonnonmetsä” määrittämisen kanssa. 3) Maatalousyhtymän asiamies on selvästi ymmärtänyt väärin käsitteet ”metsätaloudellisesti varttunut kasvatusmetsä” ja ”luontaisesti kehittynyt metsä”. Ensimmäinen kuvaa metsän metsätaloudellista kehitysluokkaa (asteikolla taimikko, nuori kasvatusmetsä, varttunut kasvatusmetsä, uudistuskypsä metsä) ja kelvatakseen Natura-luontotyyppikohteeksi tällaisen kohteen tulee täyttää boreaaliselta luonnonmetsältä vaadittavat rakennepiirteet vaikka ikäkriteeri ei täytykään. Jälkimmäisiin taas luetaan esim. metsäpalon tai kulotuksen jälkeen viljelemättä syntyneet ja sen jälkeen harventamattomina kehittyneet nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät, mikä tahansa hoitamaton alle uudistusikäinen metsä ei kelpaa.
- Maatalousyhtymä viittaa lausuntonsa liitteenä olevan ”ajantasaisen” tietolomakkeen ”Alueen luonne ja merkitys” –osion kuvaukseen boreaalisesta luonnonmetsästä, joka ei ole tietolomakkeen päivityksen yhteydessä muuttunut. Kyseisen osion mukaan Kytäjän – Usmin Natura-alueella boreaalista luonnonmetsää esiintyy ainoastaan pienialaisesti ja lähinnä Piilolammin aarnialueella. Yhtymä perustelee tällä virheellistä väittämäänsä, ettei Kytäjän-Usmin Natura-alueella olisi boreaalista luonnonmetsää muualla kuin edellä mainitussa osiossa mainituilla kohteilla.
Todellisuudessa Kytäjän-Usmin metsäalue -Natura-alueesta ei edes ole olemassa ajantasaista versiota Natura-tietolomakkeesta, vaan ainoastaan viimeisin päivitysversio, jossa Boreaalisten luonnonmetsien määräksi on päivityksen aikaan arvioitu 160 ha. Valtakunnallisen päivityksen yhteydessä tietolomakkeiden ”Alueen luonne ja merkitys” –osioita ei päivitetty, joten ne ovat edelleen ajalta jolloin alueet liitettiin Naturaan ja jolloin erilaisten Natura-luontotyyppiesiintymien määrää alueilla ei ollut tarkasti selvitetty. Viimeisimmän lomakepäivityksen jälkeenkin tiedot ovat edelleen täydentyneet, ja ajantasaisin viranomaistieto löytyy Metsähallituksen ylläpitämästä Natura-luontotyyppitietokannasta. Siinäkin on edelleen puutteita, kuten tämän valituksen yhteydessäkin olemme osoittaneet.
- “Maatalousyhtymä toteaa, että Natura-tietolomakkeen mukaan Kytäjän-Usmin metsäalueiden suojelun toteutuskeino on maankäyttö- ja rakennuslaki eli alueella voimassa oleva osayleiskaava. Käytännössä kaavamääräykset eivät rajoita juurikaan metsänkäyttöä. Kaavamääräykset sallivat hakkuut pääsääntöisesti Kytäjän-Usmin metsäalueilla.”
Maatalousyhtymän asiamies ei tässä ymmärrä sitä, että yksittäisen Natura-alueen tietolomakkeessa ilmoitettu suojelun toteutustapa ilmoittaa sen minimitason, jonka mukaan (jollei maanomistaja tiukempaan suojeluun suostu) suojelu tulee toteuttaa kyseisen Natura-alueen niillä osilla, jotka eivät edusta kyseisellä Natura-alueen suojeluperusteena toimivia luontotyyppi- ja lajiesiintymiä. Siten esimerkiksi Kytäjän-Usmin Natura-alueella ei ole mahdollista hakata boreaalisia luonnonmetsiä vaikka alueen kaava näillä kohteilla hakkuut sallisikin.
- Maatalousyhtymä väittää, että Kytäjän kartanon alueella olevaa suojelualuetta ei ole alun perin perustettu asianosaisten yhteistoimin siksi, että sillä olisi erityisiä Natura-luontotyyppejä, vaan siksi, että se on laaja rakentamaton metsäalue.
SLL:n Uudenmaan piiri on ollut osallisena Kytäjän suojelualueiden perustamiseen johtaneissa prosesseissa ja tätä taustaa vasten toteamme, että Maatalousyhtymän väite on perätön. Suojelualue perustettiin nimenomaan siksi, että valtaosasta alueella tehdyssä kartoituksessa tunnistetuista Natura-luontotyyppikohteista saatiin muodostettua moniosainen suojelualue ja maanomistajalle maksettua siitä suojelukorvaukset. Suojelualueen rajaukseen sisällytettiin lisäksi jonkin verran Natura-luontotyyppiesiintymiin rajoittuvia kohteita, jotka eivät luontotyyppikriteereitä täyttäneet. Jos olisi haluttu suojella lakisääteisenä suojelualueena ensisijaisesti nimenomaan laaja rakentamaton metsäalue, olisi suojeltu koko Natura-alue eikä vain osia siitä.
- Maatalousyhtymän asiamiehen mukaan: ”Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen paikallispiirit pyrkivät säännönmukaisesti hakemaan oikeudenkäynnin kohteelle toimenpidekiellon oikeusprosessien ajaksi. Kyseinen menettely mahdollistaa haitanteko- ja viivytysmielessä tehdyt valitukset, vaikkei muutoksenhaulle olisi muuten oikeudellisia perusteita. Maatalousyhtymä pyytää hallinto-oikeutta suhtautumaan kriittisesti edellä mainitun kaltaiseen oikeudenkäyttöön, jollei toimenpidekiellon hakemiselle ole selviä oikeudellisia perusteita. Maatalousyhtymä vastustaa SLL Uudenmaan piirin valituskirjelmässä esittämää toimenpidekieltoa perusteettomana ja ylimitoitettuna vaatimuksena.”
Todettakoon ettei asiamies tunne Suomen luonnonsuojeluliiton tai sen paikallispiirien valituskäytäntöjä, joten asiamiehen puolelta on kyse lähinnä kiusantekomielessä annetusta lausumasta. Toimenpidekiellon hakeminen on perusteltua silloin kun sillä voidaan ehkäistä valituksen käsittelyn aikana tapahtuva sellaisten arvojen heikentäminen ja hävittäminen, joiden turvaamiseksi valitus on nimenomaisesti tehty. Tämän nimenomaisen valituksenkin kohteena on lain turvaamiin luontoarvoihin kohdistuva hävittämissuunnitelma, ja toimenpidekiellolle on siten perusteet.
- Vastoin ELY:n ja maatalousyhtymän kantaa, oikeuskäytäntö nimenomaan edellyttää valituksenalaisessa asiassa Natura-arvion (jollaista ei nyt ole tehty) tekemistä.
Helsingissä 13.4.2022,
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen
puheenjohtaja
Lauri Kajander
erityisasiantuntija
LIITTEET:
Liite 2. Selityksemme 23.2.2022 liitteenä toimitettu kooste boreaalisen luonnonmetsän määrittelyyn liittyvästä käsitteistöstä. Dokumentti on alunperin laadittu Oulujärven Natura-alueen hakkuita koskevaa oikeusprosessia varten, joten se sisältää myös sellaisia osia, jotka eivät liity Kytäjän Natura-aluetta koskevaan prosessiiin.